sukupuolineutraali Ruu
Hei!
Löytyykö täältä jostain jo ketju tästä aiheesta? Kiinnostavaa, enkä ole ehtinyt ostamaan lehteä...
Kommentit (177)
onko hän tyttö vai poika, vastaatteko että hän on tyttö/poika vai että ei sillä väliä?
... "homo sapiens-neutraali" kasvatus eli kun lapsi syntyy niin ei kerrota että kuuluuko hän ihmis-, eläin-, kasvi- vai kivikuntaan. saapi sitten itse päättää miksi haluaa tulla kutsutuksi, nähdyksi ja kohdelluksi. jep.
En tosiaan ymmärrä miksi biologinen tosiasia muutetaan yhteiskunnalliseksi ongelmakohdaksi lapsen ollessa pieni. Sukupuolineutraalikasvatus ei ole sukupuolettomuuteen kasvattamista.
Saattehan toki käyttää noita nimityksiä kettu ja susi. Ihmettelen kuitenkin, miksi teitä ei saa sanoa äidiksi ja isäksi, koska niitähän te käsittääkseni olette. Ja miksi terveydenhoitaja on pyytänyt anteeksi sanottuaan lastanne sukupuolen ääneen? Miksi nämä yksinkertaiset asiat loukkaavat teitä niin kovasti?
Tiedän, että sukupuolisuuteen liittyy syvempiä merkityksiä, mutta miksi kieltää yksinkertaiset asiat lapselta? Äiti ja isä, tyttö ja poika. Eikö nämä sukupuolisuus/sukupuolettomuusasiat voi opettaa muun elämän ohessa. Ihan niin kuin minäkin opetan lapsilleni, että miehen mahasta ei voi tulla vauvaa, mutta lapsella ei välttämättä tarvitse olla äitiä, vaan voi olla myös kaksi isää.
ja ylipäätään esilletulosta - erilaisuus on rikkautta!
meillä ei lapsia kasvateta ihan yhtä neutraalisti, mutta pyrimme kuitenkin tavallamme osoittamaan sukupuolijärjestelmän rajoittavia puolia lapsille sekä kannustamaan näitä määrittelemään itse itseään -- sukupuoliasioissa siinä missä muissakin. Puemme lapset järkevästi, kauniisti ja ekologisesti -- emme sukupuolta korostaen. Kaikille on tarjolla kaikenlaisia leluja ja aika hienosti nuo krossaavat yli sukupuolen suhteen stereotyyppisten leikkien. Yritämme purkaa stereotypioita niitä auki selittämällä ja niiden seurauksia osoittamalla luontevissa yhteyksissä. Yritämme myös näyttää toisin tekemisen ja toisin toistamisen seurauksia ja herättää eettisiä keskusteluja hegemonisista valinnoista.
Minun puolestani kukin saa kasvattaa lapsensa tavallaan ja ainakin suden vastauksista päätellen pikkuisen Ruun kasvuympäristö on mitä lämpimin ja sallivin ja vanhemmat tietoisia valinnoistaan ja niiden seurauksista. Mitä muuta voisi vaatia? Minusta se on tosiaankin tarpeeksi ja enemmän kuin moni muu koskaan saa.
Teille, jotka kaiken aikaa viittaatte lapsen hämmennykseen ja epävarmuuteen (lainaan viestissä yhtä) haluaisin vaan kertoa, etten itse koskaan kokenut itseäni hämmentyneeksi kun äiti ja isä vastasivat jumalaa koskeviin kysymyksiin juuri epävarmalla tavalla: jotkut uskovat jumalan olevan olemassa, toiset eivät. sinä saat ihan itse päättää mitä uskot. Kyse on siitä miten lapsen kanssa keskustellaan, miten ymmärtämistä tuetaan ja millaisessa ilmapiirissä ylipäätään eletään. Sillä sipuli ja aina on ollut näin - vastaukset voivat olla hyvin ahdistavia. Ylipäätään kiitän vanhempiani siitä, ettei meille opetettu kovinkaan paljon itsestäänselviä asioita tai ehdottomia totuuksia vaan korostettiin asioiden, arvojen ja uskomusten historiallista ja kontekstuaalista luonnetta. Meille myös puhuttiin totta ja käytettiin asioista niiden oikeita nimiä. Myös sukupuolen ja seksuaalisuuden osalta -- minä olen se tyttö joka 70-luvun alussa kertoi pihalla muille mitä se homo oikein tarkoittaa ja mikä on lesbo kun toiset käyttivät näitä haukkumasanoina niitä ymmärtämättä. Loppui homottelu -- lapsestakin on typerää haukkua asialla, jossa ei ole mitään haukuttavaa. Vitunkin taisin jo ennen kouluikää selittää useammalle ja sekin koki pienen inflaation..
[i
Sanon vain, että esim. 3-4 -vuotiaita alkaa kovasti kiinnostaa sukupuolten erilaisuus, mistä lapset tulevat jne. Lapsi alkaa muodostaa käsitystään omasta sukupuoli-identiteetistään. Kun hän alkaa kysellä, on aika hämmentävää jos vanhemmat vastailevat että ei sillä ole väliä mikä olet tai että ole miltä tuntuu. Kun kuitenkin lapsen havainnot itsestään eivät tue tätä.
[/quote]
Teille, jotka kaiken aikaa viittaatte lapsen hämmennykseen ja epävarmuuteen (lainaan viestissä yhtä) haluaisin vaan kertoa, etten itse koskaan kokenut itseäni hämmentyneeksi kun äiti ja isä vastasivat jumalaa koskeviin kysymyksiin juuri epävarmalla tavalla: jotkut uskovat jumalan olevan olemassa, toiset eivät. sinä saat ihan itse päättää mitä uskot.
Mutta silti en rinnastaisi Jumalaa (tai jumalaa) ja ihmisen sukupuolta tässä asiassa. Toisesta meillä ei ole mitään faktaa näyettäväksi, sukupuoli taas on hyvinkin konkreettinen juttu eikä mikään mu-tu.
on suurimmalle osalle konkreettinen juttu (hermafrodiitit ja transihmiset tms. sitten erikseen) mutta sukupuoleen liittyy niin paljon kaikkea muutakin, vähemmän konkreettista. meillä on yritetty lapsille avata juuri tätä -- se, että on pippeli tarkoittaa vain pippeliä, ei juuri muuta, mutta että pippelistä saa olla ylpeä ja tykätä. Ja pimpistä. Pippeli tai pimppi ei kuitenkaan määrää muusta kuin lisääntymisestä ja virtsaputken sijainnista, muu on valintakysymys ja siinä kohtaa oma tuntemus on sitä pippeliä tärkeämpi. Hyvin on mennyt eikä nuo hämmentyneiltä vaikuta. Onnelliselta ja valoisalta kolmikolta vaikuttaa ja perusasiat on selvillä: pienimmäinen (poika, 3 v.) pyytää joskus isosiskoa synnyttämään kotileikkeihinsä vauvan, kun ei pippelillä pysty :)
T: tuo edellinen joka teki sen huonon vertauksen
Teille, jotka kaiken aikaa viittaatte lapsen hämmennykseen ja epävarmuuteen (lainaan viestissä yhtä) haluaisin vaan kertoa, etten itse koskaan kokenut itseäni hämmentyneeksi kun äiti ja isä vastasivat jumalaa koskeviin kysymyksiin juuri epävarmalla tavalla: jotkut uskovat jumalan olevan olemassa, toiset eivät. sinä saat ihan itse päättää mitä uskot.Mutta silti en rinnastaisi Jumalaa (tai jumalaa) ja ihmisen sukupuolta tässä asiassa. Toisesta meillä ei ole mitään faktaa näyettäväksi, sukupuoli taas on hyvinkin konkreettinen juttu eikä mikään mu-tu.
Mutta minä olen ainakin niin ylpä äitiydestäni ja naiseudestani, että ihmettelen miksi,mutta jokaisella on syynsä olla omituinen.
Ajatuksiani lähinnä mietityttä, miksi lapsta ei voi opettaa olemaan avokatseinen ilman että hänen sukupuolensa piilotetaan?
Kyllä ainakin minun poikani pinenä hyvinkin tiesi olevansa poika, mutta siltikin rakasti leikki prinsessa leikkejä ja pukea rimpsumekkoa päälle samoin hän tykkäsi leikkiä kotileikeissä äitiä. Toisaalta hän oli sadun julma prinssi ratsuinensa jne.. Nyt tuo minun korkokenkä äiti poika on jo 15 ja tyttöystäviäkin on tullut ja mennyt. Ystäväpiirissä hänellä on bi seksualeja ja yhden sateenkaariperheen lapset. meillä ei myöskään koskaan ole ollut vain poikien työtä tai tyttöjen työtä/leikkejä kaikke voi tehdä. Ja hyvin avarakatseinen poika on hyväksyy erilaisuuden vaikka onkin AINA tiennyt olevansa poika jolla on ISÄ ja ÄITI.
Lapsesta voi kasvattaa sosiaalisen ja erilaisuudet hyväksyvä vaikka ei lastaan sukupuolettoman pitäisikään.
Mitä pahaa on siinä että lasta sanotaan tytöksi tai pojaksi? Hän kuitenkin on jompi kumpi. Nythän tässä susi ja kettu tekevät ihan päinvastoin kuin sanovat. He opettavat lapselleen, että on väärin olla jotain sukupuolta. He valehtelevat lapselleen. Ihan eri asia, jos opetetaan siihen että ei ole oikeen olla vain yhdenlainen poika tai tyttö tai mies tai nainen. Mutta miksi kielletään yleensä olemasta jotain?
Niin ei se ole silloin POIKA! Siitä ei kasva MIESTÄ. Vaan koska "haluaa"! Ei se VAAN VOI mennä naisena miesten puolelle uimahallissa -koska ajattelee että TAHDON OLLA POIKA!
En minäkään osaa lentää vaikka kuinka haluan olla lentokone!
Mun mielestä tollasien "vanhempien" paikka kuuluu hoitoon. Ai, mutta ethän sinä ole ISÄ, tai mies. Olet AASI. Ja sinunlaisilta kummallisilta pitää lapsia suojella!
Terkuin, eräs synnyttänyt nainen siis ÄITI, joka kutsuu miestään (lapsien isää) lempinimellä JÄÄKARHU ja lapsiaan apinoiksi!
Minulle on aivan se ja sama millanen on NORMAALI mies/nainen tai poikkeaako joku siitä ja missä määrin. Ja hässiikö vaikka naapurin Marttia!
Mutta ei papereihin voi kirjoittaa mies, jos syntyy naiseksi! Ja sinun, minun ja naapurin Martin lapsella on jompikumpi kahdesta sukupuolesta määräytynyt , eikä se kuulu VANHEMMILLE paskaakaan!! Sun on vaan pakko hyväksyä että ihmiset on joko naisia tai miehiä; vaikka pukisitkin itsesi hameeseen ja olet miten avarakatseinen mulkku tahansa.
Et sinä voi sanoa että NYT olen mies ja huomenna päätät toisin! Vaan koska sinua ottaa päähän "kahtiajako"!
Mitä siitä tulee jos kaikki päättää mikä eläin on tänään ja mikä avaruuskappale huomenna? Ole sinä susi, minä sammakko, mummosi on myyrä ja kaikki on Ah niin onnellisia kun kukaan ei tiedä mikä on!
Jos tuntisin sinut, ilmottaisin lastensuojeluun. Ei sinua tartte TUNTEA, mutta teet VÄÄRIN lapsellesi.
Jos lapsesi joskus haluaa kutsua sinua isäksi, niin sopiiko se sulle. Pitääkö siihen pyytää lupa? Ei, olet isä jos olet jonkun lyylin paukauttanut paksuksi. Ja se on äiti joka synnyttää.
Säälittää jos lapsesi kutsuu sinua sudeksi julkisesti! Ajattele nyt itsekkin. "Susi, polveen sattuu!" siihen sinä: "Voi kulta rupisammakkoni, anna kun halaan!"
Niin ei se ole silloin POIKA! Siitä ei kasva MIESTÄ. Vaan koska "haluaa"! Ei se VAAN VOI mennä naisena miesten puolelle uimahallissa -koska ajattelee että TAHDON OLLA POIKA!
Mun mielestä tollasien "vanhempien" paikka kuuluu hoitoon. Ai, mutta ethän sinä ole ISÄ, tai mies. Olet AASI. Ja sinunlaisilta kummallisilta pitää lapsia suojella!
Terkuin, eräs synnyttänyt nainen siis ÄITI, joka kutsuu miestään (lapsien isää) lempinimellä JÄÄKARHU ja lapsiaan apinoiksi!
Juuri näin,kiitos! Lastensuojeluun pitäs tosiaan ottaa yhteyttä...
..että ei saa sanoa äidiksi/isäksi. Ja mitä luin juttua, tuli vähän sellainen olo että on tainnut kasvaminen jäädä kesken? :/
vieläkään vaan kopioi näitä keskusteluita tonne?
Epäilen hänen olevan tosi KETTU.
Olen ulkopulinen täällä enkä aio jäädäkkään koska pari viimeistä kommenttia ovat saaneet epäilemään älyllisen elämän olemassaoloa tällä forumilla.
Tahdon kuitenkin sanoa että jokainen suomalainen ei ole umpimielinen erilaisuudenalistaja vaikka sen varmaan jo tiedätkin. Onnittelen rohkeudesta jolla olet tuonut omat mielipiteesi esiin. Sellainen toiminta voi muuttaa maailmaa vaikka hitaastihan se aina tapahtuu.
Kaikkea hyvää perheellesi
Ossi
Mutta, en edelleenkään ymmärrä, miksi lapsi ei saa olla tyttö tai poika.
Noita samoja hienoja kasvatusperiaatteita voi noudattaa vaikka lapsella olisikin sukupuoli.
Vähän tulee fiilis, että tässä mennään nyt metsään ja lujaa.
Periaatteet on hienot, mutta toteutus ontuu.
"Et sinä voi sanoa että NYT olen mies ja huomenna päätät toisin! Vaan koska sinua ottaa päähän "kahtiajako"!
Mitä siitä tulee jos kaikki päättää mikä eläin on tänään ja mikä avaruuskappale huomenna? Ole sinä susi, minä sammakko, mummosi on myyrä ja kaikki on Ah niin onnellisia kun kukaan ei tiedä mikä on!"
Tuo ylempi oli kyllä kärjistetty ja epäkohtelias vastaus, mutta periaatteessa olen samaa mieltä.
Minäkään en vain pysty ymmärtämään ja hyväksymään yhteyttä AVARAKATSEISUUDEN JA SUVAITSEVAISUUDEN ja tosiasioiden hyväksymisen välillä. On biologinen fakta olla jotain sukupuolta. Minusta sukupuoleton kasvattaminen, kun se saa tällaisia fanaattisia muotoja, joissa lapsen sukupuolta ei voi edes ääneen mainita, opettaa pikemminkin häpeää ja jopa todellisuudesta irrallista ajatusmaailmaa.
Ei kaikkea voi päättää, vain koska yleiset käytännöt ja perinteet ja toisten asenteet ja ajatukset vituttavat. Mitä jos minä päättäisin, että "tänään en olekaan veronmaksaja, kun ärsyttää se, mihin verorahoja pannaan"...Tai jos olen vaikka aasi tai kukka tai astronoidi, minua eivät koske suomen lait ja asetukset, kun monet niistä ovat ihan arsesta.
Minusta on hienoa, että lapselle opetetaan, että niin tyttö kuin poikakin voi tehdä mitä haluaa, käyttäytyä miten haluaa ja ennen kaikkea molemmat ovat yhtä arvokkaita sukupuolia. Sitä en ymmärrä, miksi sukupuoli piilotetaan tai kiistetään.
poistamalla lapsen ulottuvilta peruskäsitteet, kuten tyttö, poika, äiti ja isä?
Onko kyseessä kuitenkin erilaisuudentavoittelu kuin todellinen erilaisuuden hyväksyminen.
Ajatus hyvä, jätkät pilas. Sorry nyt vaan, mutta viette asian hiukan liian pitkälle. Suurin osa aikuisista ei pysy mukana tässä ajatusmaailmassanne siksi, että se on hyvin teoreettinen ja filosofinen - miten kuvittelette että lapsenne voi siitä jotain ymmärtää? Teette lapsellenne, hmm, ketunpalveluksen.
Mutta siellähän ne ketut ja sudet asuu.
Jospa kukin alkaisimme etsiä samankaltaisuuksia kanssaihmisistämme. Mehän kaikki olemme pohjimmiltamme melko samanlaisia.
Voi miten helpottavaa onkaan lukea tätä ketjua kun tajuaa, että miten helppoa elämää sitä viettääkään. Meillä saa pojat olla poikia ja tytöt tyttöjä eikä asiasta tehdä niin julmetun suurta numeroa. Mä en oikeasti jaksa kaikkia ideologia-hihhuleita joilla tuntuu oikeasti olevan vähän ylimääräistä aikaa kun kaikesta voi tehdä niin ongelmaa.
Meillä pojat saa leikkiä nukeilla ja tytöt autoilla ja ne saa laittaa minkä tahansa väriset vaatteet, kunhan ne sopii säähän. Mutta autoja ei pimitetä pojilta ihan vaan sen takia että oltaisiin nyt niin vapaamielisiä ja suvaitsevaisia. Mitä enemmän minä katson tuon pienen pojankin leikkimistä, niin sitä enemmän tuo miehinen päristely tuntuu nimenomaan olevan hänen geeneissään. En minä aio sitä piilotella, enkä osta nukkeja enemmän ihan vaan sen takia että poika tykkää enemmän autoista. Ihanaa kun lapselle saa ostaa sellaisen lahjan mistä hän itse tykkää eikä sitä tarvitse hävetä!
Eläköön tylsä ja vanhanaikainen ajattelu, eläköön pienet tytöt ja pojat. Kyllä meilläkin muuten käytetään elukkanimiä vanhemmista. Minä olen joskus lehmä ja mies on sika, mutta näillä ei ole kyllä vanhemmuuden kanssa mitään tekemistä.
se, että sen varjolla esiintyy epätasa-arvoa, alistamista tms. ei poistu sillä, että kiistetään biologiset tosiasiat. Yhtä hyvin voisi väittää, että ei ole olemassa koiria tai kissoja vaan kaikki on kiinni siitä tuntuuko minusta tai koirastani siltä, että eläin sattuisi olemaan vaikkapa koira. Yhtä hyvin se voi tuntua vaikkapa kissalta.
Sanon vain, että esim. 3-4 -vuotiaita alkaa kovasti kiinnostaa sukupuolten erilaisuus, mistä lapset tulevat jne. Lapsi alkaa muodostaa käsitystään omasta sukupuoli-identiteetistään. Kun hän alkaa kysellä, on aika hämmentävää jos vanhemmat vastailevat että ei sillä ole väliä mikä olet tai että ole miltä tuntuu. Kun kuitenkin lapsen havainnot itsestään eivät tue tätä.