Järjestätkö samanlaiset juhlat ylioppilaalle ja ammattiin valmistuvalle? Entä arvostatko vieraana
Kommentit (113)
Itse suoritin yo-tutkinnon 2010, lukemisen määrän huomioon ottaen hyvin paperein. Lukioon olin mennyt, koska en tiennyt mitä haluan (ja koska äiti pakotti).
Meidän lukioon pääsi jokainen, jonka ka oli yli 7,02. Samalla paikkakunnalla olevan ammattikoulun joillekin linjoille ka-vaatimus oli yli 8,0. Aina on myös niitä linjoja, joille otetaan kuka vaan joka pääsee peruskoulusta, mutta on myös noita vaativampiakin linjoja.
No, lukion jälkeen tajusin mitä haluan ja menin -TITTIDII- ammattikouluun. Kyllä, lukio oli yleissivistävä oppilaitos, mutta opiskelemani linja on ainakin minulle todella vaativa. En koskaan lukiossa uhrannut niin paljon aikaa ja vaivaa oppiakseni asioita jotka eivät kiinnosta, mutta amiksessa on melkein pakko.
Pointtini tässä on, että vaikka kirjoitin M:n paperit ja olen Ylioppilas, niin ei se juuri auttanut. Nyt olen elämääni ja opiskeluihini todella tyytyväinen, koska pian pääsen tekemään jotain, mitä todella haluan tehdä.
Ja niistä juhlista, yo-juhliini tuli puoli sukua ja sain pirusti massia, mutta kun valmistun, niin en pidä enää mitään juhlia. Johtuen enemmän siitä, että olen silloin 22 enkä jaksa itse organisoida juhlia kun äiti ei enää auta, kuin siitä että minusta tulisi "vain" ammattiin valmistunut.
Sitten kun lapset joskus siinä vaiheessa ovat niin ihan yhtä suuret juhlat saavat riippumatta siitä mistä opinahjosta valmistuvat. Tärkeitä virstanpylväitä kumpikin. Itse olen valmistunut pariinkiin tutkintoon kun olen aikoinani lähtenyt jatkamaan opinnoissa eteenpäin ja kyllä valmistuessa olen juhlat pitänyt. Itselleni on ollut tärkeä päivä ja on halunnut juhlistaa lähisuvun ja ystävien kanssa päättynyttä kovaa opiskelu-urakkaa.
Järjestäisittekö juhlia lähes 22vuotiaalle ammattiin valmistuvalle, joka ennen tätä failasi ja joutu eka keskeyttää lukion ja sen jälkeen ekan ammattilinjan jota opiskeli?
Ja oletuksena tottakai et tää aikuinen lapsi osallistuu aktiivisesti juhlien järkkäämiseen itsekin...
mutta onko tälläsessä tilanteessa ok juhlia, jos on vasta kolmannessa koulussa onnistunut loppuun asti?
ja jos järjestäisitte, niin onko eroa sillä pitäisittekö isot sukujuhlat (kuten vanhemmille sisaruksille yo-valmistujaisiksi) vai pienimuotoset perhejuhlat?
vai tulisiko valmistuvan tyytyä juhlimaan vaikka baarissa kavereidensa kanssa?
Järjestäisittekö juhlia lähes 22vuotiaalle ammattiin valmistuvalle, joka ennen tätä failasi ja joutu eka keskeyttää lukion ja sen jälkeen ekan ammattilinjan jota opiskeli?
Ja oletuksena tottakai et tää aikuinen lapsi osallistuu aktiivisesti juhlien järkkäämiseen itsekin...mutta onko tälläsessä tilanteessa ok juhlia, jos on vasta kolmannessa koulussa onnistunut loppuun asti?
ja jos järjestäisitte, niin onko eroa sillä pitäisittekö isot sukujuhlat (kuten vanhemmille sisaruksille yo-valmistujaisiksi) vai pienimuotoset perhejuhlat?
vai tulisiko valmistuvan tyytyä juhlimaan vaikka baarissa kavereidensa kanssa?
Voi olla etten nyt ihan ymmärtänyt täysin mitä ajat takaa, mutta sain sen käsityksen, että koska nuori valmistuu ammattiin vasta lähes 22-vuotiaana, häntä ei tarvitse juhlia koska on vasta myöhemmin löytänyt sen mitä haluaa tehdä?
kun jotkut luulevat, että amiksessa vaan löhöillään eikä tehdä mitään. Kyllä sielläkin saa kunnolla tehdä hommia, jos meinaa saada kurssit läpi hyvin arvosanoin ja valmistua. Tutkimusten mukaan amiksessa tapahtuukin enemmän keskeytyksiä kuin lukiossa.
Ja mielenterveysongelmien takia en saanu edellisii kouluja loppuun. nykynen koulu näyttää menevän loppuun, mutta ei oo sinänsä mikää unelmieni ala...
lähinnä pohdin, näkeekö esim. sukulaiset outona jos 22v juhlii ammattiin valmistumista, pitäskö "tyytyä" pienenpiin juhliin,?
oon lähisuvussa eka joka ei oo saanu yo-lakkia, kaikki lähisuvussa käyny vähintää lukion ni pohdituttaa näkeekö ne asian kauhean vähäpätösenä...
ja tietty sekin ku ystävät alkaa kans valmistuu ammattiin mut ei ne sitä enää juhli ku ovat pitäneet aikonaan yo-juhlat. erottuisiko se sitten pahasti joukosta jos menis juhlii "pelkkää" ammattia?
Ja mielenterveysongelmien takia en saanu edellisii kouluja loppuun. nykynen koulu näyttää menevän loppuun, mutta ei oo sinänsä mikää unelmieni ala... lähinnä pohdin, näkeekö esim. sukulaiset outona jos 22v juhlii ammattiin valmistumista, pitäskö "tyytyä" pienenpiin juhliin,? oon lähisuvussa eka joka ei oo saanu yo-lakkia, kaikki lähisuvussa käyny vähintää lukion ni pohdituttaa näkeekö ne asian kauhean vähäpätösenä... ja tietty sekin ku ystävät alkaa kans valmistuu ammattiin mut ei ne sitä enää juhli ku ovat pitäneet aikonaan yo-juhlat. erottuisiko se sitten pahasti joukosta jos menis juhlii "pelkkää" ammattia?
t. se joka kyseli 22v:nä ammattiin valmistumisen juhlinnan "kannattavuudsta"...
Järjestäisittekö juhlia lähes 22vuotiaalle ammattiin valmistuvalle, joka ennen tätä failasi ja joutu eka keskeyttää lukion ja sen jälkeen ekan ammattilinjan jota opiskeli?
Ja oletuksena tottakai et tää aikuinen lapsi osallistuu aktiivisesti juhlien järkkäämiseen itsekin...mutta onko tälläsessä tilanteessa ok juhlia, jos on vasta kolmannessa koulussa onnistunut loppuun asti?
ja jos järjestäisitte, niin onko eroa sillä pitäisittekö isot sukujuhlat (kuten vanhemmille sisaruksille yo-valmistujaisiksi) vai pienimuotoset perhejuhlat?
vai tulisiko valmistuvan tyytyä juhlimaan vaikka baarissa kavereidensa kanssa?
tässä tilanteessa nimenomaan on syytä juhlaan. Kun vihdoin on löytynyt oma ala vaikeuksien jälkeen ja saatu tutkintotodistus taskuun, upea juttu ja ilman muuta on juhlan paikka!
Kirjoitti ylioppilaaksi -08 ja valmistui ammattiin -11 (lähihoitaja). Piti itse tutkintoa niin pilipalina, etteijuhlinut valmistumistaan kuin kavereiden kesken.
Poikamme puolestaan luki ensin suurtalouskokiksi, muttei viihtynyt ja teki totaalisen uramuutoksen ja luki itsensä sairaanhoitajaksi. Järjesti itse pienimuotoiset pullakahvittelut läheisten kesken.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että ensimmäiset valmistujaiset voin järjestää, oli sitten kyse ammatillisesta tutkinnosta tai ylioppilastutkinnosta. Jos sitten haluaa lukea lisää , valmistujaisten järjestäminen on omalla vastuulla.
Ja mielenterveysongelmien takia en saanu edellisii kouluja loppuun. nykynen koulu näyttää menevän loppuun, mutta ei oo sinänsä mikää unelmieni ala...
lähinnä pohdin, näkeekö esim. sukulaiset outona jos 22v juhlii ammattiin valmistumista, pitäskö "tyytyä" pienenpiin juhliin,?
oon lähisuvussa eka joka ei oo saanu yo-lakkia, kaikki lähisuvussa käyny vähintää lukion ni pohdituttaa näkeekö ne asian kauhean vähäpätösenä...
ja tietty sekin ku ystävät alkaa kans valmistuu ammattiin mut ei ne sitä enää juhli ku ovat pitäneet aikonaan yo-juhlat. erottuisiko se sitten pahasti joukosta jos menis juhlii "pelkkää" ammattia?
Mielestäni tuossa tilanteessa pitäis ehkä vielä enemmmän juhlia. Sinulla on ollut vaikeuksia, mutta niistä huolimatta olet saavuttanut elämässäsi virstanpylvään, vaikkei ala välttämättä olekaan unelmien täyttymys. Se on kuitenkin saavutus, ja hei, ihmiset juhlivat myös rippijuhlia vaikkei ripille pääsyyn vaadita muuta kuin Isä meidän -rukouksen osaaminen ja 10 käskyä. Mielestäni olet juhlat ansainnut! :)
ainoastaan yo-juhlissa.
Juhlitaanko ammattiinvalmistujaisia edes?
Toivottavasti saan järjestää lapsilleni ylioppilasjuhlat.
tunnen monia akateemisia ihmisiä, jotka ovat todella tyytymättömiä työhönsä ja sitten duunareita, jotka viihtyvät omassa ammatissaan.
Joo, arvostakaa muuten vaan niitä amiksesta valmituvia enemmän kun lukiosta. Ettehän muuten koskaan oo käyneet lääkärillä, joutuneet leikkaukseen tai vaikka arvostaneet opettajia. Katsokaas kun toisilla lukiosta valmistuvilla on saattanut olla selvillä jo alusta asti, että haluavat vaikka lääkäriksi ja sitten päämäärätietoisesti sitä kohti pyrkivät. Kyllä arvostaisin aika helvetin paljon enemmän, kuin ketä tahansa amiksen käynyttä, vaikka tärkeää työtä nekin saattavat valmistuttuaan tehdä.
ainoastaan yo-juhlissa.
Juhlitaanko ammattiinvalmistujaisia edes?
Toivottavasti saan järjestää lapsilleni ylioppilasjuhlat.
On ollut juhlat mm ammattiin valmistuvalle kampaajalle, sähköasentajalle, restonomille, sairaanhoitajalle...ja tietysti myös lakkiaisia. Ei pitäisi tietenkään arvottaa eri tutkintoja mutta jotenkin itse pidän kuitenkin suurempana saavutuksena ammattitutkintoa, se on hyödyllisempi kuin yo-tutkinto joka on vain välivaihe. Eikä ole nykyään mikään tae akateemisesta tutkinnosta, monihan menee nykyään lopulta toisen asteen koulutukseen, mitä siinä sitten yo-tutkinto hyödyttää? Tai toisinpäin, myös muut kuin yo-tutkinnon suorittaneet voivat myöhemmin jatkaa yliopistoon jos siltä tuntuu.
Olen monta kertaa kysynyt näin keväällä valmistuvilta, varsinkin pojilta, että onko puku jo hommattu ja että laittaako porukat juhlat. Usein he (eivät siis kaikki mutta suurin osa) kuitenkin vastaavat, että eivät halua juhlia tai että joku puvun hommaaminen yhtä päivää varten tai edes oppilaitoksen valmistujaisjuhlaan saapuminen on turhaa. Olen kyllä sitten todennut ääneen, että tottakai heidän pitää itse omaa tutkintoanne arvostaa, hieno saavutushan se on. Äiti kuulemma usein haluaisi juhlat laittaa, mutta itse eivät siis halua.
Tästähän tuli amis vastaan lukio keskustelu!
Itse kävin lukiota vuoden, jonka jälkeen keskeytin sen. Pärjäsin lukiossa hienosti (8,9 ka:lla lähdin), mutta lukio ei tuntunut omalta. Hain kauppikseen, josta valmistuin 4,9 ka:lla, 1-5 asteikolla.
Nyt keväällä valmistun AMK:sta ja voin kertoa, että lukion todistuksella en olis tehny elämässäni yhtään mitään.
Arvostan niitä, jotka käy ammattikoulun. Arvostan niitä, jotka käy lukion. Arvostan niitä, jotka suorittaa AMK:n tai yliopiston. Arvostan kaikkia, joilla on elämässään päämääriä! :)
tunnen monia akateemisia ihmisiä, jotka ovat todella tyytymättömiä työhönsä ja sitten duunareita, jotka viihtyvät omassa ammatissaan.
Ja tällä minä-minä-kommentilla halusit osoittaa että...? Vai oliko ihan pakko muuten vain kuluttaa sitä näppistä?
sen miten suomessa korostuu luokitus ihmisten aseman välillä. että yritetään väkisin järkätä luokkayhteiskuntaa.
surullista.
sitä paitsi kaikkia ammatteja tarvitaan oli se sitten siivooja, autokorjaaja tai lääkäri. mitä se hieno tohtorinpaperit kirjoittanut sisäsiisti mies tekisi jos hänen työpistettään ei olis siivojaneiti putsinut? luulisi että tuo tohtori olisi niin fiksu ja kouluttautunut että osaisi itse pölynsä pyyhkiä. Mutta kun on parempi ihminen ei vessaakaan tarvi pestä. huh huh
ovat perheensä ensimmäisen polven ylioppilaita ja kuvittelevat, että he ovat jotenkin nousseet luokkayhteiskunnassa ylemmäksi?
Ajattelutapa kertoo valitettavasti sivistymättömyydestä. Koulujärjestelmän muutoksen myötä jatko-opintomahdollisuudet ovat yhtäläiset niin ammattiopistosta/koulusta kuin lukiostakin. Hyvin paperein hakeva amis pääsee sisään, huonoin paperein valmistunut yo ei, ja päinvastoin. Kyse on pisteytyssysteemistä. Nyt on turha sanoa, että ei tunne ketään, joka olisi päässyt eteenpäin ammattikoulusta. Tarkastellaan tilannetta kymmenen vuoden kuluttua.
Lukion käynyt ei tutkinnollaan vielä itseään elätä, ammattikoulutus sen voi jo taatakin. Ylioppilaan on siis pakko päästä jatko-opintoihin, ja sitä he useimmiten tavoittelevatkin. Lukio on peruskoulun jatke eikä se nosta kenenkään arvoa. Hyvä, yleissivistävä koulu se on, eikä siitä ole kenellekään haittaa, mutta ei ole mistään ammattitutkinnostakaan.
Kun nuori valmistuu toisen asteen koulusta, on hän juhlansa ansainnut, oli koulu mikä tahansa. Äiti tai isä, joka koulutuksen perusteella määrittää lapsensa arvon, on kelvoton vanhempi.
sen miten suomessa korostuu luokitus ihmisten aseman välillä. että yritetään väkisin järkätä luokkayhteiskuntaa. surullista. sitä paitsi kaikkia ammatteja tarvitaan oli se sitten siivooja, autokorjaaja tai lääkäri. mitä se hieno tohtorinpaperit kirjoittanut sisäsiisti mies tekisi jos hänen työpistettään ei olis siivojaneiti putsinut? luulisi että tuo tohtori olisi niin fiksu ja kouluttautunut että osaisi itse pölynsä pyyhkiä. Mutta kun on parempi ihminen ei vessaakaan tarvi pestä. huh huh
siitä tehty tutkimus tässä jokin aika sitten, että nykyisin amikseen on KESKIMÄÄRIN vaikeampi päästä kuin lukioon, koska hakijoita on niin paljon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että joka paikassa ja linjalla olisi tällä tavalla.