Järjestätkö samanlaiset juhlat ylioppilaalle ja ammattiin valmistuvalle? Entä arvostatko vieraana

Molemmat ovat saavuttaneet yhden juhlimisen arvoisen virstaanpylvään elämässä.

Arvostan tietty.

Minä olen rehellisesti sanottuna sitä mieltä, että ylioppilasta voidaan juhla kun se nyt on tapana, mutta muut juhlat on naurettavaa pelleilyä. Ammattiin valmistuneen kuuluu olla jo aikuinen, jole ei muut järjestä juhlia. Sama koskee maistereita. Tohtorit juhlikoot jos järjestävät itse juhlansa.

Molemmat ovat samassa tilanteessa.

pelleilyä niin sinä. Todella toivon, ettei sulla oo lapsia etkä sellaisia ikinä saa. Ammattiin valmistuminen on aivan yhtä suuri saavutus kuin ylioppilastutkinto. Sä olet mielipiteissäs jämähtänyt jonnekin 1900-luvun alkuun näköjään, jolloin se ylioppilastutkinto oli vähän isompi juttu. Herätys, palaas nyt 2000-luvulle!

Minä olen rehellisesti sanottuna sitä mieltä, että ylioppilasta voidaan juhla kun se nyt on tapana, mutta muut juhlat on naurettavaa pelleilyä. Ammattiin valmistuneen kuuluu olla jo aikuinen, jole ei muut järjestä juhlia. Sama koskee maistereita. Tohtorit juhlikoot jos järjestävät itse juhlansa.

Numero 7 siis.

jos joku ajattelee eritavalla kuin mitä sun mielestä sais ajatella...

lapsi todennäköisesti on jo omillaan, kun valmistuu yliopistosta tms, joten en niitä enää järjestä vaan osallistun vieraana

jos joku ajattelee eritavalla kuin mitä sun mielestä sais ajatella...

Ärsyttää tollainen takaperoinen ajattelutapa, ylioppilaat on ihmisten silmissä vieläkin joku maailman upein ja arvostetuin asia, vaikka nykyaikana sen arvo ei oo todellisuudessa niin suuri kuin entisaikaan. Monelta ylioppilaalta oon itseasiassa kuullutkin kuinka koko tutkinto on aivan yliarvostettu ja siitä on ollut lähinnä haittaa vaan loppujenlopuksi. Ammattiin valmistuminen olis ollut kuitenkin parempi juttu.

Nro. 7

Itse en ole ylioppilas, mutta 3 vuotta minua vanhempi siskoni on. Hänelle pidettiin suuret ylioppilasjuhlat, vieraita oli kahtena päivänä aamusta iltaan. Itse kun valmistuin ammattiin, oli äiti tehnyt täytekakun, ja olisinkohan jonkin pienen lahjan saanut, en muista varmaksi. Näin meillä -90-luvulla.



Toisen tutkinnon kun sain suoritettua, pidin itse juhlat lähisuvulle, mutta kun siskoni suoritti lukion jälkeen ammattitutkinnon, ei häntä muistaakseni juhlittu mitenkään.

arvata, kummat juhlat sulla/sun lapsilla on.;)

Mun suvussa/ystäväpiirissä ei ole KOSKAAN juhlittu ammattiin valmistuneita millään lailla, eikä niin tehdä tänäkään vuonna. Ehkä menisin, jos olisi ihan pakko, muuten en. En todellakaan arvosta samalla lailla. Onneksi tiedossa on YLIOPPISLASJUHLAT tällekin vuodelle niin ei tarvitse edes miettiä.;)

jos joku ajattelee eritavalla kuin mitä sun mielestä sais ajatella...

Ärsyttää tollainen takaperoinen ajattelutapa, ylioppilaat on ihmisten silmissä vieläkin joku maailman upein ja arvostetuin asia, vaikka nykyaikana sen arvo ei oo todellisuudessa niin suuri kuin entisaikaan. Monelta ylioppilaalta oon itseasiassa kuullutkin kuinka koko tutkinto on aivan yliarvostettu ja siitä on ollut lähinnä haittaa vaan loppujenlopuksi. Ammattiin valmistuminen olis ollut kuitenkin parempi juttu.

Nro. 7

jos joku ajattelee eritavalla kuin mitä sun mielestä sais ajatella...

Ärsyttää tollainen takaperoinen ajattelutapa, ylioppilaat on ihmisten silmissä vieläkin joku maailman upein ja arvostetuin asia, vaikka nykyaikana sen arvo ei oo todellisuudessa niin suuri kuin entisaikaan. Monelta ylioppilaalta oon itseasiassa kuullutkin kuinka koko tutkinto on aivan yliarvostettu ja siitä on ollut lähinnä haittaa vaan loppujenlopuksi. Ammattiin valmistuminen olis ollut kuitenkin parempi juttu. Nro. 7

ap kysyy mielipiteitä ja niitä saa, turhaan sä reuhaat siinä välissä, ilmaisit oman mielipiteesi asiasta, kiitos siitä, mut anna muiden olla ja elää

(meni siis kauppaopistoon, ei lukioon), ja sille pidetään isot juhlat. Ihan yhtä hienoa se minusta on kuin ylioppilaaksi valmistuminen, yksi iso etappi tytön elämässä ja yhden aikakauden loppu hänelle. Menen mielellään juhliin ja annan samanlaisen lahjan kuin antaisin ylioppilaalle (ajattelin antaa 100 eur).

siis tulen mielelläni vieraaksi onnittelemaan elämän yhtä merkittävää eteppia. Mutta ikävä kyllä en ole suuria lahjoja tuova vieras. saman arvoisen kukkakimpun , itsetehdyn kortin ja pienen muistoesineen jonka valitsen saajan mukaan annan sekä ylioppilaalle että ammattiinvalmistuneelle.

arvata, kummat juhlat sulla/sun lapsilla on.;)

Mun suvussa/ystäväpiirissä ei ole KOSKAAN juhlittu ammattiin valmistuneita millään lailla, eikä niin tehdä tänäkään vuonna. Ehkä menisin, jos olisi ihan pakko, muuten en. En todellakaan arvosta samalla lailla. Onneksi tiedossa on YLIOPPISLASJUHLAT tällekin vuodelle niin ei tarvitse edes miettiä.;)

jos joku ajattelee eritavalla kuin mitä sun mielestä sais ajatella...

Ärsyttää tollainen takaperoinen ajattelutapa, ylioppilaat on ihmisten silmissä vieläkin joku maailman upein ja arvostetuin asia, vaikka nykyaikana sen arvo ei oo todellisuudessa niin suuri kuin entisaikaan. Monelta ylioppilaalta oon itseasiassa kuullutkin kuinka koko tutkinto on aivan yliarvostettu ja siitä on ollut lähinnä haittaa vaan loppujenlopuksi. Ammattiin valmistuminen olis ollut kuitenkin parempi juttu.

Nro. 7

Koska ootte jämähtäneet jonnekin keskiajalle. Ja mulla ei oo lapsia ja kävin aikanaan kaksoistutkinnon. ;)

Mutta sitten joskus kun mulla lapsia on niin tutkintoa juhlitaan oli sit amis tai ylioppilas. Todellakaan en aio ketään syrjiä ja näyttää omilla teoillani et toinen olis muka toista parempi.

Mitäs vitonen (ja muut samoilla linjoilla olevat), jos sinulla olis vaikka kaksoset, joista toinen valmistuisi samaan aikaan ammattiin ja toinen kirjoittaisi ylioppilaaksi? Kehtaisitko sanoa tälle ammattiin valmistuvalle, että hänen suorituksensa ei ole minkään arvoinen? Ja juhlisitte siis vain toista kaksosista?

Mitäs vitonen (ja muut samoilla linjoilla olevat), jos sinulla olis vaikka kaksoset, joista toinen valmistuisi samaan aikaan ammattiin ja toinen kirjoittaisi ylioppilaaksi? Kehtaisitko sanoa tälle ammattiin valmistuvalle, että hänen suorituksensa ei ole minkään arvoinen? Ja juhlisitte siis vain toista kaksosista?

Kummasti nää vastarannankiiskit hiljeni nyt kun sanottiin, että syrjii. :D

tietenkin tuollaisia saavutuksia juhlitaan yhtä lailla oli kyse sitten yo:sta tai amiksesta, tutkinnot ovat kuitenkin sellaisia, jotka ovat pysyvät, kukaan ei niitä ota pois. Joskus olen ihmetellyt serkkujani, jotka ovat menneet naimisiin suureellisin menoin ja eronneet joku vuosi myöhemmin. Miksi häiden viettäminen on jotenkin itsestään selvää, kun se liitto monissa tapauksissa on lyhyt ohi menevä vaihe elämässä.

Jos jotakin kannattaa oikeasti juhlistaa on se tutkinnot, ja minkä tasoiset hyvänsä.

Tietty ymmärrän sen kirpeyden joiltakin, kun se tutkinto puuttuu..

Mitäs vitonen (ja muut samoilla linjoilla olevat), jos sinulla olis vaikka kaksoset, joista toinen valmistuisi samaan aikaan ammattiin ja toinen kirjoittaisi ylioppilaaksi? Kehtaisitko sanoa tälle ammattiin valmistuvalle, että hänen suorituksensa ei ole minkään arvoinen? Ja juhlisitte siis vain toista kaksosista?

Kummasti nää vastarannankiiskit hiljeni nyt kun sanottiin, että syrjii. :D

niin tuossa tilanteessa olisin varmaan muuttanut mieltäni.

Ensisijainen toivomukseni on, että jokainen lapsistani päätyy elämään ja ammattiin johon on itse tyytyväinen ja jonka on itse, omista motiiveistaan valinnut. Jos se on putkimiehen tai kampaajan homma, arvostan asiaa tasan yhtä paljon kuin vaikkapa lääkärin tutkintoa.



Järjestän mielelläni myös yhdet yhtä hienot juhlat per lapsi, oli ne sitten yo-juhlat tai muut valmistumisjuhlat. Jos tuon jälkeen valmistuu uudelleen vielä joksikin muuksi, saa järjestää juhlansa ihan itse mutta ylpeänä liityn kyllä mielelläni vieraslistalle :)



Itse olin L:n ylioppilas ja sen jälkeen suuntasin akateemisiin opintoihin koska vanhempani ja sukuni eivät muuta vaihtoehtoa antaneet. Valmistuin, sain arvostetun työpaikan.. ja viisi vuotta kärvistelin sillä tiellä kunnes uskalsin tehdä sen mitä olisin alunperinkin halunnut eli hankin pieneläinhoitajan tutkinnon oppisopimuksella. Nyt olen pienituloinen mutta järjettömän onnellinen pieneläinhoitaja :)