INTJ:t ovat ilkeitä ihmisiä

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

INTJ:t ovat ilkeitä ihmisiä niiden mielestä, jotka loukkaantuvat faktoista. 

Sekin on fakta että ihmiset ovat tunteellisia ja heidän tunteet tulisi ottaa huomioon. Jos ei ota toisten tunteita huomioon, sivuuttaa paljon olennaisia faktoja.

Mitä faktoja mä sivuutan, jos en esim. pidä vaikka fysiikan lakeja tunneasiana.

Sun mielestä multa menee olennaisia faktoja sivu suun, jos en ota huomioon ihmisten tunteita, ei se ole kyllä oikeasti mitenkään mahdollista, koska tunne ei voi olla koskaan objektiivinen totuus.

Jos katsot vaikka tieteellistä määritelmää, niin sekin pohjautuu objektiivisuuteen, sen takia toistettavuus jne. objektiivisuuden vastakohta on subjektiivisuus, ja tunteet ovat subjektiivisia, joten olet siis väärässä.

mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän ajattelen, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin tehdä lopullinen päätös tunteen avulla. 

Nuorempana yritin pakottaa itseni loogisesti järkeilemään. Nyt huomannut, että olin nuorena niiiiin väärässä. Loppupeleissä vain tunteella on merkitystä. 

Esim

lounaalla on kakai vaihtoehtoa. Voin järkeillä vaikka kuinka, ku,pinterveellisempää, täyttävämpää, sopii illan ruokavaliohin tms.  Lopulta kuitenkin valitsen fiiliksen pohjalta. Koska analyysi ei johda mihinkään, aina löytyy prot ja conit. 

Sama pätee isompiin juttuihin.

infj n47

Tämä on totta. Jos ihminen olisi ainoastaan looginen ja rationaalinen, hän ei ikinä söisi epäterveellistä ruokaa. Ellei sitten laskelmoi loogisesti että joku epäterveellinen annos on sillä hetkellä nautinto, joka on kokonaisuuden kannalta kannattava vaihtoehto. Sitä paitsi se t/f on jana, eikä kukaan ole janan ääripäässä.

 

 

T/F nimenomaan ei ole jana. T ja F kuvaavat yhteensä neljää eri funktiota, joista kullakin yksilöllä on jokin yhdistelmä. Kannattaa lukea se teoria. -31

Kaikki nuo neljä kirjainta ovat janoja. Olen kyllä tietoinen noista funtioista.

Vierailija kirjoitti:

 

Kaikki nuo neljä kirjainta ovat janoja. Olen kyllä tietoinen noista funtioista.

Sitten olet ymmärtänyt teorian väärin. -31

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa INTJ on aika usein kiinnostunut monesta asiasta, ei vain yhdestä. Kulloiseenkin kiinnostuksenkohteeseen kyllä sitten syvennytään hartaasti, ja seurauksena on nopeaa oppimista.

Myönnän kyllä olevani vähän kusipäisen oloinen. En ole hirveän kiinnostunut muiden ihmisten tunteista, koska tunteet ylipäätään eivät ole kovin tärkeitä. Jos joku on vaikka vihainen tai loukkaantunut minulle, ensimmäinen reaktioni on arvioida, onko joku toiminut väärin. Jos en ole toiminut väärin, vaan joku loukkaantuu ilman syytä, se on hänen ongelmansa.

Kertoisitko, toimiko ex-mieheni seuraavassa tilanteessa mielestäsi väärin vai ei:

Suhteen alussa sovittiin, että se on yksiavioinen. Mies ilmaisi jo silloin, ettei ole täysin ymmärtänyt yksiavioisuuden tärkeyttä suhteessa, mutta hänelle ei ollut kuitenkaan minkäänlainen ongelma tehdä tällainen sopimus. Itse en tuominnut miestä tästä ajattelutavasta vaan kiitin rehellisyydestä, kuitenkin ilmaisten että omaan persoonallisuuteeni ei sovi esim. avoimessa suhteessa eläminen, joten haluan yksiavioisen suhteen.

Kymmenen vuotta myöhemmin mies alkoi painostaa minua hyväksymään sen, että suhteemme muutetaan avoimeksi. Hän sanoi minun olevan itsekäs odottaessani hänen toimivan haluamallani tavalla. Tämän hän perusteli itsekkyyden määritelmällä, jonka mukaan itsekkyyttä ei ole se että itse tekee kuten haluaa, vaan se että odottaa muiden tekevän kuten itse haluaa. Olen tästä määritelmästä samaa mieltä, mutta mielestäni miehen tapa soveltaa sitä tuossa tilanteessa oli kohtuuton ja välinpitämätön. 

Mies jatkoi aggressiivista painostustaan vielä sittenkin, kun olin mennyt täyteen paniikkitilaan, näin hallusinaatioita ja tärisin (painostusta esiintyi useamman kuukauden aikana ja se kulminoitui tähän riitaan, joka jatkui noin vuorokauden ajan). Hän vain toisteli minulle, että jos asia tuntuu minusta pahalta, se on minun ongelmani koska hänen suhteen ulkopuoliset seikkailunsa eivät ole mitenkään väärin. Että minä voisin valita, että hyväksyn tämän tosiasiana, ja olla tuntematta kipua asian suhteen. Ja jos en tee niin, niin tuskani on omaa syytäni ja oma ongelmani.

Vierailija kirjoitti:

.

 

Miten niin "ellei"? Ei tuollainen ole mikään poikkeustapaus. Ihmisethän tekevät tällaisia järkeilyjä joka päivä. Niitä kutsutaan arvovalinnoiksi.

 

Minulle ainakin ruoassa ensisijainen arvo on herkullisuus, sitten laatu, sitten ehkä monipuolisuus, ja yleinen "terveellisyys" jossakin kaukana takana. -31

Tuo on niin naurettavaa, että tuollaista joutuu edes selittämään jollekin, ihan kuin keskustelisi pikkulasten kanssa, kun lukee näitä mä vedän fiiliksellä viestejä.

Miten voi nähdä maailman niin paljon oman perseensä sisältä, että oikeasti kuvittelee jonkun oman arvovalintansa jotenkin yleismaailmalliseksi, esim. juuri tuo, että terveys arvovalintana olisi jollekin toisellekin se ykkönen....

Puuttuu enää, että joku toteaisi, että "eihän tunteilleen voi mitään!"

Me INTJ:t opetetaan lapsillemme pienestä pitäen omien tunteiden hallintaa, kuten rentoutumista, rauhoittumista illalla ja aggression turvallista purkamista. Empatiaa harvoin tarvitsee edes opettaa, mutta sitäkin tarvittaessa.

Tunteet kun ovat useimmiten täysin valittavissa, toisin kuin faktat.

Ja juu, jos minulle joku huutaa suoraa huutoa, en ota itseeni enkä ala huutaa takaisin. Eihän se huutaminen yleensä liity mitenkään minuun. Jos liittyy, muutan käytöstäni.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Jos ihminen olisi ainoastaan looginen ja rationaalinen, hän ei ikinä söisi epäterveellistä ruokaa. Ellei sitten laskelmoi loogisesti että joku epäterveellinen annos on sillä hetkellä nautinto, joka on kokonaisuuden kannalta kannattava vaihtoehto.

 

Miten niin "ellei"? Ei tuollainen ole mikään poikkeustapaus. Ihmisethän tekevät tällaisia järkeilyjä joka päivä. Niitä kutsutaan arvovalinnoiksi.

 

Minulle ainakin ruoassa ensisijainen arvo on herkullisuus, sitten laatu, sitten ehkä monipuolisuus, ja yleinen "terveellisyys" jossakin kaukana takana. -31

Kyllä noihin valintoihin silti sisältyy tunnetta. Miten ihmeessä edes voit kiistää asian? Jos ensisijainen arvo on herkullisuus, siinä tapauksessa olisit valmis lentämään esim Italiaan yhden pizzan vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Itse asiassa INTJ on aika usein kiinnostunut monesta asiasta, ei vain yhdestä. Kulloiseenkin kiinnostuksenkohteeseen kyllä sitten syvennytään hartaasti, ja seurauksena on nopeaa oppimista.

Myönnän kyllä olevani vähän kusipäisen oloinen. En ole hirveän kiinnostunut muiden ihmisten tunteista, koska tunteet ylipäätään eivät ole kovin tärkeitä. Jos joku on vaikka vihainen tai loukkaantunut minulle, ensimmäinen reaktioni on arvioida, onko joku toiminut väärin. Jos en ole toiminut väärin, vaan joku loukkaantuu ilman syytä, se on hänen ongelmansa.

 

 

Kertoisitko, toimiko ex-mieheni seuraavassa tilanteessa mielestäsi väärin vai ei:

Suhteen alussa sovittiin, että se on yksiavioinen. Mies ilmaisi jo silloin, ettei ole täysin ymmärtänyt yksiavioisuuden tärkeyttä suhteessa, mutta hänelle ei ollut kuitenkaan minkäänlainen ongelma tehdä tällainen sopimus. Itse en tuominnut miestä tästä ajattelutavasta vaan kiitin rehellisyydestä, kuitenkin ilmaisten että omaan persoonallisuuteeni ei sovi esim. avoimessa suhteessa eläminen, joten haluan yksiavioisen suhteen.

Kymmenen vuotta myöhemmin mies alkoi painostaa minua hyväksymään sen, että suhteemme muutetaan avoimeksi. Hän sanoi minun olevan itsekäs odottaessani hänen toimivan haluamallani tavalla. Tämän hän perusteli itsekkyyden määritelmällä, jonka mukaan itsekkyyttä ei ole se että itse tekee kuten haluaa, vaan se että odottaa muiden tekevän kuten itse haluaa. Olen tästä määritelmästä samaa mieltä, mutta mielestäni miehen tapa soveltaa sitä tuossa tilanteessa oli kohtuuton ja välinpitämätön. 

Mies jatkoi aggressiivista painostustaan vielä sittenkin, kun olin mennyt täyteen paniikkitilaan, näin hallusinaatioita ja tärisin (painostusta esiintyi useamman kuukauden aikana ja se kulminoitui tähän riitaan, joka jatkui noin vuorokauden ajan). Hän vain toisteli minulle, että jos asia tuntuu minusta pahalta, se on minun ongelmani koska hänen suhteen ulkopuoliset seikkailunsa eivät ole mitenkään väärin. Että minä voisin valita, että hyväksyn tämän tosiasiana, ja olla tuntematta kipua asian suhteen. Ja jos en tee niin, niin tuskani on omaa syytäni ja oma ongelmani.

Tekstisi on niin värittynyt, ettei sen perusteella voi tehdä mitään luotettavaa arviota tilanteesta. -31

Vierailija kirjoitti:

Puuttuu enää, että joku toteaisi, että "eihän tunteilleen voi mitään!"

Me INTJ:t opetetaan lapsillemme pienestä pitäen omien tunteiden hallintaa, kuten rentoutumista, rauhoittumista illalla ja aggression turvallista purkamista. Empatiaa harvoin tarvitsee edes opettaa, mutta sitäkin tarvittaessa.

Tunteet kun ovat useimmiten täysin valittavissa, toisin kuin faktat.

Ja juu, jos minulle joku huutaa suoraa huutoa, en ota itseeni enkä ala huutaa takaisin. Eihän se huutaminen yleensä liity mitenkään minuun. Jos liittyy, muutan käytöstäni.

Toi on oikeasti yksi maailman raivostuttavimpia lauseita.

Kaikenlaiset ihmisen irvikuvat kylvävät vaikka mitä tuhoa ympärilleen, kun eihän ne voi niille tunteilleen mitään.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen olisi ainoastaan looginen ja rationaalinen, hän ei ikinä söisi epäterveellistä ruokaa. Ellei sitten laskelmoi loogisesti että joku epäterveellinen annos on sillä hetkellä nautinto, joka on kokonaisuuden kannalta kannattava vaihtoehto.

Miten niin "ellei"? Ei tuollainen ole mikään poikkeustapaus. Ihmisethän tekevät tällaisia järkeilyjä joka päivä. Niitä kutsutaan arvovalinnoiksi.

Minulle ainakin ruoassa ensisijainen arvo on herkullisuus, sitten laatu, sitten ehkä monipuolisuus, ja yleinen "terveellisyys" jossakin kaukana takana. -31

 

 

Kyllä noihin valintoihin silti sisältyy tunnetta. Miten ihmeessä edes voit kiistää asian? Jos ensisijainen arvo on herkullisuus, siinä tapauksessa olisit valmis lentämään esim Italiaan yhden pizzan vuoksi. 

1. Missä kiistän, etteikö ihmisen valintoihin liittyisi tunnetta?

2. Arvovalinta tehdään käytettävissä olevien vaihtoehtojen väliltä. Italiassa oleva pizza ei ole vaihtoehto, kun valitsen ruoka-annosta työpaikan ruokalassa. (Vaikka napolilaista pitsaa kovasti arvostankin.) Arvoni kuitenkin kertovat, minkä annoksen otan vaihtoehtojen joukosta. -31

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Puuttuu enää, että joku toteaisi, että "eihän tunteilleen voi mitään!"

Me INTJ:t opetetaan lapsillemme pienestä pitäen omien tunteiden hallintaa, kuten rentoutumista, rauhoittumista illalla ja aggression turvallista purkamista. Empatiaa harvoin tarvitsee edes opettaa, mutta sitäkin tarvittaessa.

Tunteet kun ovat useimmiten täysin valittavissa, toisin kuin faktat.

Ja juu, jos minulle joku huutaa suoraa huutoa, en ota itseeni enkä ala huutaa takaisin. Eihän se huutaminen yleensä liity mitenkään minuun. Jos liittyy, muutan käytöstäni.

 

 

Toi on oikeasti yksi maailman raivostuttavimpia lauseita.

Kaikenlaiset ihmisen irvikuvat kylvävät vaikka mitä tuhoa ympärilleen, kun eihän ne voi niille tunteilleen mitään.

Intj ei sitten kylvä tuhoa ympärilleen? Breivik on intj, oliko hänen toimintansa rationaalista miltään kantilta?

Haluaisin vain muistuttaa lukijoita ja kommentoija, että Myers Briggs-testi ei ole oikeasti, mikään testi, vaikka sen persoonakategoriat tuntuisivatkin osuvan kovasti yksiin. Se johtuu siitä, että jokainen kuuluu kategorioissa:

I, introvertti – E, ekstrovertti: asenne ympäristöön
S, tosiasiallinen – N, intuitiivinen: tapa hankkia tietoa
T, ajatteleva – F, tunteva: päätöksenteon peruste
J, harkitseva – P, spontaani: elämäntyyli

 johonkin jatkumoon janalla ja sitten se kombinaatio, minkä testi tuottaa tuntuu kovasti sopivan itselle. Yhtä hyvä tulos tulisi vain katsomalla tuosta, jaahas olen intuitiivinen ajatteleva, introvertti ja sitten laajentaa kuvaus koskemaan itseä laajemminkin. Kuvaus toimii, mutta ei se silti mikään testi ole ja absoluuttinen totuus persoonallisuudesta. 

http://www.talouselama.fi/uutiset/laajasti-kaytetty-persoonallisuustest…

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen olisi ainoastaan looginen ja rationaalinen, hän ei ikinä söisi epäterveellistä ruokaa. Ellei sitten laskelmoi loogisesti että joku epäterveellinen annos on sillä hetkellä nautinto, joka on kokonaisuuden kannalta kannattava vaihtoehto.

Miten niin "ellei"? Ei tuollainen ole mikään poikkeustapaus. Ihmisethän tekevät tällaisia järkeilyjä joka päivä. Niitä kutsutaan arvovalinnoiksi.

Minulle ainakin ruoassa ensisijainen arvo on herkullisuus, sitten laatu, sitten ehkä monipuolisuus, ja yleinen "terveellisyys" jossakin kaukana takana. -31

Kyllä noihin valintoihin silti sisältyy tunnetta. Miten ihmeessä edes voit kiistää asian? Jos ensisijainen arvo on herkullisuus, siinä tapauksessa olisit valmis lentämään esim Italiaan yhden pizzan vuoksi. 

 

 

1. Missä kiistän, etteikö ihmisen valintoihin liittyisi tunnetta?

2. Arvovalinta tehdään käytettävissä olevien vaihtoehtojen väliltä. Italiassa oleva pizza ei ole vaihtoehto, kun valitsen ruoka-annosta työpaikan ruokalassa. (Vaikka napolilaista pitsaa kovasti arvostankin.) Arvoni kuitenkin kertovat, minkä annoksen otan vaihtoehtojen joukosta. -31

Mistä me sitten edes kinastelemme, en minkään ole väittänyt ettei valintoihin liity logiikkaa? Minä olen feeler, mutta kyllä minä käytän järkeä siinä missä kuka tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Breivik on intj, oliko hänen toimintansa rationaalista miltään kantilta?

Toiminnan rationaalisuus ei ole sama asia kuin toiminnan hyvyys, toivottavuus, kannatettavuus ja niin edelleen. Toiminnan rationaalisuus ei myöskään ole sama asia kuin rationaalinen ajattelu. Jos Breivikin toiminta vastaa hyvin niitä arvoja ja tavoitteita kuin Breivikillä on ja oli, toiminta oli rationaalista, vaikka sen seuraukset ovatkin meistä kammottavat. -31

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen olisi ainoastaan looginen ja rationaalinen, hän ei ikinä söisi epäterveellistä ruokaa. Ellei sitten laskelmoi loogisesti että joku epäterveellinen annos on sillä hetkellä nautinto, joka on kokonaisuuden kannalta kannattava vaihtoehto.

Miten niin "ellei"? Ei tuollainen ole mikään poikkeustapaus. Ihmisethän tekevät tällaisia järkeilyjä joka päivä. Niitä kutsutaan arvovalinnoiksi.

Minulle ainakin ruoassa ensisijainen arvo on herkullisuus, sitten laatu, sitten ehkä monipuolisuus, ja yleinen "terveellisyys" jossakin kaukana takana. -31

Kyllä noihin valintoihin silti sisältyy tunnetta. Miten ihmeessä edes voit kiistää asian? Jos ensisijainen arvo on herkullisuus, siinä tapauksessa olisit valmis lentämään esim Italiaan yhden pizzan vuoksi. 

1. Missä kiistän, etteikö ihmisen valintoihin liittyisi tunnetta?

2. Arvovalinta tehdään käytettävissä olevien vaihtoehtojen väliltä. Italiassa oleva pizza ei ole vaihtoehto, kun valitsen ruoka-annosta työpaikan ruokalassa. (Vaikka napolilaista pitsaa kovasti arvostankin.) Arvoni kuitenkin kertovat, minkä annoksen otan vaihtoehtojen joukosta. -31

 

 

Mistä me sitten edes kinastelemme, en minkään ole väittänyt ettei valintoihin liity logiikkaa? Minä olen feeler, mutta kyllä minä käytän järkeä siinä missä kuka tahansa.

En minä ainakaan kinastele mistään. Kunhan korjasin epätarkkuuden tekstissäsi. -31

Taa on kylla harvinaisen rentoketju nain lauantaipaivaan... :D

Vierailija kirjoitti:

Tekstisi on niin värittynyt, ettei sen perusteella voi tehdä mitään luotettavaa arviota tilanteesta. -31

Itse asiassa ei ole värittynyt, vaan luettelin ainoastaan ne asiat, jotka ovat faktoja. Myös mies itse myöntää nämä faktoiksi.

(Se, joka kysyi.)

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Puuttuu enää, että joku toteaisi, että "eihän tunteilleen voi mitään!"

Me INTJ:t opetetaan lapsillemme pienestä pitäen omien tunteiden hallintaa, kuten rentoutumista, rauhoittumista illalla ja aggression turvallista purkamista. Empatiaa harvoin tarvitsee edes opettaa, mutta sitäkin tarvittaessa.

Tunteet kun ovat useimmiten täysin valittavissa, toisin kuin faktat.

Ja juu, jos minulle joku huutaa suoraa huutoa, en ota itseeni enkä ala huutaa takaisin. Eihän se huutaminen yleensä liity mitenkään minuun. Jos liittyy, muutan käytöstäni.

Toi on oikeasti yksi maailman raivostuttavimpia lauseita.

Kaikenlaiset ihmisen irvikuvat kylvävät vaikka mitä tuhoa ympärilleen, kun eihän ne voi niille tunteilleen mitään.

 

 

Intj ei sitten kylvä tuhoa ympärilleen? Breivik on intj, oliko hänen toimintansa rationaalista miltään kantilta?

Mielisairaan ihmisen ottaminen esimerkiksi jostakin persoonallisuustyypistä onkin hyvä veto. Hitlerkin oli jotain tyyppiä, ovatko kaikki saman tyyppiset silloin Hitlereitä?

Vierailija kirjoitti:

Tekstisi on niin värittynyt, ettei sen perusteella voi tehdä mitään luotettavaa arviota tilanteesta. -31

Itse asiassa ei ole värittynyt, vaan luettelin ainoastaan ne asiat, jotka ovat faktoja. Myös mies itse myöntää nämä faktoiksi.

45

INTP:t ne vasta perseestä onkin, kauheita vastuunpakoilijoita.

Vierailija kirjoitti:

Tunteissa ja faktoissa on se olennainen ero, että tunteet menevät ohi. Huomenna samalla ihmisellä on jo eri tunteet. Kyllä INTJ:kin tunteet tunnistaa, hän ei vain perusta toimintaansa ja päätöksiään yksinomaan niihin.

Faktat menevät myös "ohi", siis muuttuvat heti kun lisääntyneen tiedon valossa on syytä alkaa uskoa niin. Jokaisen faktana pidetyn asian kohdalla on tästä syystä hyödyllistä pohtia, onko siitä oikeasti käytössä kaikki mahdollinen saatavissa oleva tieto. Vastaus melkeinpä kaikkien faktojen kohdalla on ei.

Tunteet ovat muuttuvia ja monista tekijöistä riippuvaisia, eivätkä useimmiten edusta objektiivista tieteellistä totuutta. Toisaalta parhaat uutta tietoa luovat tutkijat luottavat nimenomaan tunneaistimiinsa, joiden avulla he pääsevät olemassaolevan tiedon rajaaman boksin ulkopuolelle.

Tunteiden häilyvyys ei ole hyvä peruste jättää niitä huomioimatta. Ainoa, mitä ei kannata tehdä, on huomioida niitä tieteellisen tiedon tavoin (esim. "Koska minusta tuntuu että X on paskiainen, hänen täytyy olla paskiainen"). On muitakin tapoja huomioida ja kuunnella tunteitaan. Itse tarkkailen tunteideni vaihtelua pitkällä aikavälillä ja huomioin saatua keskiarvoa. Tämä on useimmiten ollut erittäin hyödyllistä, etenkin kun osaan tunteet ohittavan, kylmän loogisen ajattelun kenties liiankin hyvin. Sen varassa eteneminen ei ole johtanut onnelliseen elämään, vaan syvimmän persoonani kieltämiseen ja tämän seurauksena minulla on nyt hyvin suuria haasteita elämässäni.

Suosittelen jokaiselle sekä tunteen että järjen huomioon ottamista elämässä tasapainoisesti. Ääripään ratkaisut eivät tässäkään asiassa yleensä toimi.

45