Kustannusten jako parisuhteessa, kumpi on oikeassa?

Vierailija kirjoitti:

Siis miksei se jo muka riittäisi, että maksaisitte miehen asunnon vastikkeen, sähkön ym. juoksevat kulut puoliksi? Molemmat sitten maksaa lainanlyhennystä omasta asunnostaan tahoilleen, eikä sun vuokratulot kuulu mitenkään miehelle, varsinkaan noin aikaisessa vaiheessa parisuhdetta. Eihän se mies siinä mitään häviä, vaikka et maksaisikaan erikseen vuokraa hänelle, (vai onko niitä tyyppejä joiden piti pienenä saada lahja, kun veljellä on synttärit, ettei tule paha mieli). Jos ei homma toimi noin, niin molemmat asunnot vuokralle ja yhteinen kolmas. 

Tämän suuntainen periaate on meillä ja toimii. Toki meillä ei nipoteta joka sentistä. Toistaiseksi mies omistaa kotimme, jonka lainan lyhennykseen en osallistu mitenkään, mutta kompensoimme asiaa sillä, että minä maksan osan laskuista+ruokakulut. Alkuun ajattelin, että maksanko miehelle ns vuokraa, mutta kuten hän sanoi että minun täälä asuminen ei tuo hänelle lisäkuluja lainaan vaan ne kulut näkyvät esim vesilaskussa jne, joten osallistun niihin. Tarkoitus on, että lunasta itselleni talosta puolet tässä lähiaikoina, jolloin muut maksut pysyy ennallaan, mutta on yhteinen ruokatili :) Eikä tarvinnu takuta yhtään. Miksi tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa? Nyt sinun voittosi asuntosi vuokraamisesta ei ole niin iso, että miehen pitäisi sitä kadehtia, päinvastoin hänhän hyötyy jo hyvin siinä, että osallistut vastikkeisiin jne. Saman katon alla pitäisi pystyä unohtamaan "sun ja mun" -ajattelu.

En nyt lukenut kaikkia viestejä, mutta...

Ajattele asiaa näin: Sulla on nyt tietyt asumiskulut x ja asut omassa asunnossa yksin. Miksi sun pitäisi maksaa saman verran asumisesta jos jaat kaiken? Jaat vessan, jaat keittiön jne.? Jos laitat oman kämpän vuokralle, pitää sinun pystyä kattaamaan kaikki kulut ja saada myös voittoa.

Mitä mies maksaa yhtiövastiketta? Maksa siitä puolet + oma vesilaskuosuutesi + puolet sähköstä (jonka sopimus on varmasti miehen nimissä) = asumiskustannuksesi. Tämä olisi reilua. Sinun ei kuulu maksaa miehen lainanlyhennyksiä.

Vierailija kirjoitti:

En nyt lukenut kaikkia viestejä, mutta...

Ajattele asiaa näin: Sulla on nyt tietyt asumiskulut x ja asut omassa asunnossa yksin. Miksi sun pitäisi maksaa saman verran asumisesta jos jaat kaiken? Jaat vessan, jaat keittiön jne.? Jos laitat oman kämpän vuokralle, pitää sinun pystyä kattaamaan kaikki kulut ja saada myös voittoa.

Mitä mies maksaa yhtiövastiketta? Maksa siitä puolet + oma vesilaskuosuutesi + puolet sähköstä (jonka sopimus on varmasti miehen nimissä) = asumiskustannuksesi. Tämä olisi reilua. Sinun ei kuulu maksaa miehen lainanlyhennyksiä.

Ja näin siis mies saa myös voittoa. Tähän mennessä kun on maksanut kaiken itse.

Mä en kestä noin pilkuntarkkoja ihmisiä ku te!!!! En tajua miksi yhteiselämästä tehdään noin vaikeeta.

Asukaa omassa kumpikin niin kauan kunnes ostatte yhteisen kodin. Itse en maksaisi kun yhtiövastikkeesta puolet ja kaikki muu puoleksi paitsi ruoka jos minä kokkaan ja syön vähemmäbn niin maksan ruoasta myös vähemmän.

Mihin lopputulokseen ap päätyi?

En tiedä, että olenko jotenkin vanhanaikainen, mutta parisuhteessa eläessäni en mietin mikä on minun rahaa tai mikä hänen rahaa, koska ajattelen rahojen olevan meidän rahaa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

En nyt lukenut kaikkia viestejä, mutta...

Ajattele asiaa näin: Sulla on nyt tietyt asumiskulut x ja asut omassa asunnossa yksin. Miksi sun pitäisi maksaa saman verran asumisesta jos jaat kaiken? Jaat vessan, jaat keittiön jne.? Jos laitat oman kämpän vuokralle, pitää sinun pystyä kattaamaan kaikki kulut ja saada myös voittoa.

Mitä mies maksaa yhtiövastiketta? Maksa siitä puolet + oma vesilaskuosuutesi + puolet sähköstä (jonka sopimus on varmasti miehen nimissä) = asumiskustannuksesi. Tämä olisi reilua. Sinun ei kuulu maksaa miehen lainanlyhennyksiä.

 

 

Ja näin siis mies saa myös voittoa. Tähän mennessä kun on maksanut kaiken itse.

Näin minäkin ajattelen. Jos summa tuntuu molemmista "liian" pieneltä, niin ehkä voisit maksaa lisäksi puolet miehen lainan koroista?

Mä en muuten kyllä noita ruokalaskuja jaksaisi ikinä venkslata, vaikka mies varmaan syökin enemmän. Sen sijaan kiinteät kulut on järkevää jakaa niin, että kummallekin jää hyvä mieli ja myös omaa rahaa.

Puhuitteko asiasta?

AP:n logiikka (molemmat vaihtoehdot) osoittavat parempaa talouden ymmärrystä kuin suurin osa neuvojista. 
Olisi aika loogista vetää tilanne niin että molemmilla käteenjäävä osuus on sama eli A. Jos otetaan huomioon pääomat oikeampihan olisi verrata sitä 750-verot ja 900-verot ja maksaa puolet sen mukaan. Eli ukko saisi hitusen enemmän käteen isomman pääomansa vuoksi. Ei kuitenkaan niin paljon kuin vaihtoehdossa B. 

Koska todellisuudessa pitkällä aikavälillä vuokrattu kämppä on jonkun kuukauden tyhjänä, vaati työtä/remonttia ja huonon vuokralaisen riski on suurempi kuin miehellä on jo vaihtoehto A miehen kannalta oikein reilu.

ihmiset huutaa, että epäromanttista ja pilkunviilausta, mutta suuri osa eroista johtuu finansseista ja etukäteen sovittu on usein paljon helpompi ratkaisu. 

meillä on yhteinen tili (nykyään naimisissa, mutta oli jo avoliiton aikaan), jonne molemmat laittaa rahaa. Viime aikoina minä aika vähän kun yrittäjänä on ollut hiljaista, mutta periaatteessa molemmat saman verran. Sieltä sitten maksetaan ruuat, vuokrat yms.  
Omat tilit on omia. Ollut hyvin toimiva järjestely. Jos tuloissa on merkittäviä eroja minusta on reilua suhteuttaa tuo yhteinen kontribuutio tulojen mukaan. 

 

ja vuokrausarvon käyttö on loogista siihen sitten sisältyy molemmilla vastikkeet, korot ym. 
Helposti täällä huudetaan että mies rahastaa, että naisen ei pitäisi maksaa vuokraa vastaavaa. Toimisiko se niinkin päin että muutettaisiin siihen naisen kämppään ja miehen ei tarvitsisi maksaa ja saisi vuokrata omansa ulos ja pitää koko potin?

Kyllähän AP:n tilanteessa molemmat hyötyvät. Ero on tosiaankin tuon 150euron erotuksen  perusteluista (jotka eivät pidä ks. 189)
 

Jos mies vaatii mahdolliselta tulevalta puolisoltaan vuokraa, niin on oikeus ja kohtuus, että nainen vaatii mieheltä kotiapulaisen palkan, vähintään puolipäivätyötä vastaavan, sillä on itsestään selvää, että taloustyöt siivousta myöten kaatuvat ennen pitkää kuitenkin naisen niskoille. Jostain kumman syystä miehille osuu aina siivouspäiväksi joku pitkä työpaikkapalaveri tai keilavuoro vanhojen kavereiden kanssa. Kumpaakaan ei voi siirtää eikä kummastakaan voi laistaa. Ja tosiaan, nainenhan voi vaatia lisämaksua myös tarjoamistaan "palveluksista", jotka nyt ovat kotona tarjolla eikä tarvitse lähteä baariin pokaamaan.

191 olet idiootti. 

Vierailija kirjoitti:

ja vuokrausarvon käyttö on loogista siihen sitten sisältyy molemmilla vastikkeet, korot ym. 
Helposti täällä huudetaan että mies rahastaa, että naisen ei pitäisi maksaa vuokraa vastaavaa. Toimisiko se niinkin päin että muutettaisiin siihen naisen kämppään ja miehen ei tarvitsisi maksaa ja saisi vuokrata omansa ulos ja pitää koko potin?

Kyllähän AP:n tilanteessa molemmat hyötyvät. Ero on tosiaankin tuon 150euron erotuksen  perusteluista (jotka eivät pidä ks. 189)
 

Nimenomaan näin, ihmeellistä että ilmeisesti suurin osa ei tätä älyä. Kun molemmilla on omistusasunto, ja päätetään asua niistä toisessa, ei ole reilua että se jonka asuntoa käytetään jää tappiolle, koska hän ei saa asunnostaan pääomatuloja kuten se, joka voi vuokrata oman asuntonsa.

Tilannetta voisi verrata siihen, että pariskunta olisi asunut kahdessa vuokra-asunnossa, ja toinen irtisanoisi asuntonsa eikä silti maksaisi puolta toisen vuokrasta, vain osansa sähkölaskusta. Hän hyötyisi satoja euroja kun ei joutuisi enää maksamaan vuokraa, ja se jonka asuntoon muutettaisiin, hyötyisi huomattavasti vähemmän kun saisi vain sähkölaskunsa puolitettua. Täsmälleen sama tilanne on silloin, kun toinen saa asunnostaan tuloja siksi, että muutti kumppaninsa asuntoon. Ne tulot pitää puolittaa, jotta tilanne on reilu (voitto-osuus puolitetaan, eli vuokra - vastike - verot).

Jos ei vieläkään avaudu, niin tilannetta voi miettiä myös saamatta jääneen tulon kautta - jos molemmat vuokraisivat omat asuntonsa, saisivat he vuokratuottoa ap X ja mies Y euroa. (HUOM, lainan LYHENNYS ei vaikuta tuottoon!). Jos asunnoksi valitaan ap:n asunto, hän häviää X euroa koska ei voi saada enää asunnostaan vuokratuottoa. Jos asunnoksi valitaan miehen asunto, hän häviää samasta syystä Y euroa. Tämä häviö on reilua jakaa molempien kesken, eikä sälyttää sitä vain toisen niskoille. 

Periaatteessa siis ap:n kompensoima osuus pitäisi maksaa miehen Y tappion mukaan, mutta se olisi jo ehkä hiusten halkomista kun ero jäänee melko pieneksi. 

Kaikki puheet siitä miten "perheessä ei lasketa euroja" on todella naiiveja - kyse kuitenkin on vuositasolla tonneista, ja on ihan liikaa vaatia kumppaniltaan tonnien joustoa "perheen yhtenäisyyden vuoksi". Silkkaa typeryyttä rinnastaa tonnien rahaliikenne siihen, että aletaanko sitten laskea syötyjen makkarasiivujenkin määrää...

Vierailija kirjoitti:

Jos mies vaatii mahdolliselta tulevalta puolisoltaan vuokraa, niin on oikeus ja kohtuus, että nainen vaatii mieheltä kotiapulaisen palkan, vähintään puolipäivätyötä vastaavan, sillä on itsestään selvää, että taloustyöt siivousta myöten kaatuvat ennen pitkää kuitenkin naisen niskoille. Jostain kumman syystä miehille osuu aina siivouspäiväksi joku pitkä työpaikkapalaveri tai keilavuoro vanhojen kavereiden kanssa. Kumpaakaan ei voi siirtää eikä kummastakaan voi laistaa. Ja tosiaan, nainenhan voi vaatia lisämaksua myös tarjoamistaan "palveluksista", jotka nyt ovat kotona tarjolla eikä tarvitse lähteä baariin pokaamaan.

Kato, joku 50-luvulla on keksinyt aikakoneen!!!

Huom:

Jos joku on suhteessa jossa vain toinen tekee kotityöt, on hän idiootti. Hän, joka siihen siis suostuu. 

Jos joku pitää seksiä yksipuolisena ilona johon nainen suostuu miehen mieliksi ja "tarjoaa palveluksia", on hän joko prostituoitu tai taas idiootti, kun harrastaa vastentahtoisesti seksiä.

Onnittelut, olet siis idiootti. Tai huora. 

Mut se mies omistaa (heti kun lainat on maksettu) oman kämppänssä ja nainen omansa. Tässä tapauksessa miehen kämppä on arvokkaampi. Eli jos kulut tasattaisiin niin, että molemmille jää sama summa rahaa, on lopulta miehellä kuitenkin suurempi omaisuus. 

Jos mies tarvii vuokratuloja, ottakoot alivuokralaisen.

Yksinkertaisinta tässä teidän tapauksessa on varmaan, jos maksat puolet tai vähän alle puolet oletetusta vuorasta, miinus ne verot joita mies ei maksa tuosta "vuokrasta". Eikä ole mitään järkeäkään maksaa, kun ei lain mukaan ole pakko. Oman asuntosi tuotot pidät itse. Mies taas maksaa asuntonsa vastikkeet, korot ja muut ihan itse. Sinä maksat osuutesi vesimaksusta, sähköstä ja kotivakuutuksesta.

Ohis. .mies ostaa kakkosauton, jonka maksaa kerralla pois. Vaimo maksaa miehelle kuukausittain " lainaa" autosta,koska hän käyttää sitä..siis tavallaan osamaksaa jo ostettua autoa. Outoa.

Vierailija kirjoitti:

AP:n logiikka (molemmat vaihtoehdot) osoittavat parempaa talouden ymmärrystä kuin suurin osa neuvojista. 
Olisi aika loogista vetää tilanne niin että molemmilla käteenjäävä osuus on sama eli A. Jos otetaan huomioon pääomat oikeampihan olisi verrata sitä 750-verot ja 900-verot ja maksaa puolet sen mukaan. Eli ukko saisi hitusen enemmän käteen isomman pääomansa vuoksi.

Hyvän tähden sentään tätäkin esitystä.

Ei ole loogista nähnytkään sellainen, että molemmille pitäisi jäädä käteen sama summa. Silloinhan ap:n mies voisi heittäytyä työttömäksi, jolloin ap:n pitäisi maksaa suurin osa miehen lainanlyhennyksistä, ettei miehelle vain "jää käteen" vähempää kuin ap:lle. Miehen omaisuus karttuisi ilman, että tämä tekee asian eteen mitään.

Loogista on jakaa menot nettotulojen suhteessa. Jos ap ja mies asuvat miehen luona, ap:n nettotulot ovat jonkin verran suuremmat koska hän voi pitää kämppänsä vuokralla. Silloin ap maksaa jonkin verran enemmän menoja. Rahan laittaminen pankkiin, asuntolainan lyhennyksiin, osakkeisiin tai muuhun säästämiseen ja sijoittamiseen EI KUITENKAAN OLE MENO, vaan säästämistä! Miehen asuntolainaa ei ap:n tule lyhentää senttiäkään, ellei hän saa myös asunnosta lyhennyksiään vastaavaa omistusosuutta.