Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Apua vilkkaan ja omapäisen uhmaikäisen kasvatukseen

Vierailija
07.06.2012 |

Eli minulla on juuri 3 v. täyttänyt poika. Hän on erittäin vilkas, (en tiedä onko ylivilkas, ja missä se raja menee edes) voimakastahtoinen ja omapäinen. Kaikki asiat saa sanoa MONTA kertaa että menee jakeluun, jos menee sittenkään. Rajojaan kokeilee jatkuvasti.



Meillä miehen kanssa ei ole pahemmin aiempaa kokemusta lapsista, ja yritämme kasvattaa haastavaa lastamme parhaamme mukaan, vaikka joskus meinaakin mennä sormi suuhun.



Mutta nyt melko uusi ongelma on, että poika ei enää pysy aisoissa missään julkisilla paikoilla. Tämä juttu on tullut vasta pari viikkoa sitten. Kaikki sanovat ettei saisi välttää liikkumista julkisilla paikoilla lapsen kanssa, mutta pakko se on, ennen kuin lapsen saa tottelemaan.



Kun ihan joka päivä kumpikin käydään läpi sääntöjä miten käyttäydytään kaupassa, apteekissa, postissa yms. ja poika kuuntelee ja on ymmärtävinään. Ollaan yritetty jopa lahjontaa, tarroilla yms. mutta mikään ei tehoa, ei kerrassaan mikään, on kokeiltu hyvällä ja vähemmän hyvällä. Komentamisesta alkaa kiukutella ja uhmata, lahjonta ei onnistu, normaalia puhetta kuuntelee muttei tottele ollenkaan.



Eli poika siis säntäilee nykyään ympäriinsä kaupoissa yms. paikoissa. Isoihn kauppoihin ei voi hänen kanssaan mennä, koska lähtee heti juoksentelemaan, ja voi hävitä hetkessä esim. marketissa. Viime viikolla kun onneksi olimme kaupassa niin että mieskin oli mukana, kiepsahti kassalta ihan yllättäin takaisin kauppaan, ja sai niin pitkän etumatkan että sain juosta han tosissani että sain hänet kiinni, hän juoksi aina vaan toisen hyllyn taakse piiloon, nauraa käkättäen... missään ei siis pysy paikallaan.



Ostoskärryjen istuimessa on tullut painoraja jo vastaan, siinähän on 15 kg, ja lapsi on 18 kg, ja reilun metrin pitkä. Eikä hän suostuisi edes siihen enää istumaan, ollaan kyllä painorajankin uhalla yritetty, mutta vaikea isoa rimpuilevaa lasta on siihen laittaa vastoin tämän tahtoa...



Autokärreissä istuu ehkä 2 min.,kunnes haluaa pois. Ja jos ei pääse, alkaa kirkua ja pistää ranttaliksi. Se on ihan helvettiä.



Kertokaa, neuvokaa, opastakaa, olemme kipeästi neuvojen tarpeessa!! Miten saada tuo riiviö kuriin? Kuria kyllä yritämme pitää, mutta kun tuohon poikaan ei tunnu mikään tepsivän.



Ja onko jotain paikkaa josta voisi ihan kysellä apua haastavaluonteisen lapsen kasvatukseen, että osaisi tehdä kaiken oikein? Päiväkoti esim., kehtaisiko sieltä? Kun tuntuu että moni on heti sanomassa jos jotain tekee väärin, muttei kukaan. kerro miten pitäisi tehdä.Haluaisimme kasvattaa lapsemme oikein, ja saada tämän käyttäytymään hyvin julkisilla paikoilla,ihan oman ja muiden viihtyvyyden vuoksi.



Ja olen usein lukenut täältäkin, että joitain häiritsee kun jotkut "antavat" lapsensa juosta pitkin poikin. Jos vaihtoehtona ei ole, että lapsen kanssa ei mennä yhtään mihinkään, niin miten ihmeessä sen estäisi? Ainakin meillä tuo poika saa heti megaraivarit jos häntä yrittää pitää väkisin paikallaan. Ja kun hän saa raivarit, ne saattavat kestää puoli tuntia, niin ettei ostoksista ainakaan tule yhtään mitään.



Nyt mies on parin viikon työmtkalla, ja juuri mietin, miten ihmeessä uskaltaisin mennä pojan kanssa kauppaan, kun en vielä ole keksinyt konstia jolla saan hänet kävelemään kiltisti kaupassa, säntäilemättä ja karkailematta...



Ja arvostelijoille ja syyllistäjille, me yritämme ihan tosissamme kasvattaa poikaamme!! Luulenpa vaan että olemme saaneet keskivertoa haastavamman tapauksen...

Kommentit (101)

Vierailija
101/101 |
07.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Panostatte niin tosissanne lapsen kasvattamiseen, että se lapsi unohtuu kokonaan. Hän ei saa määrätä, pompottaa tms. eli ehkä lapsella ei saa olla missään omaa tahtoa, joten hän hakee sitä päivä päivältä raivokkaammin.



Kaupassa lapsen voi varsin hyvin "hylätä". Anna lapsen karata ja jatka ostamista kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kun hän huomaa, että kukaan ei tule perään eikä äitiä näy, alkaa itku. Anna rauhassa itkeä ja olla peloissaan, sillä juuri sen tunteen lapsesi tarvitsee, kun seuraavan kerran menette kauppaan ja voit muistuttaa, että jos lähtee itsekseen juoksemaan, ei ole lainkaan varmaa, onko äiti enää kaupassa lainkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla