Anoppilan vaivaannuttavat joulutavat?

Anoppilassa pönötetään ja ollaan liian juhlavia. Ollaan olevinaan niin hienoa, kun joku lukee oikeen evankeliumin ääneen. Minusta se on kamalan noloa. Ja sitten lauletaan yhdessä. Edelleen jotenkin noloa ja häpeän tuollaista. Anoppi on pukeutunut juhlavasti ja tuntuu siltä, että itsekin pitäisi, mutta en tarkene olla missään ilman villasukkia ja ponchoa harteilla, villapaitaa ja pitkiksiä. Löhöän mieluummin löysissä vaatteissa sohvan nurkassa ja luen kirjaa tai katson jouluohjelmia. Suklaata syöden ja limsaa juoden.

Anopilla on suuri alkoholi-tarjoilu, joka lähtöön löytyy viinaksia ja kauhee selittely, kun en vaan tykkää juoda. Ja kun jouluruuista jätän väliin lanttulaatikon ja sillit.

[quote author="Vierailija" time="20.12.2005 klo 21:25"] Onko teidän anoppiloissa tylsiä/typeriä/inhottavia joulutapoja? Nyt saa olla pikkumainen ja narista tyhjästä, anoppilassa pitää kuitenkin olla ruodussa (meillä ainakin!).

Minua ärsyttää anopin ja apen sekä heidän kohta nelikymppisen aikamiespojan tapa olla joulusaunan jälkeen " rennosti" yöasuilla ja pitkillä kalsareilla joulupöydässä. Hyi hitto niitä pappapitkiksiä. Miksei voi laittaa vaatteita päälle, mä yritän syödä!

[/quote] anopilla ei ole tissiliivejä

Appiukko vahtaa paljonko muikunmätiä laitan paahtoleivälle. Ei muuta valitettavaa. 

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 22:36"]

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 17:42"]

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 16:53"]

Jaa-a, anoppien haukkujat, onkos käynyt mielessä että kun tekin olette mahdollisesti anoppeja joku päivä niin mitenköhän teidän tapaanne viettää joulua haukutaan silloin miniöiden kesken jollain tällaisella palstalla? Miltäs tuntuu ajatuksena? Onko kivaa sitten?

[/quote]

En jaksa uskoa että olisin niin joustamaton tai uskoisin että minun tapani on paras, toisin kuin anoppini, en kerta kaikkiaan.

[/quote]

Kokemukseni kuitenkin on, että niistä anopin haukkujista tulee usein taas niitä anoppeja, joita haukutaan. Niin se ihminen vaan tuppaa toistamaan tapojaan : (

[/quote] Hankala on anoppinakin järjestää miniöiden mieleistä joulua

Toinen tykkäisi evankeliumeista ja joulukirkosta ja juhlavaatteista ja viineistä ja sivistyneestä keskustelusta ja lautapeleistä.

Toinen tykkäisi olla oloasu päällä rennosti. Inhoaa haudoilla käyntiä, evankeliumia. Haluaisi maata sohvalla ja lukea kirjoja.

Kumarra sinne ja pyllistä tänne. Pojat haluaisi joskus jouluksi omaan kotiinsa, mutta pakko sanoa, että menkää perhesovun ja minun jaksamisen vuoksi niiden vaimojenne kotiin.

up

Hui kamala mitä juttuja, onneksi mulla on kiva anoppi ja joulu on joulu hänenkin luona vietettäessä. Ei valittamista.

J

Anoppilasssa kanssa pöydällä jäähdytettyjä tuotteita.  Miljoonaa eri laatua ja anoppi koko ajan hössöttämässä ja tuputtamassa " sä et oo ottanut tuota, etkä tuota" Ruuan jälkeen jättimäinen jälkiruoka ja sen jälkeen torttukahvit ja mijoonaa eri pullaa ja kakkua ja pakko ottaa kaikkea.

Anoppi järjestänyt lapsille pukin ja joku naapuri mies kumisaappaissa ja toppatakissa ja pukkinaamarissa. Justiin.

Pakottaa meidät avaamaan kaikki lahjat ja vaatii kiitoksia ja kyselee, että eikö olekin kiva ja tarpellinen jne (ja lahjat Yves Rocher ilmaisia näytteitä, vaaleanpunaisia yöpukuja rock henkiselle teinille,  jotain kirjoja alennusmyynnistä tai sitten jotain turhaa krääsää. eli ei yhtään mietittyä).  Itse ei avaa lahjoja " me sitten illalla avataan keskenämme"

Huh huh.  Nyt ollaan kaksi vuotta oltu omassa kodissa ja anoppi ja appi on vain käyneet illalla kahvilla.  Kukaan ei missään nimessä halua enää mennä anoppilaan

2

2

Minun anoppini on oikein paatoksellinen ateisti - heittelee pitkin joulunpyhiä Jeesus-vitsejä ja ilkkuu kaikkea kristinuskoon liittyvääkään. Minä taas olen kasvanut kodissa, jossa hengelliset arvot ovat olleet tärkeitä: ei missään nimessä keskiössä, mutta kuitenkin jollain tapaa läsnä elämässä. Meillä on aina ollut sanomattakin selvää, että joulupukkien rinnalla jouluna läsnä on myös hengellinen vivahde joulukirkkoineen ja lauluineen.

Vietämme joulua vuorovuosin mieheni ja minun kodeissamme. Olen jo kauan aikaa sitten hyväksynyt sen, että mitään Varpunen jouluaamuna-musiikkitoiveita on turha esittää, mikäli ei halua paskamyrskyä niskaansa. Ensimmäisenä jouluna esitin vienon toiveen päästä käymään joulukirkossa myös anopin luota - reissu olisi kestänyt tunnin verran ja olisin mielelläni mennyt ihan vaan yksinkin, mies tosin sanoi tulevansa mukaani - mutta minut haukuttiin samantien pystyyn ja syyteltiin laiskaksi ja että "sinäkö lähdet palvomaan jotain satu-ukkoa kun me muut raadetaan niska limassa että saadaan jouluruuat valmiiksi!?" Pahoittelin kovasti ja sätin itseäni ennen joulua paljon, kun en tajunnut, että minun työni kasautuisivat sitten muille. No, tuli jouluaatto ja kello läheni neljää, jolloin jumalanpalveluksen oli tarkoitus alkaa. Anoppipa olikin sitten järjestänyt täksi tunniksi oikein tietovisan, jossa todisteltiin pikkuhauskoin sanakääntein uskovaisten lapsellisuutta ja vakuuteltiin Jumalan olevan täysi satuolento. Anoppi tuomaroi peliä irvokas hymy huulillaan ja pelin päätyttyä kysyi minulta, että eikös ollutkin tämä mukavampaa kuin jesse-lässytyksen kuuntelu...

Miehen kanssa ollaan sovittu, että jahka tämä ensimmäinen lapsi tästä syntyy, siirrytään me tästä vuorovuositraditiosta pois ja siirrytään joulunviettoon vanhemmilleni, eli sinne, jossa kukin saa uskoa tai olla uskomatta, eikä ketään painosteta mihinkään. 

80, sun anoppishan on ihan puhtaaksi viljelty av-mamma! Kun olen lukenut näitä juttuja, olen viesti viestiltä tyytyväisempi, että minulla ei ole anoppia eikä anoppilaa, vaan saan ihan itse päättää, miten joulua vietän.

Me ollaan oltu yhtenä vuonna anoppilassa joulu, ja se oli ennen lapsia. Alkuilta meni lahjojen jakoon asti ihan kivasti, mutta sitten appi ja anoppi alkoivat ryypätä ja tapella! Minä ja miehen veljen tyttöystävä katsoimme toisiamme järkyttyneinä kun mieheni yritti piilottaa äitinsä oluita ja äiti riehuu niitä etsimässä. Joo-o. Ihme kyllä, sekä anoppi että appi ovat kunnostautuneet juomisensa kanssa koska haluavat meidät lasten kanssa joulua heille viettämään, ja ovat viettäneet jo useamman joulun ilman alkoholia näytösluonteisesti :). Viimein uskaltauduimme lupautumaan anoppilajouluun, onhan edellisestä kerrasta jo seitsemän vuotta. Toivon totisesti että kukaan ei ota tippaakaan, se kun ei siihen jää. Anoppi on muutenkin aivan ihana lasten kanssa ja huomaa kyllä että rakastaa heitä tosissaan. Huh, vähän jänskättää mut ehkä kaikki sujuu hyvin.

Koko miehen puolen perhe on älyttömän kovaäänistä porukkaa, hirveä naurunremakka jokaisesta pienestäkin (ei hauskasta) asiasta. Joululahjoista hirveä hössöyts, siis aikuisilla ihmisillä, lahjoja pitää olla mahdollisimman paljon, ja ne on juurikin sellaista turhaa krääsää, mitä ei kukaan halua. Mutta määrä ratkaisee. Ja kaikista ärsyttävintä on se, ettei ole mitään kunnon jouluruokia. Kinkun tilalla on pieni valmiskalkkunarulla ja kaikkea muuta outoa ja kamalan arkista, ei siis laatikoita ei mitään. Onneksi päätettiin tänä jouluna olla menemättä. Eipähän tarvitse ajella pohjoiseen vain ärsyyntyäkseen.

Mua häiritsee tapa pukeutua aattona ikivanhoihin verkkareihin ja t-paitoihin/nyppyyntyneisiin fleeceihin. Tämä olisi ihan ok vaikka saunan jälkeen illalla, mutta ne verkkarit ovat tiukasti päällä jo aamusta asti ja juhlapöydässäkin. Olen meillä joulua vietettäessä aina laittanut kotimme viimeisen päälle juhlakuntoon, koristellut ja kattanut valkoisin pöytäliinoin ja on pellavalautasliinat ja kukka-asetelmat ja vanhat Arabian perintöastiat. Hassun näköistähän se vähän on kun asettuvat juhlapöydän ääreen virttyneissä vaatteissaan. Joskus olin vähän loukkaantunutkin tästä, mutta enää en niin välitä. Heidän joulussaan on eri pukukoodi kun minulla. 

Itse en ole lähtenyt tähän, vaan laitan edelleen vähän parempaa päälle, laitan hiukset kivasti ja meikkaan. Mies pukeutuu sentään hiukan paremmin, tyyliin farkut ja siistimpi paita.

Varmaan pitävät mua hienostelijana mutta mitä sitten. 

4

up

Ei tunnu omat joulut enää yhtää pahalta. Mun kotona harras joulu, ruokarukoukset, kirkot, evankeliumin luku, enkeli taivaan-laulut ym. Anoppilassa taas ei mitään uskontoon liittyvää. Ruoka tosin hyvää, mutta koska miehellä ja vanhemmillaan tulehtuneet välit niin koko ajan tappelua jostain pikkuasioista. Nyt ollaan ekaa vuotta oman perheen kesken, ja tuntuu IHANALTA! Saa olla ja tehdä just niin kun haluaa. Anoppi tosi yrittää vaikuttaa muuten meidän jouluun (tyyliin kyllä teidän täytyy pukki tilata!).



Monikin mainitsi karjalanpaistin jouluruoaksi?? En ole ikinä kuullut. Meillä kinkku, imellytetty perunalaatikko, porkkana- ja lanttulaatikot, rosolli, italiansalaatti, kylmäsavulohta, juustoja, lihapullia ja perunat.

Itselläni ei mitään kamalia joulukokemuksia, mutta anoppilan joulussa tökkii kyllä se, ettei joulupöydässä ole viiniä eikä olutta ruokajuomana, vaan limua, esim. keltaista jaffaa, koska anoppi on ehdoton absolutisti. Minun mielestäni ei voi oikein olla juhla-ateriaa ilman viiniä. Ei todellakaan miehenikään kanssa olla mitään ryyppääjiä, mutta kyllä jouluateriaan kuuluu olut kalojen kanssa ja viini kinkun. Ymmärrän anopin absolutismin kyllä, mutta olisi silti kohteliasta tarjota viiniä vieraille. Kerran vein piruuttani tuomisina viinipullon, mutta pöytään se ei tullut, vaikka pokkana sitä kyselin. Laitettiin kuulemma talteen.

mutta olin ihmeissäni viettäessäni yhtä joulua exäni vanhempien luona (siis silloin, kun olimme yhdessä tietenkin), ja heillä ei ruuan jälkeen tarjottu mitään makeaa. Ei pipareita, pullaa, suklaata, marmeladia. Ei mitään. Vain kahvia. Nyyh.