SYYSKUISET 2013
Kommentit (351)
Siis tää on niin perseestä tää koko homma. Edelleen tuhruttelee ja kunnon vuoto on loppunut jo päiviä sitten. Mulla ei yleensä vuoto kestä kuin pari päivää, jonka jälkeen tiputtelee vielä toiset pari päivää. Nyt on jo kp 7 ja vasta tänään ollut hiipumaan päin. Tuntuu että kyseinen erite suorastaan huutaa mulle päin naamaa joka vessareissu. Jotenkin nyt on ollut tosi inhottava olo kaikin puolin. En saa nukuttua ja itkeskelen aika paljon. Töissä on hyvä olla mutta kotona on jotenkin tuskaista. En osaa tehdä mitään ja sitten keskellä yötä rupean siivoamaan.. Huoh. Miehellä menee kohta varmaan hermo kun en jotenkin osaa/halua sille tästä avautua.
Loppuis tuo tuhruttelu niin ehkä sitä pystyis taas vähän rentoutumaan.
Tälläistä täällä, tervetuloa kaikille uusille ja tsemppistä joka ikiselle! :)
Moi mä oon uusi täällä, kuudetta kiertoa yritetään saada lasta. Ikää on jo 36 ja miehellä 10 v enemmän. Kummallakin on lapsia ennestään (nuorin 10v) mutta yhteistä ei ole.
Ikä kai tekee tehtäviään, sillä nuorena lapset sai alkunsa helposti, mutta nyt ei edes haamua ole tullut. Tai en tiedä johtuuko se siitä, mutta omat ajatukset pyörii pitkälti sen ympärillä.
Kierto on tasaisen varma 32 ja ovulaatiokin löytyi tikuttamalla 3 ekasta kierrosta, mutta hommassa alkoi olla liian tekninen maku että päätin jättää apuvälineet pois.
Haaveilen ajatuksesta että lapsi saa tulla jos on tullakseen, mutta todellisuudessa en pysty lähellekään sellaista rauhallisuuden tilaa.
Iso pudotus on olllut se, kun meillä oli olettama että lapsi kuitenkin tulee suht helposti, kuten edellisetkin. Mutta eipä tullutkaan. Ehkä tämän kuuluu mennä näin, elämän kuuluu ravistella arvoja oikeampaan suuhtaan. On myös lohdutonta ollut ajatella, että ihan kaikkea ei saa mitä kovin haluaa. Masentavaa? Hmh. Huomioikaa että mun kuukautiset alkoi eilen, posittiivisempi mieli taas kohta, luulen!
t: Saali 2/32 yk6
Kiitos Marjaana yritän keskittyä kodin laittoon jouluavarten ja ottaa ilon irti nyt kun ei vielä ole niitä pieniä.
Miehelle illalla avauduin ja juteltiin keskenmenosta taas kerran ja siitä vauvasta, joka meille toivottavasti suodaan. On se ihana kun sanoin et sano jotain kivaa mulle lapsesta jota me niin hartaasti toivomme. Hän sanoi, että löysin pojalle viiksi tutin netistä. Kysyin entä jos onkin tyttö. Vastasi et sit pitää kattoo jotain vähän tyttämäisempää. Ihanaa kun puolisokin miettii näitä asioita.
Ainiin tervetuloa kaikille uusille.
Rena toivottavasti tuo tihruttaminen loppuu. Se taatusti stressaa hermoja.
On se kyllä jännä, miten mieliala heittelee kierron mukaan.. En oikeasti ole ajatellut asiaa ennen tätä raskautumisruljanssia! Kierrot vain meni omalla painollaan, nyt kiinnittää huomiota juurikin niihin pienen pieniin tuntemuksiin ja mielialan muutoksiin.. Miestä käy joskus sääli tämän kaiken keskellä!
En ole aktiivinen kirjoittelija, mutta seuraan teidän juttuja säännöllisesti. Aivan ihanaa saada vertaistukea..
Marjana kyseli gynekäynnistäni. Se ei tehnyt kuin melko pikaisen tutkimuksen, jonka yhteydessä totesi, että ei ole varma, olisiko jotakin endometrioosiin viittaavaa. Jotenkin vain niin raivostuttavaa, että väläyttelee jotain tuollaista, mutta käskee silti lähes samassa lauseessa vain jatkaa yritystä. Noh, ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
On kyllä vaikea pitää yllä positiivista mieltä. Ja ihan turha uskotella itselleen, että ottaisi rennosti tämän "projektin", kauheat paineethan tästä tulee ja päivittäin on mielessä. Täytyisi vain käyttää energiaansa jouluun, kohta käy niin, että meikäläisiltä ei lähde maailmalle yhtäkään joulukorttia, kun en ole jaksanut tehdä :)
Voimia teille kaikille!
Rena, yritähän ottaa hieman rennommin. Se stressi ei paranna raskautumismahdollisuuksia. Sopivan runsaat menkathan kertoo pääasiassa siitä, että limakalvo on ollut kunnossa. Siitä kannattaa olla iloinen! Hyvään limakalvoon on alkion sitten helpompi kiinnittyä, kun hedelmöittyminen on tapahtunut. Tsemppiä vaan ja paljon mukavaa puuhastelua. :)
Saali: Tervetuloa kuumeilemaan teidän ensimmäistä yhteistä tenavaa. Tulee jos on tullakseen -olotila on varmaan lähes mahdoton täysin saavuttaa, mutta siihen on hyvä pyrkiä. :D Teillä on molemmat kuitenkin saaneet jo lapsia aikaiseksi, joten uskotaan, että se onnistuu myös yhdessä. :)
Syli: Suloista tuollainen tuttien etsiminen valmiiksi. :)
Pumba: No onpas ollut tökerö lääkäri! Kannattaa varmaan tosiaan keväällä sitten hakeutua uudestaan (ehkäpä eri) gynelle. Onkos sinulla siis ollut vatsakipuja tai jotain mikä muuten tuohon endometrioosin voisi viitata. Jotenkin hullua, että tuollaista sairautta ohimennen väläytellään. :/
ON: Eilen ja tänä aamunakin ollut alavatsalla taas tuntemuksia ja jopa limoja! Ihan kummallista, kun nyt vasta kp 9. Pitäneeköhän viikonloppuna jo ovista tikuttaa siltä varalta, että se tulee ihan varkain paikalle. Maanantaina olisi sitten lääkäriaika, että näkevät tilanteen, mutta jos ovisplussa tulee jo aiemmin jostain syystä, niin pystyisi sen sitten heille sinne kertomaan. Ettei ainakaan sen takia mene kierto hukkaan pakastealkionsiirron suhteen. Tosin se voi kyllä vielä tyssätä ihan työvuoroihinkin... Siinä on vain muutama päivä aikaa järjestää työvuorojaan siten, että pääsisi siihen PAS:iin ja välttämättä se ei aina onnistukaan. Minua stressaa kyllä eniten tässä juuri tuo työvuorojen puljaaminen. En kuitenkaan halua töissä kertoa tästä projektista.
Ja halutkin on aika kovat, mikä voisi viitata ovikseen. Pitää tänään mies kellistää töiden jälkeen ihan huvin kannalta. ;)
Marjana kp 9/29-34 yk 32
Marjanan viesteistä huokuu rauha ja positiivisuus, kiitos, sitä oli kiva lukea. Ainakin Renan ja sylin viesteistä tuli mieleen se, miten me naiset jaamme tätä vauva-projekstia miestemme kanssa. Itse koen välillä kärsiväni siitä, miten vähän itse jaan ajatuksia (niitä pelkoja lähinnä. Koen olevani yksin, vaikka todellisuudessa en sitä ole. Tuntuu että teen sen säästääkseni miestä vääriltä "hälyytyksiltä". tarkoitan nyt kaikkia niitä nippailuja ja särkyjä jotka _voi tarkoittaa jotain_. Sanoinkin eilen miehelle että mielellään antaisin nämä kaikki tuntemukset miehelle ja saisin sitten vasta tietää kun 100% olisin raskaana. En haluaisi kokoajan olla tarkkailijan asemassa kuuntelemassa pienimpiäkin merkkejä mahdollisesta raskaudesta tai kuukausten alkamisesta tai ovulaatiosta.. Mies tuohon eilen totesikin että mä kai haluaisin sitten olla mies :D hah haa! No en ehken kuitenkaan haluaisi :)
Sitten muuutama sana rauhallisuudesta.. eli miksi se on niin hankala olla stressitön ja ajatellaa että "vauva tulee jos on tullakseen". Minusta ajatus on ihan absurdi, koska lapsen tulo kuitenkin muuttaa elämänkulkua _oleellisesi_. Kyllä minun (ja perheeni)elämän esim. viiden vuoden päästä on aivan erilaista jos meillä on 4vuotias lapsi tai sitten ei ole. Se että talossa asuu leikki-ikäinen tekee koko talosta erilaisen (ja minun tappauksessa se on juuri mitä haluan!). lapsen merkitys on niin suuri ett on oikeasti sula mahdottomuus olla vaan ja ajatella että jos luoja suo niin ihanaa :) Mutta sitten toisaalta, miten pitkään vauva-haaveissa voi elää. Minulle se on ainakin niin suuri haave vielä, että siitä luopuminen vaatii kunnon surutyön. Vaikka olen 36, ja ed. viestissäni jo kerroin huoleni iästäni, en henkisesti ja fyysistesti koe olevani ollenkaan vanha vaan erittäin valmis äidiksi (mitä en ehkä ollut kun edelliset lapseni syntyivät, mutta hyvin mennyt silti! Puoliso vaan tuli valittua ihan väärin). Mutta tiedostan sen, että paljoa yli 40vuotiaanaa en enää lapsia ehkä halua.. (oli pakko laittaa tuo ehkä sanaa tuonne!!
Aika sekavaa tekstiä sori.. on vaan pää niin täynnä kaikkea, kaikilta mahdollisilta kanteilta tulee ajateltua asiaa. Ymmärrän sen, että kaikkein parasta olisi vaan antaa asian olla, olla laskematta kiertopäiviä, miettimättä oviksia.. mutta kuten sanoin jo aikaisemmin, aivan mahdotonta mulle.
Paljon on auttanut eläimet, ollaan eläinihmisiä kovasti, viime kesänä otimme yhden koiran lisää, ja se on saanut nyt olla vauvan-virassa! Ts ei kyllä paapottu ole, on sen verran kovaluonteinen mutta mun ja miehen yhteinen projekti sekin ja on auttanut kyllä tässä syksyssä! Ja koira on aivan ihana, lähenee kuritonta(!) uhma-ikää(!) ja kasvatettavaa riittää, kuten lapsissakin! kk sitten kun kuukautiset alkoi ja olin ihan maassa, niin ajattelin että jos meille ei lasta enää suoda niin koiralapsia kyllä sitten :) se lämmitti kyllä mieltä..
Hih, tuli mieleen tuosta viiksi-tutti jutusta.. katseletteko te vauvanvaatteita? mä erehdyn vauvanvaateosastoille kaupoissa, muka katselemaan veljen vauvalle.. mutta ajatukset on usein ihan omassa! en ole mitään ostanut, en jotenkin uskalla.. hmm.. mä luulen että mulle tulee hirmuinen vimma alkaa tehdä itse vaatteita jos raskaudun.. ja vaunut haluan sellaiset oikeasti vanhat jos jostain homeettomat löytäis.. ainakin pihavauhuiksi, ne kun ei hyvin autoon mahdu kätevästi.
ep, pitää lopetelle että muillekin jää tilaa kirjoittaa!
Itsenäisyyspäivää valmistelemaan, pienen kuusenkin ajattelin jo ottaa sisälle, pöytämallin. Linnan juhlissakin on jo kuusi kuitenkin :) Jouuluvaloa ripustelin eiilen lasten kanssa ikkunaan, yhdet punaiset lupasin tänään käydä tyttärelle ostamassa. Mä vähän hurahdan joka joulu kynttilöihin ja valoihin, tänä vuonna olen innostunut sinisistä ledeistä ulos laitettuna, tulee ihana sininen valo hangille! sellainen jäinen fiilis! Ison valo-eläimen tahtoisin, mutta en raaski ostaa. ehkä ensivuonna ts. sitten kun on pikkuinenkin sitä ihmettelemässä ;-) Voi iiks mulla on vauvakuume!!!
terkuin, Saali
Heipä hei tänne!
Saali, toi tarkkailijan asemassa juttu oli kyllä niin samaa mitä mun päässä liikkuu!
Olis niin mukavaa olla (vähän niinkuin mies tuntuu olevan) että tulee sitten kun on tullakseen. Puuhaillaan tässä aina sillon tällön ja poks! Ei huolen häivää.
Ja mun on kyllä myönnettävä, että mä olen sortunut vauvanvaatteisiin.. Ne on vaan niin syötävän sulosia!
Muuten, Marjana, mulla on noi kp:t väärin tuolla. Tänään on meneillään kp14. Kiitokset jos viitsit vaihtaa! :)
Tänään aloitin tikuttelemaan ovista. Kumpa se tulisi tässä kierrossa vähän aikasemmin.
Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää kaikille! :)
elluh kp14/32 yk6
Tervehdys kaikilla!
Tänään hurahdin vaihtaa puhtaat matot ja lattiat pesty. Pölyi ja joulu jutti jatkan kohta. Ihanaa kun tulee joulu ja oon ihan mahoton joulun suhteen taas saanut iloa valmistella joulua.
Ai ollaanko kateltu vauvan vaatteita? Hymm. joo ollaan tai siis olen ja ostanut kaverein pienille. Tänään kirpparilta löysin ihania vauvan leluja, mutta en viel osta ostan sit ku vaavi tekee tuloaan. Työkaveri tais arvat vauva kuumeeni, kun hiplasin ihan hulluna vauvan vaatteita kaupassa. En kyllä ala selittelee mitää.
Ihanaa itsenäisyys päivää kaikille ja pidetään lippu korkealla. Toivottavasti tämä kierto on meidän kaikkin raskautumis alku.
Mulla on nyt mietinnässä, oliko eilinen sittenkin mun eka kp.. kuukautiset alko eilen vasta ihan rytäkällä, kaks ekaa päivää oli tuhrua.. miten te merkkaisitte sen? vaikak ei asialla nyt kauhea merkitys ole.
mutta miks menkat tekee ton? olisko kyseessä varhainen km? jos olisi, tavallaan surullista, mutta tavallaan ei.. olisi merkki siitä että joatin ainakin yritti tapahtua :)
Tänään itsenäisyysäivä, menen laiittamaan pihan jäälyhtyihin tulet ja sinivalkoiset kynttilät sisällä kynttelikköihin. Päivällä pippuriipihvejä paistellaan ja puhaviiniä, illalla Linna Juhlia katselemaan sohvalle viltin alle.
Hyvää juhlapaivää kaikille :)
Saali
Saali, tottahan se on, että tulevaisuus on aivan erilainen, jos sitä lasta ei tulekaan. Minä en ole uskaltanut sellaista vaihtoehtoa edes ajatella, koska meillä ei niitä lapsia vielä ennestään ole. Uskotaan ja toivotaan kovasti, että lapsiperheen arkea pääsemme elämään. Itseasiassa meillä kummallakaan ei ollut missään vaiheessa varsinainen kiire hankkia lapsia, mutta molemmat tiesivät, että lapsia halutaan, joten turha jäädä enää odottelemaan. Ja onneksi ei odoteltu, koska tämä ei olekaan sujunut ihan niin helposti kuin kuvitteli.
Minulla ainakin menkat alkaa tuollaisella parin päivän tuhrulla. Meidän poliklinikan ohjeen mukaan kunnon vuotopäivä on ensimmäinen kierron päivä. Ei sillä varmasti muuten ole merkitystä, mutta tietysti noiden hoidon suunnittelussa se kaksi päivää voisi olla merkittäväkin ero.
Vauvanvaatteita tulee aina silmättyä ohi kulkiessa, mutta yhtään en ole ostanut, enkä osta ennen kuin raskaus on alkanut.
Elluh: Joko ovistikuissa näkyy tummumista?
ON: Epämääräisen voimakkaita ovulaatio-oireita edelleen. Suorastaan jännittää kuinka tässä käy! Vielä en kyllä tikuttanut, mutta jos nämä oireet jatkuu, niin lauantaina on ehkä pakko tehdä ovistestikin jo. Limoja tulee, alavatsalla jomottelee ja seksin aikana tuntuu vähän oudolta. Sellainen normaali paineentunne, jos mies työntää "liian" syvälle, jota ei muuhun aikaan kierrosta ole.
Aivan ihanan kaunis itsenäisyyspäivä! Toivottavasti te muutkin olette nauttineen ulkoilmasta tai menossa nauttimaan. Minä kävin hevosen kanssa metsässä ratsastamassa ja koiran kanssa lenkin jo aamupäivällä. Nyt on piparitaikina sulamassa ja odottelen, että pääsen paistamaan piparit.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Marjana kp 10/28-34 yk 32
Mun mielestä kans eka kunnon vuotopäivä on ensimmäinen. Näin mua on opastettu.
Ja jostain taisin joskus lukea, että ennen klo 18 alkava. Mutta siitä en tosiaan tiedä. :D
Marjana: Tee ihmeessä testi! Jospa sulla on aikainen ovis!
ON: Tänään tuli kaksi kunnon viivaa ovistestiin! Jes jes! Ei veny kierto turhan pitkäksi! :)
En kyllä hiisku tästä mitään miehelle, tuntuu että se asettaa sille paineita.
Onneksi muuten aloin tikuttamaan jo, meinasin alottaa vasta kp16 mutta kun testit tipahti postiluukusta niin päätin alottaa jo.
Ja helpottavaa, että ovulaatio on jo näin aikasin. Ei jää luteaalivaihe liian lyhkäseksi.
Hah, on muuten huvittavaa, että aina alkukierrosta ajattelen, etten täällä pyöri että nyt ei ressata ollenkaan ja täällä sitä vaan roikutaan.. :D
Täällä on muuten aika monella jännät paikat joulun aikoihin! Toivotaan, että tästä tulee paras joulu! ;)
elluh kp15/32 yk5
Ihanan kaunis päivä osui itsenäisyyspäiväksi. Tänään on tullut ulkoiltua oikein urakalla ja nyt seurailen sivusilmällä linnanjuhlia ja tänne päädyin taas lukemaan kaikkien viestejä.
Syli kysyi että katsellaanko vauvanvaatteita. Mieli tekisi ihan älyttömästi katsella, mutta kun ei kehtaa, entä jos joku näkee jne. Tuohan on sinänsä ihan älytön ajatus, että entä jos joku näkee. Kyllähän niitä voi kuka tahansa jollekkin lahjaksi ostaa, ilman että kuumeilisi. Nyt minua kiusaa eräs käsityönä tehty pehmolelu, jonka bongasin tänään kaupungilla. Tekisi niin mieleni ostaa se sille pilkeelle silmäkulmassani. Oih ja voih.
Elluh: Olen yrittänyt olla tekemättä turhaan noita ovistestejä, kun ne Clearbluen hymynaamat on niin pirun kalliita. :/ Ja minulla on vain niitä, kun en noiden lapsettomuushoitojen aikana ole halunnut arvailla niiden viivojen vahvuutta. Sinne kun on pitänyt aina ilmoittaa tietyissä tilanteissa milloin ovistesti plussaa. Ja toisekseen minulla ei ole koskaan ollut ovulaatio näin aikaisessa vaiheessa, mutta oireet on niin vahvat, että tuskin se tässä kierrossa kovin myöhäänkään tulee, joten kyllä minä lauantaina tai sunnuntaina teen testin jo varuilta.
Onnea sinulle ovisplussan löytämisestä! :) Saitteko peittoja heiluteltua?
ON: Rentouttava itsenäisyyspäivä takana.Ulkoiltiin paljon ja iltapäivällä nautittiin miehen kanssa hieman kuohuviiniä itsenäisen Suomen kunniaksi. Todella mukava yhteinen päivä oli. Ja mahtavaa, että se vaan jatkuu, kun vain tämä päivä töitä ja sattui perään ihan vapaa viikonloppukin. :) Ehkäpä ne peitotkin heiluu ihan ahkerasti varmistelemassa mahdollista aikaista ovista, kun on aikaa enemmän. ;)
Heissan hei. Täällä on helpottanut huomattavasti sitten viime kirjoituksen! Tais vaan olla liian monta mieltä painavaa asiaa kerralla ja nyt pystyy taas vähän hengittämään. :) Pari vapaata iltaa ja yksi kokonainen vapaapäivä tällä viikolla tekivät terää ja sai vähän levätä. Nyt vietän rauhallista perjantaita töissä, ei oo paljon muita. :) Pitää yrittää saada tehtyä rästihommia tänään niin maanantaina vois hyvillä mielin "alottaa puhtaalta pöydältä". Viikonloppu menee siskon kanssa joulukorttitalkoissa ja koiranäyttelyssä. Ens viikolla taas täys tohina päällä töissä ja koulussa niin pitää koittaa kerätä voimia. Onneksi kuitenkin pari viikkoa enää ennen joululomaa! Ovistakin sais kohta ruveta tikuttelemaan, mutta vastahan tuo tuhruttelukin loppui.
Sorry omanapainen teksti, ei mulla muuta!
Heippa!
Liittyisin seuraanne kuumeilemaan! :) Ensimmäinen yrityskerta lähtis tästä! eli kp. 1/31 olis tänään.
Esikoinen olisi pikkuisissa haaveissa. En oo koskaan niin kuumeillut vaikka ajatuksissa on aina ollut ettän tahdon lapsen. Aiemmin ajattelin että joskus tuola tulevaisuudessa. Nyt jotenkin ykskaks tultiin miehen kanssa toisiin aatoksiin, on täs saanu jo kymmenen vuotta nauttia kaksin olosta :DD
Jotenkin kiva lueskella muiden kokemuksista ja jännäämisistä :) Toivottavasti itte ei tuu jännittämään turhan paljoa, ei paljon stressiä tarvisi lisää :D
Olen kuumeillut yksinäni viimeisen vuoden ajan kolmatta lasta, ennestään lapset 2- & 8-vuotta. Nyt sitten hiukan yllättäen mies näytti vihreää valoa vauvan tulolle, joten yritys alkakoon :)
Huh, jänskättää :)
VBJ, kp3/28, yk1
Tervetuloa kaikki uudet. Oli kiva lukea miten ihania viestejä oli taas tullut.
Meillä tuo itsenäisyyspäivä ei ollutkaan niin ihana mitä päivä näytti. Mieheni isä kuoli illalla yllättäen ja nyt jouluvalmistlujen seuraksi tulikin sitten hautajaisiin valmistuminen. Lapsemme ei sitten koskaan tulekkaan näkemään toista pappaansa.
Marjana: Nii no joo, niitä ei kyllä viitti tuhlata. :/ Noita halpoja liuskatestejä viitsiikin käyttää jos vähänkin epäilee!
Täällä saatiin simpat talteen ja nyt vaan odottelemaan! Tekisi mieli kokeilla tää kierto ilman lugesteronia kun ovis oli niin aikasin. Mutta empä taida uskaltaa. Maanantaina tai tiistaina varmaan ne käyttöön.
Syli: Voimia teille sinne! :(
Tervetuloa uusille kuumeilijoille!
Syli - Voimia teille!
ON: Hei sain tänään ekaa kertaa tikkuun ovisplussan, ainakin melkein! Jee! :) Tummuus oli sama kun kontrolliviivan, mutta himpun verran ohkasempi. Peittoja heiluteltiin nyt päivällä. Huomenna testaan vielä uudelleen, jospa se siitä vielä paksuuntuisi.
Oon aikaisemmin testaillu niillä ovulaatiotestipuikoilla, niin en saanut ikinä vahvaa viivaa. Nyt eka kerta kun kokeilin näitä liuskoja ja heti erottaa viivan selkeämmin..
kp 12/25-29 yk 5
Syli, voimia sinulle! Keskenmeno on varmasti raskas taakka kantaa harteilla ja varmasti uusi raskaus pelottaakin sen takia. Tai lähinnä sen raskauden jatkuminen. Se olisi niin huojentavaa, kun tällaiset asiat osaisi jättää murehtimatta, koska eihän niille mitään mahda. Ei jälkikäteen, eikä etukäteen. Viettäkää mukavat pikkujoulut ja keskity pitämään hauskaa! :)
ON: Eilen jo hetkellisesti tuntui muka jotain tuntemuksia alavatsalla. Eihän niitä nyt vielä voi olla, kun vasta kp 7. Toivon mahdollisimman lyhyttä kiertoa ja siksi olen toiveikas jokaisen nippailun suhteen. Viime kierrossa kun ovulaatio taisi olla vasta kp 20! Ellei jopa myöhemminkin.
Meille tulee uudet naapurit, joilla heilläkin on pieni lapsi. Ikää en kysynyt tarkemmin. Hieman se kirpaisee, koska rauhalliselle omakotitaloalueelle mekin muutimme osaltaan sen takia, että saimme isomman talon, jossa lapselle olisi oma huone, sekä turvallinen ympäristö. Silti joudumme vielä elämään siinä unelmassa, että se lapsi meille suotaisiin.
Marjana kp 8/28-34 yk 32