Lue keskustelun säännöt.
AMK:ssa opiskelevat/opiskelleet, millaisia ajatuksia AMK-opetus teissä herättää?
fiksu insinööri
10.11.2015 |
AP käy tässä neljättä ja viimeistä vuotta AMK:ssa erästä insinööri-linjaa, ja kyllä tässä reilun kolmen vuoden aikana on monesti tullut pyöriteltyä päätä että miten tällainen toiminta voi olla normaalia. Itselläni on paljon kavereita AMK:ssa eri aloilla ja eri kaupungeissa, ja linja tuntuu olevan samaa joka alalla ympäri Suomen. Onko täällä muita jotka ovat pettyneet AMK-opetukseen?
Tässä nopeaa listausta mitä kaikkea epämääräistä tullut huomattua:
-Kouluun pääsee sisään melkein kuka vain (kun suostuu lähtemään bönden ammattikorkeakouluihin), sitä kautta myös huonosti motivoituneita opiskelijoita on paljon
-Oman neljän vuoden opinnot voisi tiivistää helposti ainakin kolmeen vuoteen, ehkä jopa kahteen. Joka vuosi kesäloma on alkanut vappuna ja jatkunut syyskuun puolella. Tähän päälle vielä lähes kuukauden joululoma. (Lukkariin merkittyjä) viikkotunteja on yleensä 30h/vko. Tosin koko viime lukuvuoden syys-lukukausi oli n 15h viikkoja!
-Tosin edes lukujärjestyksessä merkinnät tunneista ei ole tae että tunnit olisivat oikeasti, meillä on ollut jokunen kurssi jossa lukkareissa on merkitty kymmeniä tunteja, mutta todellisuudessa ollaan pidetty vain pari hassua tuntia ja loput "itsenäistä opetusta". Ja itsenäisen opetuksen tehtävät teki tunnissa. Sitten vain odoteltiin 6 viikkoa että tulisi kurssitentti.
-Opettajat epäpäteviä valtaosa, tietenkin osa osaa asiansa. Joillakin kursseilla (opettajasta riippuen) ei ole edes selvyyttä mitkä ovat kurssin tavoitteet. Osa kursseista niin naurettavan helppoja että ne pääsisi läpi kuka tahansa kadulta satunnaisesti revitty henkilö.
-Turhia kursseja. Minäkin olen insinöörinä joutunut osallistumaan johonkin kurssiin jossa piti tehdä näytelmä. Ei auennut mitenkä liittyy opintoihini.
-Tehdyistä tehtävistä ei saa palautetta, osa jopa päästää kurssit läpi vaikka "pakollisia" töitä ei ole tehty. Tämän takia oppilaatkin "gonahtavat" kun mitä järkeä tehdä tehtäviä kun niitä ei edes tarkisteta/saada palautetta?
-Järjestelyt ontuvat. Opettajat eivät tiedä koska heidän tuntinsa ovat, usein on tunnit jääneet väliin kun luokka on kyllä saapunut paikalle, mutta opettaja ei tiennyt että nyt olisi luento. Osaa opettajista ei saa kiinni sähköpostilla vaikka pitäisi saada. Kokeiden tarkistukset venyvät, ihan normaalia että joidenkin opettajien kohdalla koetuloksia saadaan odotella 6kk (eikös se kuukausi ole maksimi?).
Muutenkin tässä touhussa haisee niin vahvasti se, että koulua kiinnostaa vain että me valmistumme (-> koulu saa rahansa) ja opetuksen taso on aivan toissijainen juttu.
Kommentit (116)
Vaikea sanoa mitä nuorisopuolella on kun olin aikuispuolella. Siellä ainakin erona on se että opiskelijoilla on enemmän motiivia oppia ja toisaalta opettajatkin varmaan panostaa enemmän kun luokka ei ole täynnä jotain lötköteinejä josta puolta ei kiinnosta ainakaan opiskelut ja toistapuolta kiinnostaa lähinnä miten pääsisi vieruskaverin housuihin.
Erona yliopistokursseihin tuntuu olevan ainakin se, että yliopistossa ei väännetä rautalankaa aivan niin tajuttomasti kuin AMK:ssa. Opiskelijan oletetaan ottavan itse selvää joistain asioista joita on ehkä opetettu vain pääpiirteissään. AMK:ssa taas harjoitukset menee kuin kiskoilla ja itse ei tarvitse kuin seurata valmista viitoitusta.
Toisaalta yliopiston harjoituksissa ärsyttää se, että välillä nuo aivan tarkoituksella jättää jotain selvittämättä tai tekee harjoituksen tahallaan vaikeammaksi kuin olisi oppimisen vuoksi tarve. Kulttuuri tuntuu olevan se, että tärkeämpää on erotella huiput keskiverroista kuin opettaa kaikille ainakin perusjutut mahdollisimman hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hyvä mainita, että opiskeleeko esim. liiketaloutta, taide-, sote- vai tekniikan alaa. Jos matematiikan kurssien määrääkin lähtee vertailemaan.
Minun kokemukseni oli, että että opetusta ja ohjeistusta ei ollut amk:ssa moniin harjoitustöihin tarpeeksi, aina ei ollenkaan. Tämäkin oli toisaalta kurssikohtaista, osa kursseista oli hyvin järjestettyjä ja joillakin kursseilla opiskelijat käyttivät aikansa vain ihmettelemiseen, koska ei ollut osaamista valmiiksi. Ketjun historian opiskelijoille on kai vaikea käsittää, että google ei ole ratkaisu kaikkeen. Yliopistolla vaikka on itsenäistä opiskelua enemmän, niin on olemassa vaikka millä mitoin oppikirjoja ja materiaaleja, koska aiheet ovat yleispäteviä. Eivät kapeita ja käytännönläheisiä tai suoraan työelämästä.
Meillä oli yksi kurssi matikkaa, jonka sisältönä oli se, että opettaja kertoi muutaman tilastomatematiikan peruskäsitteen merkityksen ja opetti, miten niiden kaavat kirjoitetaan Exceliin. Laskinta tai päässälaskutaitoa ei tarvinnut ottaa tunneille mukaan. Kokeessa tulkittiin diagrammeja (ala-astetasoisia) ja vastattiin oikein-väärin -väittämiin, ja kerrottiin mitä opetetut käsitteet tarkoittavat. Koe oli yksipuolinen A4, jossa kysymyksiä oli muistaakseni neljä. Kurssi oli vähemmän vaativa kuin ylästeen matikan opetus.
T. Ex-tradenomiopiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yliopistossa opiskelleena, opettaneena ja nytkin töitä tekevänä mä en tajua tätä viikkotuntijuttua. Ei yliopisto-opiskelijoilla useinkaan ole lukujärjestyksessä kuin kuudesta kymmeneen tuntia viikossa. Loppuaika opiskellaan sitten itsenäisesti kotona, kirjastossa, ryhmätöissä jme. (Ja aloittaville yo-opiskelijoille tämä itsensä ohjaaminen onkin joskus vaikeaa). Koulussa luennolla/tunnilla istumisen ja opiskelun määrän tai laadun suhde ei ole mitenkään vakio.
En tajua minäkään. Eihän se ope ja ne oppitunnit mikään ainoa tiedonlähde todellakaan oo.
Ei siellä mitään kirjalistojakaan anneta, mistä saisi lukea. Googlen varassa ollaan monessa asiassa jos ei opettaja viitsi mitään opettaa. Muistanet, että monet alat on kuitenkin tekemistä, ei lukemista - jos kukaan ei näytä, miten voit oppia... YouTubesta videoita katselemallako?
YouTubesta ja mistä tahansa. Kai sitäkin voi opetella, että osaa etsiä tiedonlähteitä.
Esimerkiksi, insinööreille, YouTubesta hakusanalla math lectures mit .
Tämä nyt vain yksi pieni esimerkki. Ehkä ymmärrätte pointin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin porukka lunttaa surutta puhelimella kesken tentin. Opettajiakaan ei kiinnosta.
Onko se enää kovinkaan oleellisesti amkin oppisisältöä, että kokeessa ei luntata ja omia töitä ei vaan copypastata jostain. Ehkä enemmän jotain peruskoulun asioita noi. Miks jossain amkissa pitäis käyttää kovinkaan paljon opettajien resursseja tommoseen. Ei kiitos takasin ala-asteelle.
Mun mielestä se on vaan naurettavaa että AMK:ssa +20v aikuiset lunttaavat ja menevät puhelimella nettiin kesken tentin. Vielä naurettavampaa on se ettei opettajia edes kiinnosta pitää kuria tai kytätä mitä tentissä tapahtuu. Vähän ärsyttää kun luokasta osa lunttaa aivan huoletta, sitten minä joka en sorru tuollaisiin keinoihin saan huonompia numeroita. Syö omaa motivaatiota mukavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yliopistossa opiskelleena, opettaneena ja nytkin töitä tekevänä mä en tajua tätä viikkotuntijuttua. Ei yliopisto-opiskelijoilla useinkaan ole lukujärjestyksessä kuin kuudesta kymmeneen tuntia viikossa. Loppuaika opiskellaan sitten itsenäisesti kotona, kirjastossa, ryhmätöissä jme. (Ja aloittaville yo-opiskelijoille tämä itsensä ohjaaminen onkin joskus vaikeaa). Koulussa luennolla/tunnilla istumisen ja opiskelun määrän tai laadun suhde ei ole mitenkään vakio.
En tajua minäkään. Eihän se ope ja ne oppitunnit mikään ainoa tiedonlähde todellakaan oo.
Ei siellä mitään kirjalistojakaan anneta, mistä saisi lukea. Googlen varassa ollaan monessa asiassa jos ei opettaja viitsi mitään opettaa. Muistanet, että monet alat on kuitenkin tekemistä, ei lukemista - jos kukaan ei näytä, miten voit oppia... YouTubesta videoita katselemallako?
YouTubesta ja mistä tahansa. Kai sitäkin voi opetella, että osaa etsiä tiedonlähteitä.
Esimerkiksi, insinööreille, YouTubesta hakusanalla math lectures mit .
Tämä nyt vain yksi pieni esimerkki. Ehkä ymmärrätte pointin.
Insinööreillä on paljon alakohtaista matematiikkaa, johon youtubevideot eivät auta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yliopistossa opiskelleena, opettaneena ja nytkin töitä tekevänä mä en tajua tätä viikkotuntijuttua. Ei yliopisto-opiskelijoilla useinkaan ole lukujärjestyksessä kuin kuudesta kymmeneen tuntia viikossa. Loppuaika opiskellaan sitten itsenäisesti kotona, kirjastossa, ryhmätöissä jme. (Ja aloittaville yo-opiskelijoille tämä itsensä ohjaaminen onkin joskus vaikeaa). Koulussa luennolla/tunnilla istumisen ja opiskelun määrän tai laadun suhde ei ole mitenkään vakio.
En tajua minäkään. Eihän se ope ja ne oppitunnit mikään ainoa tiedonlähde todellakaan oo.
Ei siellä mitään kirjalistojakaan anneta, mistä saisi lukea. Googlen varassa ollaan monessa asiassa jos ei opettaja viitsi mitään opettaa. Muistanet, että monet alat on kuitenkin tekemistä, ei lukemista - jos kukaan ei näytä, miten voit oppia... YouTubesta videoita katselemallako?
YouTubesta ja mistä tahansa. Kai sitäkin voi opetella, että osaa etsiä tiedonlähteitä.
Esimerkiksi, insinööreille, YouTubesta hakusanalla math lectures mit .
Tämä nyt vain yksi pieni esimerkki. Ehkä ymmärrätte pointin.
Insinööreillä on paljon alakohtaista matematiikkaa, johon youtubevideot eivät auta yhtään mitään.
MIT on yksi maailman parhaita insinööritieteitä opettavista yliopistoista. Jos ei niidenkään luennot sulle kelpaa, niin sitten ei varmaan voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jees, samoja kokemuksia Turun ammattikorkeakoulusta ja Metropoliasta, ja aivan erityisesti Metropoliasta. Opiskelin kulttuurialaa. Allekirjoitan kaikki väittämäsi.
Minulla myös näistä molemmista kokemusta tekniikan alalta. Turku oli paska ja Metropolia järkyttävä pettymys. Käsienheiluttelukursseja tosi paljon. Kolmantena vuotena aloin jättämään tunnit väliin niiltä toteutuksilta, jotka havaitsi jo ensimmäisenä päivänä katastrofeiksi. Koitan nyt päästä Aaltoon maisterivaiheeseen, koska en kehtaa itseäni insinööriksi kutsua....oppilaaksiottoa pitäisi kutistaa, valintakokeet "uudistaa". Pitää siis palata siihen aikaan, jolloin ne olivat ihan oikeat kokeet, nyt ne ovat sisällöltään naurettavat.
Ai niin eihän niin voi tehdä, koska koulu saa valtiolta rahaa oppilasmäärän mukaan..ja valmistuneiden...eli tunaritkin päästetään läpi rahankiilto silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Jees, samoja kokemuksia Turun ammattikorkeakoulusta ja Metropoliasta, ja aivan erityisesti Metropoliasta. Opiskelin kulttuurialaa. Allekirjoitan kaikki väittämäsi.
Minulla myös näistä molemmista kokemusta tekniikan alalta. Turku oli paska ja Metropolia järkyttävä pettymys. Käsienheiluttelukursseja tosi paljon. Kolmantena vuotena aloin jättämään tunnit väliin niiltä toteutuksilta, jotka havaitsi jo ensimmäisenä päivänä katastrofeiksi. Koitan nyt päästä Aaltoon maisterivaiheeseen, koska en kehtaa itseäni insinööriksi kutsua....oppilaaksiottoa pitäisi kutistaa, valintakokeet "uudistaa". Pitää siis palata siihen aikaan, jolloin ne olivat ihan oikeat kokeet, nyt ne ovat sisällöltään naurettavat.
Ai niin eihän niin voi tehdä, koska koulu saa valtiolta rahaa oppilasmäärän mukaan..ja valmistuneiden...eli tunaritkin päästetään läpi rahankiilto silmissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jees, samoja kokemuksia Turun ammattikorkeakoulusta ja Metropoliasta, ja aivan erityisesti Metropoliasta. Opiskelin kulttuurialaa. Allekirjoitan kaikki väittämäsi.
Minulla myös näistä molemmista kokemusta tekniikan alalta. Turku oli paska ja Metropolia järkyttävä pettymys. Käsienheiluttelukursseja tosi paljon. Kolmantena vuotena aloin jättämään tunnit väliin niiltä toteutuksilta, jotka havaitsi jo ensimmäisenä päivänä katastrofeiksi. Koitan nyt päästä Aaltoon maisterivaiheeseen, koska en kehtaa itseäni insinööriksi kutsua....oppilaaksiottoa pitäisi kutistaa, valintakokeet "uudistaa". Pitää siis palata siihen aikaan, jolloin ne olivat ihan oikeat kokeet, nyt ne ovat sisällöltään naurettavat.
Ai niin eihän niin voi tehdä, koska koulu saa valtiolta rahaa oppilasmäärän mukaan..ja valmistuneiden...eli tunaritkin päästetään läpi rahankiilto silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yliopistossa opiskelleena, opettaneena ja nytkin töitä tekevänä mä en tajua tätä viikkotuntijuttua. Ei yliopisto-opiskelijoilla useinkaan ole lukujärjestyksessä kuin kuudesta kymmeneen tuntia viikossa. Loppuaika opiskellaan sitten itsenäisesti kotona, kirjastossa, ryhmätöissä jme. (Ja aloittaville yo-opiskelijoille tämä itsensä ohjaaminen onkin joskus vaikeaa). Koulussa luennolla/tunnilla istumisen ja opiskelun määrän tai laadun suhde ei ole mitenkään vakio.
En tajua minäkään. Eihän se ope ja ne oppitunnit mikään ainoa tiedonlähde todellakaan oo.
Ei siellä mitään kirjalistojakaan anneta, mistä saisi lukea. Googlen varassa ollaan monessa asiassa jos ei opettaja viitsi mitään opettaa. Muistanet, että monet alat on kuitenkin tekemistä, ei lukemista - jos kukaan ei näytä, miten voit oppia... YouTubesta videoita katselemallako?
YouTubesta ja mistä tahansa. Kai sitäkin voi opetella, että osaa etsiä tiedonlähteitä.
Esimerkiksi, insinööreille, YouTubesta hakusanalla math lectures mit .
Tämä nyt vain yksi pieni esimerkki. Ehkä ymmärrätte pointin.
Insinööreillä on paljon alakohtaista matematiikkaa, johon youtubevideot eivät auta yhtään mitään.
MIT on yksi maailman parhaita insinööritieteitä opettavista yliopistoista. Jos ei niidenkään luennot sulle kelpaa, niin sitten ei varmaan voi mitään.
Kelpaisi hyvin, jos luennoitsisivat aiheista, joita tarvitsen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin tradenomin opintoja Haaga-Heliassa. Opetus oli suututtavan huonoa!! Tietotekniikan kurssiakin veti sairaanhoitaja, näin niin kuin esimerkkinä. Hänen opetuksensa ei edes ollut sitä kaikista huonointa, mikä kertonee jotain... En oppinut mitään uutta puoleenväliin mennessä, jolloin pistin pillit pussiin ja päätin opiskella jossain, mistä saisi tittelin lisäksi tietotaitoakin. Tulen vihaiseksi aina kun ajattelenkin tuota koulutusta..!
Jokainen kohta ap:n listalla pätee myös mun ex-kouluuni.
Omat kokemukseni ap:n kertomasta sekä tämän kirjoittajan kokemuksista ovat täysin päinvastaiset. Haaga-Heliaan on hakijoita todella paljon eli sisäänpääsy huomattavasti vaikeampaa kuin böndellä, ja sama pätee muihin ja eri alan pk-seudun amk:hin, joiden tilastoihin olen tutustunut. HH:n opetuksesta ja resursseista minulla on vain hyvää sanottavaa enkä tunnista ap:n kertomaa lainkaan.
"Böndellä"... yeah pidä toi asenne.
Käytin vain samas termiä kuin ap, että hänkin ymmärtäisi :)
Pk-seudulla bönde ei ole halveksittava nimitys. Mennään viikonlopuksi landelle, böndelle. Ei sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yliopistossa opiskelleena, opettaneena ja nytkin töitä tekevänä mä en tajua tätä viikkotuntijuttua. Ei yliopisto-opiskelijoilla useinkaan ole lukujärjestyksessä kuin kuudesta kymmeneen tuntia viikossa. Loppuaika opiskellaan sitten itsenäisesti kotona, kirjastossa, ryhmätöissä jme. (Ja aloittaville yo-opiskelijoille tämä itsensä ohjaaminen onkin joskus vaikeaa). Koulussa luennolla/tunnilla istumisen ja opiskelun määrän tai laadun suhde ei ole mitenkään vakio.
En tajua minäkään. Eihän se ope ja ne oppitunnit mikään ainoa tiedonlähde todellakaan oo.
Ei siellä mitään kirjalistojakaan anneta, mistä saisi lukea. Googlen varassa ollaan monessa asiassa jos ei opettaja viitsi mitään opettaa. Muistanet, että monet alat on kuitenkin tekemistä, ei lukemista - jos kukaan ei näytä, miten voit oppia... YouTubesta videoita katselemallako?
YouTubesta ja mistä tahansa. Kai sitäkin voi opetella, että osaa etsiä tiedonlähteitä.
Esimerkiksi, insinööreille, YouTubesta hakusanalla math lectures mit .
Tämä nyt vain yksi pieni esimerkki. Ehkä ymmärrätte pointin.
Insinööreillä on paljon alakohtaista matematiikkaa, johon youtubevideot eivät auta yhtään mitään.
MIT on yksi maailman parhaita insinööritieteitä opettavista yliopistoista. Jos ei niidenkään luennot sulle kelpaa, niin sitten ei varmaan voi mitään.
Kyl mää roikuin aika paljon Tubessa, opetus oli mitä oli niin Tube oli loistava lähde. Sieltä löytyy nykyään ihan mitä vain.(Kemiantekniikka)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yliopistossa opiskelleena, opettaneena ja nytkin töitä tekevänä mä en tajua tätä viikkotuntijuttua. Ei yliopisto-opiskelijoilla useinkaan ole lukujärjestyksessä kuin kuudesta kymmeneen tuntia viikossa. Loppuaika opiskellaan sitten itsenäisesti kotona, kirjastossa, ryhmätöissä jme. (Ja aloittaville yo-opiskelijoille tämä itsensä ohjaaminen onkin joskus vaikeaa). Koulussa luennolla/tunnilla istumisen ja opiskelun määrän tai laadun suhde ei ole mitenkään vakio.
En tajua minäkään. Eihän se ope ja ne oppitunnit mikään ainoa tiedonlähde todellakaan oo.
Ei siellä mitään kirjalistojakaan anneta, mistä saisi lukea. Googlen varassa ollaan monessa asiassa jos ei opettaja viitsi mitään opettaa. Muistanet, että monet alat on kuitenkin tekemistä, ei lukemista - jos kukaan ei näytä, miten voit oppia... YouTubesta videoita katselemallako?
YouTubesta ja mistä tahansa. Kai sitäkin voi opetella, että osaa etsiä tiedonlähteitä.
Esimerkiksi, insinööreille, YouTubesta hakusanalla math lectures mit .
Tämä nyt vain yksi pieni esimerkki. Ehkä ymmärrätte pointin.
Insinööreillä on paljon alakohtaista matematiikkaa, johon youtubevideot eivät auta yhtään mitään.
MIT on yksi maailman parhaita insinööritieteitä opettavista yliopistoista. Jos ei niidenkään luennot sulle kelpaa, niin sitten ei varmaan voi mitään.
Kyl mää roikuin aika paljon Tubessa, opetus oli mitä oli niin Tube oli loistava lähde. Sieltä löytyy nykyään ihan mitä vain.(Kemiantekniikka)
Tietojenkäsittelyä opiskellessa törmäsin useasti tilanteeseen, että aiheesta jota opiskeltiin ei löytynyt googlettamalla mitään relevanttia, ei siis mitään sinnepäinkään. Matikkaa ja kemian "muuttumattomia totuuksia" voi varmaan opiskellakin jonkun verran netistä. Ei olis myöskään kauhean kiva ajatus että sairaanhoitaja tai fyssari olis saanut oppinsa YouTubesta, videoista, joissa olevan tiedon oikeellisuudesta ei ole mitään takeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yliopistossa opiskelleena, opettaneena ja nytkin töitä tekevänä mä en tajua tätä viikkotuntijuttua. Ei yliopisto-opiskelijoilla useinkaan ole lukujärjestyksessä kuin kuudesta kymmeneen tuntia viikossa. Loppuaika opiskellaan sitten itsenäisesti kotona, kirjastossa, ryhmätöissä jme. (Ja aloittaville yo-opiskelijoille tämä itsensä ohjaaminen onkin joskus vaikeaa). Koulussa luennolla/tunnilla istumisen ja opiskelun määrän tai laadun suhde ei ole mitenkään vakio.
En tajua minäkään. Eihän se ope ja ne oppitunnit mikään ainoa tiedonlähde todellakaan oo.
Ei siellä mitään kirjalistojakaan anneta, mistä saisi lukea. Googlen varassa ollaan monessa asiassa jos ei opettaja viitsi mitään opettaa. Muistanet, että monet alat on kuitenkin tekemistä, ei lukemista - jos kukaan ei näytä, miten voit oppia... YouTubesta videoita katselemallako?
YouTubesta ja mistä tahansa. Kai sitäkin voi opetella, että osaa etsiä tiedonlähteitä.
Esimerkiksi, insinööreille, YouTubesta hakusanalla math lectures mit .
Tämä nyt vain yksi pieni esimerkki. Ehkä ymmärrätte pointin.
Insinööreillä on paljon alakohtaista matematiikkaa, johon youtubevideot eivät auta yhtään mitään.
MIT on yksi maailman parhaita insinööritieteitä opettavista yliopistoista. Jos ei niidenkään luennot sulle kelpaa, niin sitten ei varmaan voi mitään.
Kyl mää roikuin aika paljon Tubessa, opetus oli mitä oli niin Tube oli loistava lähde. Sieltä löytyy nykyään ihan mitä vain.(Kemiantekniikka)
Tietojenkäsittelyä opiskellessa törmäsin useasti tilanteeseen, että aiheesta jota opiskeltiin ei löytynyt googlettamalla mitään relevanttia, ei siis mitään sinnepäinkään. Matikkaa ja kemian "muuttumattomia totuuksia" voi varmaan opiskellakin jonkun verran netistä. Ei olis myöskään kauhean kiva ajatus että sairaanhoitaja tai fyssari olis saanut oppinsa YouTubesta, videoista, joissa olevan tiedon oikeellisuudesta ei ole mitään takeita.
Varsinaista salatiedettä on ollut. Siirtyy eteenpäin vain suullisesti opettajalta oppilaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ei olis myöskään kauhean kiva ajatus että sairaanhoitaja tai fyssari olis saanut oppinsa YouTubesta, videoista, joissa olevan tiedon oikeellisuudesta ei ole mitään takeita.
Tämä. Nykyään lähdekritiikki tuntuu porukalla olevan jo todella hataralla pohjalla, tästä osoituksena MV-lehden sekä Magneettimedian suosio. Huono lähdekritiikki + kaikki sisään AMK + omatoimiset opinnot = huono yhdistelmä. Sitä vartenhan nimenomaan meillä on koululaitos joka opettaa asiat. Omatoimisessa opiskelussa on vaarana että lähde on täysin kelvoton, tai sitten ihan vaikkapa että asiat ovat muuttuneet. Lainaat kirjastosta toiseksi uusimman painoksen ja opettelet ne asiat, ja todellisuudessa asiat tehdäänkin jo toisin uusimmassa painoksessa. Tämän vuoksi on koulu, jonka tulisi nyt vähintään ilmoittaa oikeat kurssikirjat. Tosin minä en koskaan AMK:ssa ollessani saanut mitään kurssikirjoja. Eipä meille toisaalta tullut läksyäkään.
Edelleen ihmettelen että jos opiskelijan pitää selvittää kaikki itse, niin mihin tarvitsemme noita koululaitoksia sitten? Tai etenkin, miksi koululle täytyisi maksaa valmistuneista opiskelijoista, jos kerran kaiken työn on tehnyt itse opiskelija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yliopistossa opiskelleena, opettaneena ja nytkin töitä tekevänä mä en tajua tätä viikkotuntijuttua. Ei yliopisto-opiskelijoilla useinkaan ole lukujärjestyksessä kuin kuudesta kymmeneen tuntia viikossa. Loppuaika opiskellaan sitten itsenäisesti kotona, kirjastossa, ryhmätöissä jme. (Ja aloittaville yo-opiskelijoille tämä itsensä ohjaaminen onkin joskus vaikeaa). Koulussa luennolla/tunnilla istumisen ja opiskelun määrän tai laadun suhde ei ole mitenkään vakio.
En tajua minäkään. Eihän se ope ja ne oppitunnit mikään ainoa tiedonlähde todellakaan oo.
Ei siellä mitään kirjalistojakaan anneta, mistä saisi lukea. Googlen varassa ollaan monessa asiassa jos ei opettaja viitsi mitään opettaa. Muistanet, että monet alat on kuitenkin tekemistä, ei lukemista - jos kukaan ei näytä, miten voit oppia... YouTubesta videoita katselemallako?
YouTubesta ja mistä tahansa. Kai sitäkin voi opetella, että osaa etsiä tiedonlähteitä.
Esimerkiksi, insinööreille, YouTubesta hakusanalla math lectures mit .
Tämä nyt vain yksi pieni esimerkki. Ehkä ymmärrätte pointin.
Insinööreillä on paljon alakohtaista matematiikkaa, johon youtubevideot eivät auta yhtään mitään.
MIT on yksi maailman parhaita insinööritieteitä opettavista yliopistoista. Jos ei niidenkään luennot sulle kelpaa, niin sitten ei varmaan voi mitään.
Kyl mää roikuin aika paljon Tubessa, opetus oli mitä oli niin Tube oli loistava lähde. Sieltä löytyy nykyään ihan mitä vain.(Kemiantekniikka)
Tietojenkäsittelyä opiskellessa törmäsin useasti tilanteeseen, että aiheesta jota opiskeltiin ei löytynyt googlettamalla mitään relevanttia, ei siis mitään sinnepäinkään. Matikkaa ja kemian "muuttumattomia totuuksia" voi varmaan opiskellakin jonkun verran netistä. Ei olis myöskään kauhean kiva ajatus että sairaanhoitaja tai fyssari olis saanut oppinsa YouTubesta, videoista, joissa olevan tiedon oikeellisuudesta ei ole mitään takeita.
Varsinaista salatiedettä on ollut. Siirtyy eteenpäin vain suullisesti opettajalta oppilaalle.
Ei salatiedettä, vaan nopeasti muuttuvaa nippelitietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis myöskään kauhean kiva ajatus että sairaanhoitaja tai fyssari olis saanut oppinsa YouTubesta, videoista, joissa olevan tiedon oikeellisuudesta ei ole mitään takeita.
Tämä. Nykyään lähdekritiikki tuntuu porukalla olevan jo todella hataralla pohjalla, tästä osoituksena MV-lehden sekä Magneettimedian suosio. Huono lähdekritiikki + kaikki sisään AMK + omatoimiset opinnot = huono yhdistelmä. Sitä vartenhan nimenomaan meillä on koululaitos joka opettaa asiat. Omatoimisessa opiskelussa on vaarana että lähde on täysin kelvoton, tai sitten ihan vaikkapa että asiat ovat muuttuneet. Lainaat kirjastosta toiseksi uusimman painoksen ja opettelet ne asiat, ja todellisuudessa asiat tehdäänkin jo toisin uusimmassa painoksessa. Tämän vuoksi on koulu, jonka tulisi nyt vähintään ilmoittaa oikeat kurssikirjat. Tosin minä en koskaan AMK:ssa ollessani saanut mitään kurssikirjoja. Eipä meille toisaalta tullut läksyäkään.
Edelleen ihmettelen että jos opiskelijan pitää selvittää kaikki itse, niin mihin tarvitsemme noita koululaitoksia sitten? Tai etenkin, miksi koululle täytyisi maksaa valmistuneista opiskelijoista, jos kerran kaiken työn on tehnyt itse opiskelija.
Kun ne opetettavat asiat ei tuu pysymään samoina 50 vuotta. Pitäis ite opetella hakemaan tietoa ja oppimaan uutta ja osata lähdekritiikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yliopistossa opiskelleena, opettaneena ja nytkin töitä tekevänä mä en tajua tätä viikkotuntijuttua. Ei yliopisto-opiskelijoilla useinkaan ole lukujärjestyksessä kuin kuudesta kymmeneen tuntia viikossa. Loppuaika opiskellaan sitten itsenäisesti kotona, kirjastossa, ryhmätöissä jme. (Ja aloittaville yo-opiskelijoille tämä itsensä ohjaaminen onkin joskus vaikeaa). Koulussa luennolla/tunnilla istumisen ja opiskelun määrän tai laadun suhde ei ole mitenkään vakio.
En tajua minäkään. Eihän se ope ja ne oppitunnit mikään ainoa tiedonlähde todellakaan oo.
Ei siellä mitään kirjalistojakaan anneta, mistä saisi lukea. Googlen varassa ollaan monessa asiassa jos ei opettaja viitsi mitään opettaa. Muistanet, että monet alat on kuitenkin tekemistä, ei lukemista - jos kukaan ei näytä, miten voit oppia... YouTubesta videoita katselemallako?
YouTubesta ja mistä tahansa. Kai sitäkin voi opetella, että osaa etsiä tiedonlähteitä.
Esimerkiksi, insinööreille, YouTubesta hakusanalla math lectures mit .
Tämä nyt vain yksi pieni esimerkki. Ehkä ymmärrätte pointin.
Insinööreillä on paljon alakohtaista matematiikkaa, johon youtubevideot eivät auta yhtään mitään.
MIT on yksi maailman parhaita insinööritieteitä opettavista yliopistoista. Jos ei niidenkään luennot sulle kelpaa, niin sitten ei varmaan voi mitään.
Kyl mää roikuin aika paljon Tubessa, opetus oli mitä oli niin Tube oli loistava lähde. Sieltä löytyy nykyään ihan mitä vain.(Kemiantekniikka)
Tietojenkäsittelyä opiskellessa törmäsin useasti tilanteeseen, että aiheesta jota opiskeltiin ei löytynyt googlettamalla mitään relevanttia, ei siis mitään sinnepäinkään. Matikkaa ja kemian "muuttumattomia totuuksia" voi varmaan opiskellakin jonkun verran netistä. Ei olis myöskään kauhean kiva ajatus että sairaanhoitaja tai fyssari olis saanut oppinsa YouTubesta, videoista, joissa olevan tiedon oikeellisuudesta ei ole mitään takeita.
Varsinaista salatiedettä on ollut. Siirtyy eteenpäin vain suullisesti opettajalta oppilaalle.
Ei salatiedettä, vaan nopeasti muuttuvaa nippelitietoa.
Ok, tiedän. Joskus joutuu (vähän) arvailemaan ja kärsimään.
Onko se enää kovinkaan oleellisesti amkin oppisisältöä, että kokeessa ei luntata ja omia töitä ei vaan copypastata jostain. Ehkä enemmän jotain peruskoulun asioita noi. Miks jossain amkissa pitäis käyttää kovinkaan paljon opettajien resursseja tommoseen. Ei kiitos takasin ala-asteelle.