Lue keskustelun säännöt.
Miten niin naisilla ei ole helpompi elämä pariutumismarkkinoiden suhteen?
10.10.2015 |
Heikkoitsetuntoinen nainen voi, ollessaan kaunis, hakea toisten huomiota ja sitä kautta pönkitystä itsetunnolleen. Se ei toki ongelmaa poista, mutta helpottaa monen oloa. Vähemmän hyvännäköinenkin voi saada egoboostia harrastamalla seksiä huomattavasti oman tason yläpuolella olevien miesten kanssa. Kaikki eivät tätä halua tehdä, totta, mutta eiköhän jokainen tunne naisen, jolle tämä on jonkinlainen elämän polttoaine.
Mitä sitten heikkoitsetuntoinen mies voi tehdä? Ainoa tapa millä hän voi saada egonpönkitystä naisten kautta on menestys ja julkisuus tai itsevarmuuden feikkaaminen (tyypillisesti narsistisen paha poika -roolin kautta). Kumpikin näistä keinoista on vain jonkun 0,1 %:n tavoitettavissa. Tiedän tämän koska itse olin joskus ujo ja ahdistunut, mutta muuttamalla persoonani totaalisesti ja teeskentelemällä itsevarma itsellenikin, onnistuin pääsemään naisten suosioon. Tämä vaatii sellaista omistautumista ja mm. kehonkielen, äänen ym. jatkuvaa feikkaamista vähintään kuukausien ajan, että se on täysin utopiaa useimmille kaltaisilleni. Käytännössä siis heikkoitsetuntoinen mies, joka inhoaa itseään ja uskoo ettei kukaan nainen halua häntä, ei voi käytännössä tehdä tilanteelleen mitään, vaan on epäonnistumisten syöksykierteessä, jossa jokaiset pakit tekevät olon entistä tukalammaksi ja jokainen sinkkuna vietetty ja/tai treffien vuosi lisää vain todennäköisyyttä, ettei mies kelpaa ikinä kenellekään.
Kommentit (268)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En edelleenkään usko, että ujo olemus on naiselle niin suuri taakka kuin miehelle. Mieheltä odotetaan ns. "naisten naurattamista", kun taas naiset voivat enemmän olla se vastaanottava puoli ja esittää kiinnostunutta. Varsinkin jos nainen vielä panostaa hienoon vaatetukseen, panostaa kroppaansa liikunnalla, kokeilee vaikka piilolinssejä silmälasien sijaan, niin mahdollisuudet vaan paranee."
Kyllähän ujon miehenkin mahdollisuudet vain paranee jos hän hylkää kaiken mitä on. Nuori mies voi alkaa käydä salilla niin paljon, että kaikki muut harrastukset ja mahdollinen opiskelu kärsii, voi käyttää miesten ihon- ja hiustenhoitotuotteita, voi lopettaa kaiken juomisen ja herkuttelun jotta lihakset erottuu, voi käydä solariumissa ja jopa käyttää vähän puuteria, voi käydä kerran kuussa kampaajalla, voi panostaa hienoon mutta epämukavaan pukeutumiseen, lasipää tai tylsän väriset silmät omistava voi hankkia piilolinssit, sitten voi opetella sen naisille pakollisen tekohymyn ja jonkun liibalaaba-smalltalkin, jossa ei vahingossakaan korosta mitään persoonallisuuspiirteitä, erikoisia harrastuksia tai mitään oikeita mielipiteitä. Eli kyllä jokaisesta ujossta nörttitytöstä voi tehdä rahalla ja väännöllä hihittävän tusinaseksinuken joka on onneton, mutta sentään kelpasi jollekin mulkerolle. Samoin mies voi muuttaa itseään.No pientä liioittelua havaittavissa! Salilla voi hyvinkin käydä kuka vaan. Se ei ketään muuta toiseksi ihmiseksi, vaan ainoastaan terveemmäksi ihmiseksi. Parturissa tai kampaajalla tuskin kenenkään välttämättä tarvii kerran kuussa käydä, jos osaa katsoa peiliin ja kammata hiuksiaan. Hieno pukeutuminen ei ole sama kuin epämukava. Juomista ja herkuttelua ei kenenkään tarvitse kokonaan lopettaa, mutta kannattaa kuitenkin pääsääntöisesti syödä terveellisesti. Näillä pääsee jo pitkälle noin niin kuin ulkoisesti. Ja miksikään toiseksi ihmiseksi sitä ei ole muuttunut.
Varmana ihminen muuttuu jos vaihtaa työmatkapyöräilyn tavoitteelliseen salikuntoiluun ja normaalin ruokavalion tiukkaan ja sen lisäksi opettelee puhumaan ympäripyöreitä uutena itsenään. Tai ei muutu kun se on näytelmää, mutta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelin alle parikymppisenä todella ulkonäkökeskeisen pojan kanssa, hänellä nimittäin oli ehdottomana kriteerinä naisen hoikkuus/alipainoisuus. Enhän tuota vielä rakastuessani tajunnut, mutta sitten seurustelun edetessä kävi ilmi ettei hän enää pitäisi minua viehättävän jos lihoaisin enää yhtään. Painoin tuolloin siis 44 kg. No se suhde ei kestänyt edes vuotta. No tuo mies jatkoi edelleen lähestymällä vain ja ainoastaan todella hoikkia naisia. Valitti sitten joskus myöhemmin, että kaikki naiset joita hän tapaa on jollain tavoin syömishäiriöisiä, useimmiten anorektikoita. Vain minä olin luonnostani hoikka ja kriteerit täyttävä (nykyään tosin painan jopa 49 kg eli en enää täyttäisi kyseisen henkilön kriteerejä sitten mitenkään). No vaikeampihan se on enää yli 20-vuotiaista löytää niitä jotka ovat luonnostaan alipainoisia, suurimmalla osalla paino nousee pituuskasvun loputtua normaaliksi.
Useimmilla miehillä ne kriteerit on vielä tiukempia, pitää olla tiukkojen vartalokriteerien lisäksi aivan mallimaisen kaunis myöskin kasvoista. Miten kukaan nainen voi täyttää nämä kriteerit? Vähän sama, kun minä vaatisin että miehen on oltava kasvoistaan Brad Pitt ja vartaloltaan uimari. Sellaisia ei muuten ihan oikeasti hirveästi tuolla kaduilla kulje...
Onnellisimmillani olin sellaisen miehen kanssa suhteessa, joka hyväksyi minut juuri tällaisena kuin olen. Hänetkin oli helppo hyväksyä sellaisenaan, vaikka olikin vähän ylipainoinen. Meillä molemmilla oli pienet kauneusvirheemme, kummallakaan ei ollut millään tavoin epärealistiset odotukset. Siinä suhteessa muuten oli paljon seksiä, paljon hyvää seksiä. Intohimo ei laantunut monenkaan vuoden aikana, suhde kaatui aivan muista syistä. Tuon laihuuspakkomielteisen kanssa oli paljon vaikempi rentoutua, kun koko ajan oli tietoinen siitä miten tärkeää oli näyttää jatkuvasti hyvälle toisen silmissä...
Joopajoo.
T. 26-vuotias nainen, jonka miehen metsästys jatkuu. Takana 3 pidempää suhdetta joista 2 kaatui miehen pettämiseen ja 1 muihin asioihin. + Lukuisia tapailuja, parin kk "suhteita". Että kerro mulle ap kuinka helppoa on löytää kunnon mies. Ja ei, ei kyllä yhtään imartele jonkun tuntemattoman seksistiset kommentit vaan haluan löytää loppuelämän kumppanin. Epätoivoista.
Vierailija kirjoitti:
Heikkoitsetuntoinen nainen voi, ollessaan kaunis, hakea toisten huomiota ja sitä kautta pönkitystä itsetunnolleen. Se ei toki ongelmaa poista, mutta helpottaa monen oloa. Vähemmän hyvännäköinenkin voi saada egoboostia harrastamalla seksiä huomattavasti oman tason yläpuolella olevien miesten kanssa. Kaikki eivät tätä halua tehdä, totta, mutta eiköhän jokainen tunne naisen, jolle tämä on jonkinlainen elämän polttoaine.
Mitä sitten heikkoitsetuntoinen mies voi tehdä? Ainoa tapa millä hän voi saada egonpönkitystä naisten kautta on menestys ja julkisuus tai itsevarmuuden feikkaaminen (tyypillisesti narsistisen paha poika -roolin kautta). Kumpikin näistä keinoista on vain jonkun 0,1 %:n tavoitettavissa. Tiedän tämän koska itse olin joskus ujo ja ahdistunut, mutta muuttamalla persoonani totaalisesti ja teeskentelemällä itsevarma itsellenikin, onnistuin pääsemään naisten suosioon. Tämä vaatii sellaista omistautumista ja mm. kehonkielen, äänen ym. jatkuvaa feikkaamista vähintään kuukausien ajan, että se on täysin utopiaa useimmille kaltaisilleni. Käytännössä siis heikkoitsetuntoinen mies, joka inhoaa itseään ja uskoo ettei kukaan nainen halua häntä, ei voi käytännössä tehdä tilanteelleen mitään, vaan on epäonnistumisten syöksykierteessä, jossa jokaiset pakit tekevät olon entistä tukalammaksi ja jokainen sinkkuna vietetty ja/tai treffien vuosi lisää vain todennäköisyyttä, ettei mies kelpaa ikinä kenellekään.
Ja otsikkonahan tuolle vuodatukselle oli "Miten niin naisilla ei ole helpompi elämä pariutumismarkkinoiden suhteen?"
MIKÄ kohta viestissä valaisee sitä, että naisilla (kategorisesti kollektiivisena ryhmänä) on helpompi (millä mittarilla mitattuna helpompi?) elämä (wtf?) pariutumismarkkinoilla (miten pääasiassa nuoren, hoikan, kauniin naisen irtoseksin saaminen joltain randompanolta edustaa parisuhdemarkkinoita?)
Ap, jos tarkoituksesi on keskustella jostakin tietystä aiheesta, otsikoi toki niin, ettei koko keskustelu mene sen selittämiseen, että "en minä oikeasti sitä tai tätä tarkoittanut, ettekö tyhmät ymmärrä että tarkoitin tuota!111"
Vierailija kirjoitti:
Jos kolmekymmentä alkaa uhkaavasti lähestyä ja kukaan nainen ei ole ikinä ollut kiinnostunut ja yhden kerran on säälistä päässyt harrastamaan seksiä, niin kyllä alkaa tilanne tuntua melko toivottomalta. Eikä näin vanhempana, niinkään haittaa seksinpuute vaan läheisyyden- ja parisuhteen kaipuu. Naisena olisi edes mahdollisuus johonkin kontaktiin vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Ei ap
Olisiko? Olisitko itse valmis kontaktiin KENEN TAHANSA NAISEN KANSSA?
Suosittelen ihan jokaiselle yksinäiselle. Siis myös naisille. Keskittymään muihin asioihin kuin parisuhteen etsimiseen. Vaikka vapaaehtoistyöhön tai muuhun positiiviseen asiaan. Parisuhde ei löydy väkipakolla. Mitä enemmän väkisin yrittää, sitä vaikeampi on onnistua, uskon niin. Joskus sopiva kumppani antaa odottaa itseään. Eivät kaikki miehet, TAI NAISET, voi olla niitä, joiden perässä juostaan ja jotka voivat poimia parhaat päältä, vaan osassa on ominaisuuksia, jotka eivät houkuta suuria massoja. Minkäs sille voi. Mutta kun sen pitäisi riittää, että joku tykkää, ja se joku ei ole aina oven takana odottamassa. Ja kun rakkaus iskee, se voi tapahtua yhtä arvaamattomasti kuin odotettua oli aiemmin, ettei ketään löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten heikkoitsetuntoinen mies voi tehdä? Ainoa tapa millä hän voi saada egonpönkitystä naisten kautta
Heikkoitsetuntoinen mies voi lakata hakemasta egonpönkitystä naisten kautta (?!) ja alkaa suhtauta naisiin ihmisinä eikä hyödykkeinä, joilla pönkitetään omaa egoa.
En varmaan ole ensimmäinen, joka tätä ehdottaa, mutta jospa toisto toisi tehoa.
Olen tavallinen nainen ja luovuttanut täysin parisuhteeseen kelpaavuuteni suhteen. En yksinkertaisesti kykene pitämään kehoani siinä kunnossa, että kykenisin saavuttamaan nämä kriteerit, jotka miehet ovat minulle esittäneet:
- tiukka, liikunnallinen, max. BMI 19-20 vartalo (nyt BMI 21 ja treenaan vain terveyteni takia)
- pitkät, ainakin keskiselkään ulottuvat vaalennetut hiukset (hiuslaatuni ei kasva kuin max. olkapäihin asti)
- kasvojen tulisi olla kauniimmat (luonnollisesti rahaa ei ole kirurgisiin toimenpiteisiin...)
- rintani ovat väärän muotoiset ja liian pienet (ei tähänkään ole rahaa)
En mä yksinkertaisesti enää edes kykene tapailemaan miehiä, koska saatu palaute on ollut tähänkin asti tätä jatkuvaa korjausten ehdottamista ulkonäköäni kohtaan. Itkettää miksi olen näin epäonnistunut naisena :(
Miehillä on (yleistän nyt) tapana olettaa, että sellaisella perushygienialla ja itsensä hoidolla voi olettaa sitten todella paljon itseään puunaavaa naista. Eli jos normimies käy suihkussa kerran päivässä, ope see hampaat kerran päivässä, pukeutuu mukavuudenhaluisesti, syö joskus epäterveellisesti, ei käytä muuta kosmetiikkaa kun shampoota ja dödöä ja liikunta on lähinnä arkiliikuntaa, niin "panostava mies" joka syö tarkasti, käy jatkuvasti salilla, käyttää miesten kosmetiikaa, panostaa paljon vaatetukseen ja ulkoasuun, käy usein kampaajalla yms. Niin hän odottaa naiselta lisäpanostusta samassa suhteessa norminaiseen, eli kevyen meikin sijaan täydet meikit joka päivä, tukka nutturan tai ponnarin sijaan aina täysi kampaus, vaatteet ja asusteet tarkoin harkittuja, ruokaa syödään vähän eikä terveellisyydestä lipsuta, kaikenmaailman vartalo- kasvo- ja hiushoitoja tehdään kotona ja kylpylöissä, liikutaan paljon ja treenataan miehelle mieluisia lihaksia jne