Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ostolakossa muuttunut
02.03.2015 |
En voi olla ainoa, jota ärysttää. Virve hehkuttaa jatkuvasti omaa erinomaisuuttaan ja ahkeruuttaan sekä jaksaa muistuttaa opintojensa vaikeudesta ja Lontoossaa saamaansa opetuksen korkeasta tasosta. Kehujen aiheeksi kelpaavat myös (videon perusteella hyvin keskinkertainen) kielitaito, ruotsalainen poikaystävä, Tukholman-asunto... Postauksista paistaa läpi se, että Virve pitää itseään huippuälykkäänä ja kuvittelee olevansa jo asiantuntija niin kosmetiikan kemiassa, lainsäädännössä ja markkinoinnissakin. Mitäs ne opinnot ovat kestäneet, reilun vuodenko? Varsinaista kemian asiantuntijuutta, kun lukion ykköskurssin asioitakin piti tankata kuukausikaupalla. Eivät ne banaanidieettikoulutehtävätkään varsinaisesti saa vakuuttuneeksi.
Ikävä sitä Virveä, jonka blogin pääpaino oli oman ylivertaisuuden korostamisen sijaan kosmetiikkatuotteiden arvioinnissa.
Kommentit (10652)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Se että olet riippuvainen miehestäsi ei tee sinusta vapaata. Tosin sanotkin saavuttaneesi Virven vapaus-elämäntyylin. Eli kyttäät Lidlin hävikkikasseja ja asut äitin kellarissa?
Matkustan, luen ja kävelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Se että olet riippuvainen miehestäsi ei tee sinusta vapaata. Tosin sanotkin saavuttaneesi Virven vapaus-elämäntyylin. Eli kyttäät Lidlin hävikkikasseja ja asut äitin kellarissa?Matkustan, luen ja kävelen.
Niin mäkin. Käyn töissä, vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa ja teen käsitöitä sekä kesällä hoidan puutarhaa. Jää aikaa katsoa telkkaria ja seurata somea myös. Tykkään myös laittaa hyvää ruokaa ja käyn usein ulkona syömässä ja kahvilla. Jos tulot olisi samaa luokkaa kuin Virvellä, pitäisi tinkiä todella paljon elintasosta.
Vierailija kirjoitti:
"Mä en käsitä miksei vaan jatkaisi elämistä siellä halvassa maassa lämpimässä, kun se oli kuulemma niin ihanaa ja halpaa. Nyt ei vaan enää uskalla kun ei ole miestä enää edes henkisenä tukena, vaikka miehenkin olemassaolo unohdettiin."
En ole itse koskaan lähtenyt maailmalle mutta minulla on käsitys, ettei maihin noin vain muuteta pysyvästi asumaan vaan oleskella saa X-määrän ja sitten pitää lähteä. Ei voi vain päättää jäädä thaimaahan tai kuala lumpuriin.
Uskon että paikkojen jatkuva vaihtelu vuodesta toiseen on hyvin rasittavaa ja jossain vaiheessa jää viranomaisten hampaisiin. Virvelle lienee käyneen juuri näin.
Ja sivumennen feministinä ärsyttää tässä ketjussa miten moni (tai aina sama ihminen?) viittaa että nainen tarvitsisi miestä asioita tehdäkseen. Se että mollaatte Virveä, koskee laajemmin kaikkia naisia. Kyllä me naiset pystytään asioihin, myös matkustel
Turhaan nyt loukkaannuit. En tarkoittanut että Virve pysyisi yhdessä maassa, hänhän on kehunut miten ihanaa on olla kuukausia kerrallaan jossain maassa. Niitä voi sitten vaihdella, tiedän kyllä muitakin ihmisiä ketkä asuvat onnellisesti nomadeina ympäri maailmaa ja onnistuvat siinä viisumirajoitusten puitteissa.
Ja ihan vaan Virveä enkä koko naissukupuolta tarkoitin myös siinä että Virve on paradoksi: väittää että ei tarvitse miestä ja ero ei tunnu missään, mutta silti vaikuttaa että on aika hukassa nyt kun yhtäkkiä haluaakin tulla kotiin vanhempien ja läheisten huomaan vaikka VUOSIEN ajan sanoi että eipä paljo kiinnosta. Sinustako tuo on sattumaa?
"vaikuttaa että on aika hukassa nyt kun yhtäkkiä haluaakin tulla kotiin vanhempien ja läheisten huomaan vaikka VUOSIEN ajan sanoi että eipä paljo kiinnosta. Sinustako tuo on sattumaa?..."
En viitsi kommentoida silloin, jos vastapuoli käyttää useampia argumentointivirheitä.
Virve on paradoksi: väittää että ei tarvitse miestä ja ero ei tunnu missään, mutta silti vaikuttaa että on aika hukassa nyt kun yhtäkkiä haluaakin tulla kotiin vanhempien ja läheisten huomaan vaikka VUOSIEN ajan sanoi että eipä paljo kiinnosta
Tässä on minusta kyse ihan epärehellisyydestä itseä kohtaan. Tai puutteellisesta itsereflektiosta. Se ettei tunne itseään ja uskottelee / valehtelee asiat parhain päin. Tekee kaikkensa jotta välttää olemasta itselleen rehellinen. En ymmärrä miten kukaan jaksaa elää noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Mitäs jos mies vaihtaa nuorempaan ja nätimpään? Takaisin työmarkkinoille? Kultainen häkki ei minua houkuttele.
Tälläinen "mitä jos"-keskustelu on vähän hassua. Ihan yhtä lailla voisin vastapallona heittää sinulle, että mitä jos itse menetät työkykysi? Vastauksesi varmaan olisi, että sitten pärjäisit jotenkin asian kanssa. Elämässä tulee erilaisia käänteitä, mutta ei unelmiaan tarvitse jättää toteuttamatta sen takia, että jossitellaan mahdollisia takaiskuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Mitäs jos mies vaihtaa nuorempaan ja nätimpään? Takaisin työmarkkinoille? Kultainen häkki ei minua houkuttele.
Tälläinen "mitä jos"-keskustelu on vähän hassua. Ihan yhtä lailla voisin vastapallona heittää sinulle, että mitä jos itse menetät työkykysi? Vastauksesi varmaan olisi, että sitten pärjäisit jotenkin asian kanssa. Elämässä tulee erilaisia käänteitä, mutta ei unelmiaan tarvitse jättää toteuttamatta sen takia, että jossitellaan mahdollisia takaiskuja.
Mä olen varautunut työkyvyn menetykseen kerryttämällä omaisuutta (velaton talo ja auto, rahastoja, osakkeita), työttömyyskassalla, vakuutuksilla ja hyvätuloisella aviopuolisolla. Ei ole jäänyt unelmia toteutumatta takaiskuihin varautumisen takia. Kotirouvaksi jättäytyminen ja taloudellinen riippuvaisuus puolisosta olisi mulle enemmänkin painajainen kuin unelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Virve on paradoksi: väittää että ei tarvitse miestä ja ero ei tunnu missään, mutta silti vaikuttaa että on aika hukassa nyt kun yhtäkkiä haluaakin tulla kotiin vanhempien ja läheisten huomaan vaikka VUOSIEN ajan sanoi että eipä paljo kiinnosta
Tässä on minusta kyse ihan epärehellisyydestä itseä kohtaan. Tai puutteellisesta itsereflektiosta. Se ettei tunne itseään ja uskottelee / valehtelee asiat parhain päin. Tekee kaikkensa jotta välttää olemasta itselleen rehellinen. En ymmärrä miten kukaan jaksaa elää noin.
Oli kyllä aikamoista itsensä psyykkausta se vuodenvaihteen mietilausetykitys ja karaokehoilotus. Ei tainnut siihen itsekkään tosissaan jaksaa uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Se että olet riippuvainen miehestäsi ei tee sinusta vapaata. Tosin sanotkin saavuttaneesi Virven vapaus-elämäntyylin. Eli kyttäät Lidlin hävikkikasseja ja asut äitin kellarissa?Matkustan, luen ja kävelen.
Niin mäkin. Käyn töissä, vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa ja teen käsitöitä sekä kesällä hoidan puutarhaa. Jää aikaa katsoa telkkaria ja seurata somea myös. Tykkään myös laittaa hyvää ruokaa ja käyn usein ulkona syömässä ja kahvilla. Jos tulot olisi samaa luokkaa kuin Virvellä, pitäisi tinkiä todella paljon elintasosta.
Tossa sulle mitali 🏅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Mitäs jos mies vaihtaa nuorempaan ja nätimpään? Takaisin työmarkkinoille? Kultainen häkki ei minua houkuttele.
Tälläinen "mitä jos"-keskustelu on vähän hassua. Ihan yhtä lailla voisin vastapallona heittää sinulle, että mitä jos itse menetät työkykysi? Vastauksesi varmaan olisi, että sitten pärjäisit jotenkin asian kanssa. Elämässä tulee erilaisia käänteitä, mutta ei unelmiaan tarvitse jättää toteuttamatta sen takia, että jossitellaan mahdollisia takaiskuja.
Työkyvyn menettänyt saa usein korvauksia työantajan vakuutuksesta ja ansiosidonnaisesta työttömyyskasssasta. Mistä sinä saat turvasi jos mies lähtee läiskimään? Et mistään. Muista että kaikki valta on miehelläsi koska rahat on miehelläsi. Vaikka sitä et haluakaan nähdä. Koska eihän se mies koskaan voisi lähteä, eihän sellaista tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Mitäs jos mies vaihtaa nuorempaan ja nätimpään? Takaisin työmarkkinoille? Kultainen häkki ei minua houkuttele.
Tälläinen "mitä jos"-keskustelu on vähän hassua. Ihan yhtä lailla voisin vastapallona heittää sinulle, että mitä jos itse menetät työkykysi? Vastauksesi varmaan olisi, että sitten pärjäisit jotenkin asian kanssa. Elämässä tulee erilaisia käänteitä, mutta ei unelmiaan tarvitse jättää toteuttamatta sen takia, että jossitellaan mahdollisia takaiskuja.
Mä olen varautunut työkyvyn menetykseen kerryttämällä omaisuutta (velaton talo ja auto, rahastoja, osakkeita), työttömyyskassalla, vakuutuksilla ja hyvätuloisella aviopuolisolla. Ei ole jäänyt unelmia toteutumatta takaiskuihin varautumisen takia. Kotirouvaksi jättäytyminen ja taloudellinen riippuvaisuus puolisosta olisi mulle enemmänkin painajainen kuin unelma.
Eli hetkonen, eka mollaat keskustelijaa siitä, että hän elää hyvätuloisen puolison tuloilla ja sitten oma plan b:si on kuitenkin elää hyvätuloisen puolison tuloilla tiukan paikan tullen :D
Takaisin Virveen. Musta hän on kyllä elänyt aika itsenäisesti, vaikka onkin ollut naimisissa. On matkustanut ja asunut yksin vieraissa maissa kuukausitolkulla ilman aviopuolison minkäänlaista sekaantumista asiaan. Samaten tulojen hankinta ja varallisuuden hoitokin on tapahtunut ilman puolison apua. Siitä kylläkin olen samaa mieltä, että nyt on jokin kriisi päällä, kun avioeron jälkeen on tapahtunut niin epävirvemäisiä asioita. Todella erikoista aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli kyllä aikamoista itsensä psyykkausta se vuodenvaihteen mietilausetykitys ja karaokehoilotus. Ei tainnut siihen itsekkään tosissaan jaksaa uskoa.
^Niin silloinhan Virve pohti niiden mietelauseiden kautta paljon sitä, että on hyvä uskaltaa lähteä tutusta ja turvalliseksi käyneestä elämäntilanteesta, astua epämukavuusalueelle ja tavoitella jotain suurempaa ja taianomaisempaa. Virve halusi erolla myös mahdollistaa itselleen vielä enemmän kasvua ja päästä tavoittelemaan juuri löydettyjen aivan uusien tarpeiden täyttymistä.
Siihen nähden on vähän tahattoman koomista, että Virven seuraava askel on saapua Suomen Korsoon(?) sukulaisten kanssa hengaamaan. 😁 Mutta onhan tämä läheisten ja Suomen kaipuu toki ihan uusi puoli Virvessä, ettei siinä sinänsä. 🤷
Ja tosiaan myös se häpeän yli pääseminen kaiken karaoken ja villin tanssimisen avulla, Aasiassa käytiin sekoilemassa erinäisillä keikoilla tanssien eturivissä aivan hiessä kuin huumeissa oltaisiin oltu, ja Virve arveli että tämä kaikki valmistaa häntä vielä johonkin seuraavaan askeleeseen elämässä. No, ehkä taudinkuvaan kuuluu että sitten meno taas lässähtikin ja Praha oli pelkkää Lidliä ja kotoilua ja Vantaalla hyvin todennäköisesti jatkuu aivan sama hävikkiruoan metsästys ja kauppahyllyjen ihmettely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Mitäs jos mies vaihtaa nuorempaan ja nätimpään? Takaisin työmarkkinoille? Kultainen häkki ei minua houkuttele.
Tälläinen "mitä jos"-keskustelu on vähän hassua. Ihan yhtä lailla voisin vastapallona heittää sinulle, että mitä jos itse menetät työkykysi? Vastauksesi varmaan olisi, että sitten pärjäisit jotenkin asian kanssa. Elämässä tulee erilaisia käänteitä, mutta ei unelmiaan tarvitse jättää toteuttamatta sen takia, että jossitellaan mahdollisia takaiskuja.
Viestisi kuulostaa ihan virvemäiseltä riskienhallinnalta. 🤭 mitä sitä suotta ajattelemaan nokkaansa pidemmälle, muuttaa takas äiteen luo jos hommat ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Se että olet riippuvainen miehestäsi ei tee sinusta vapaata. Tosin sanotkin saavuttaneesi Virven vapaus-elämäntyylin. Eli kyttäät Lidlin hävikkikasseja ja asut äitin kellarissa?Matkustan, luen ja kävelen.
Niin mäkin. Käyn töissä, vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa ja teen käsitöitä sekä kesällä hoidan puutarhaa. Jää aikaa katsoa telkkaria ja seurata somea myös. Tykkään myös laittaa hyvää ruokaa ja käyn usein ulkona syömässä ja kahvilla. Jos tulot olisi samaa luokkaa kuin Virvellä, pitäisi tinkiä todella paljon elintasosta.
Tossa sulle mitali 🏅
Voi kiitos! Onko tämä joku erityistunnustus keskiluokkalaisuudesta? Tämmöisiä tyytyväisiä taviksia Vantaalla asuu paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Mitäs jos mies vaihtaa nuorempaan ja nätimpään? Takaisin työmarkkinoille? Kultainen häkki ei minua houkuttele.
Tälläinen "mitä jos"-keskustelu on vähän hassua. Ihan yhtä lailla voisin vastapallona heittää sinulle, että mitä jos itse menetät työkykysi? Vastauksesi varmaan olisi, että sitten pärjäisit jotenkin asian kanssa. Elämässä tulee erilaisia käänteitä, mutta ei unelmiaan tarvitse jättää toteuttamatta sen takia, että jossitellaan mahdollisia takaiskuja.
Mä olen varautunut työkyvyn menetykseen kerryttämällä omaisuutta (velaton talo ja auto, rahastoja, osakkeita), työttömyyskassalla, vakuutuksilla ja hyvätuloisella aviopuolisolla. Ei ole jäänyt unelmia toteutumatta takaiskuihin varautumisen takia. Kotirouvaksi jättäytyminen ja taloudellinen riippuvaisuus puolisosta olisi mulle enemmänkin painajainen kuin unelma.
Eli hetkonen, eka mollaat keskustelijaa siitä, että hän elää hyvätuloisen puolison tuloilla ja sitten oma plan b:si on kuitenkin elää hyvätuloisen puolison tuloilla tiukan paikan tullen :D
Takaisin Virveen. Musta hän on kyllä elänyt aika itsenäisesti, vaikka onkin ollut naimisissa. On matkustanut ja asunut yksin vieraissa maissa kuukausitolkulla ilman aviopuolison minkäänlaista sekaantumista asiaan. Samaten tulojen hankinta ja varallisuuden hoitokin on tapahtunut ilman puolison apua. Siitä kylläkin olen samaa mieltä, että nyt on jokin kriisi päällä, kun avioeron jälkeen on tapahtunut niin epävirvemäisiä asioita. Todella erikoista aikaa.
Mulla on paljon muitakin varasuunnitelmia kuin elää puolison rahoilla. Siihen tuskin joudun turvautumaan. Luetunymmärtäminen, onko haasteita sen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Mitäs jos mies vaihtaa nuorempaan ja nätimpään? Takaisin työmarkkinoille? Kultainen häkki ei minua houkuttele.
Tälläinen "mitä jos"-keskustelu on vähän hassua. Ihan yhtä lailla voisin vastapallona heittää sinulle, että mitä jos itse menetät työkykysi? Vastauksesi varmaan olisi, että sitten pärjäisit jotenkin asian kanssa. Elämässä tulee erilaisia käänteitä, mutta ei unelmiaan tarvitse jättää toteuttamatta sen takia, että jossitellaan mahdollisia takaiskuja.
Mä olen varautunut työkyvyn menetykseen kerryttämällä omaisuutta (velaton talo ja auto, rahastoja, osakkeita), työttömyyskassalla, vakuutuksilla ja hyvätuloisella aviopuolisolla. Ei ole jäänyt unelmia toteutumatta takaiskuihin varautumisen takia. Kotirouvaksi jättäytyminen ja taloudellinen riippuvaisuus puolisosta olisi mulle enemmänkin painajainen kuin unelma.
Eli hetkonen, eka mollaat keskustelijaa siitä, että hän elää hyvätuloisen puolison tuloilla ja sitten oma plan b:si on kuitenkin elää hyvätuloisen puolison tuloilla tiukan paikan tullen :D
Takaisin Virveen. Musta hän on kyllä elänyt aika itsenäisesti, vaikka onkin ollut naimisissa. On matkustanut ja asunut yksin vieraissa maissa kuukausitolkulla ilman aviopuolison minkäänlaista sekaantumista asiaan. Samaten tulojen hankinta ja varallisuuden hoitokin on tapahtunut ilman puolison apua. Siitä kylläkin olen samaa mieltä, että nyt on jokin kriisi päällä, kun avioeron jälkeen on tapahtunut niin epävirvemäisiä asioita. Todella erikoista aikaa.
Ei noi Virven asiat kovin hyvin ole. Pääomatuotoillaan saa Suomessa surkean elintason ja rahasto-omaisuudella ei montaa vuotta elä tai kummoista kotia osta. Ruotsalainen pankki irtisanoo asiakkuuden, kun ei ole sopuvaa vakituista osoitetta. Tämän takia päättyy jonnekin C-vyöhykkeelle asumaan perhetutun(?) kämppään. Jopa kuukausilippu joukkoliikenteeseen on hänen varallisuudelleen liian kallis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Se että olet riippuvainen miehestäsi ei tee sinusta vapaata. Tosin sanotkin saavuttaneesi Virven vapaus-elämäntyylin. Eli kyttäät Lidlin hävikkikasseja ja asut äitin kellarissa?Matkustan, luen ja kävelen.
Niin mäkin. Käyn töissä, vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa ja teen käsitöitä sekä kesällä hoidan puutarhaa. Jää aikaa katsoa telkkaria ja seurata somea myös. Tykkään myös laittaa hyvää ruokaa ja käyn usein ulkona syömässä ja kahvilla. Jos tulot olisi samaa luokkaa kuin Virvellä, pitäisi tinkiä todella paljon elintasosta.
Tossa sulle mitali 🏅
Voi kiitos! Onko tämä joku erityistunnustus keskiluokkalaisuudesta? Tämmöisiä tyytyväisiä taviksia Vantaalla asuu paljon.
Ihan vaan paremmin ja oikeammin eletystä elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saavutin Virven vapaus-elämäntyylin miehen avulla. En halunnut käydä enää töissä, joten ratkaisuni oli ryhtyä kotirouvaksi.
Se että olet riippuvainen miehestäsi ei tee sinusta vapaata. Tosin sanotkin saavuttaneesi Virven vapaus-elämäntyylin. Eli kyttäät Lidlin hävikkikasseja ja asut äitin kellarissa?Matkustan, luen ja kävelen.
Niin mäkin. Käyn töissä, vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa ja teen käsitöitä sekä kesällä hoidan puutarhaa. Jää aikaa katsoa telkkaria ja seurata somea myös. Tykkään myös laittaa hyvää ruokaa ja käyn usein ulkona syömässä ja kahvilla. Jos tulot olisi samaa luokkaa kuin Virvellä, pitäisi tinkiä todella paljon elintasosta.
Tossa sulle mitali 🏅
Voi kiitos! Onko tämä joku erityistunnustus keskiluokkalaisuudesta? Tämmöisiä tyytyväisiä taviksia Vantaalla asuu paljon.
Ihan vaan paremmin ja oikeammin eletystä elämästä.
Ainakin mulle tämä on oikeampi ja parempi tapa. Ei Virven tapa elää vaikuta tekevän hänestä onnellista.
Alue: Aihe vapaa
Se että olet riippuvainen miehestäsi ei tee sinusta vapaata. Tosin sanotkin saavuttaneesi Virven vapaus-elämäntyylin. Eli kyttäät Lidlin hävikkikasseja ja asut äitin kellarissa?