Sijoitetusta lapsesta maksettavat korvaukset, mitä korvataan?
Olemme harkinneet sijaisperheeksi ryhtymistä. Vuosia sitten keskustelimmekin asiasta sosiaalityöntekijän kanssa, mutta silloin emme olleet vielä ratkaisuun valmiita. Nyt kuitenkin kiinnostaisi todennäköisesti pitkäaikaiseen sijoitukseen tuleva pieni lapsi.
Tiedämme, että korvaukset eivät kummoisia ole, mutta emme tietenkään ole hommaan rahan takia ryhtymässäkään. Joutuisin jäämään ainakin vuodeksi pois työstä, mistä tulisi jo merkittävä taloudellinen tappio, mutta olemme varautuneet siihen.
Isompi juttu sitten olisikin se, mitä kuluja lapselle korvataan myöhemmin. Matkustelemme esim. hyvin paljon niin, että matkakustannuksia tulee n. 3000-4000 euroa vuodessa perheenjäsentä kohti. Lisäksi omilla lapsillamme on varsin kalliit harrastukset, joissa kustannukset ovat jopa 7000-10 000 euroa per lapsi vuodessa.
Maksaako kunta sijoitetun lapsen matka- ja harrastuskustannukset (esim. kuittia vastaan tai suoraan harrastusseuraan)? Jos ei maksa, niin onko käytäntö se, että lapsi jää jonnekin hoitoon, kun muu perhe matkustaa? Kuulostaa vähän epäreilulta... Vai voiko kunta vaatia, että perheemme ei saa enää matkustella (mikä käytännössä tarkoittaisi, ettemme voisi lasta ottaa). Entä harrastukset? Oletetaanko minun kieltävän sijoitettua lasta harrastamasta samoja juttuja kuin omamme olettaen, että hän haluaisi samoihin harrastuksiin? Sekään ei kuulosta kovin reilulta.
Miten näissä asioissa käytännössä menetellään? Ei kai kunta voi olettaa, että sijaisvanhemmat maksavat lapsen harrastukset ja matkat omasta pussistaan?
Kommentit (166)
eihän se perhe ole ahne, jos vaatii sijaislapselle rahaa matkaan. Se perhehän ajattelee lapsen hyvinvointia.
Toinen vaihtoehto on jättää lapsi johonkin laitokseen matkan ajaksi.
Ei perheen tietenkään kuulu maksaa matkaa.
kun hän kerran ajattelee, että sijoitetun lapsenkin pitäisi saada matkustaa ja harrastaa kun omatkin saavat. Olisihan se nyt paljon huonompi juttu jos hän automaattisesti pistäisi lapsen lastenkotiin matkojen ajaksi ja halpoihin harrastuksiin vaikka lapsi haluaisi harrastaa samoja juttuja kuin perheen muut lapset.
Ap:hän haluaa kohdella lasta tasaveroisesti, mutta kunta kieltäytyy maksamasta.
Jos perhe kerran matkustaa, niin silloin matkustaa. Ei nyt noin periaatteen vanki pidä olla, ettei mitään voi antaa ihan hyvästä sydämestään.
Sijaisvanhempi ei ole. Ei voi ihan verrata näitä tilanteita. Eihän sijaisvanhempi saa muutenkaan sellaista palkkaa, kuin hänen pitäisi tuntimäärien mukaan saada, jos olisi kyseessä työsuhde. Sijoitettu lapsi tulee perheeseen perheenjäseneksi. Tällöin on oletuksena, että perhe myös itse ottaa vastuuta kuluistakin.
Jos vaihtoehtona on superkallis laitoshoito tai parin tontun ylimääräinen kulukorvaus hyvälle perheelle, niin ilman pienintäkään ongelmaa maksaisin verorahoistani ne kulukorvaukset! En ymmärrä mitä ongelmaa siinä olisi. Eihän ap sillä mitään tienaisi. (Eikä mua haittaisi vaikka vähän tienaisikin, koska järjestely olisi silti halvempi kuin joku Mehiläisen lastenkoti, josta voitot kerää ulkomainen pääomasijoittaja.)
Minä luulen, että sijoitettu lapsi tarvitsee eniten tavallista, rauhallista arkea sekä pysyviä rutiineja, joita vaille lapsi on ehkä jäänyt. Ehkä teidän paljon matkusteleva, elämyksiä etsivä perhe ei ole välttämättä paras sijoitetulle lapselle.
mutta miksi kuultaisikaan, koska lapsi tuntuu olevan jonkinlainen hyödyke, jolla on rahallinen mitta-arvo - ei ihmisarvo.
Kyllä, olen itse ollut sijaislapsena keskiansioissa mitattuna varakkaassa perheessä. Ja minä kuulin ne laskut ja ynnäilyt, että mitä minusta saa sossusta irti, kun oikeat kuitit ja perusteet annetaan. Sehän ei tarkoittanut sitä, että vaatekuitti, joka sossuun osoitettiin, olisi ollut minun - päinvastoin, koko perhehän niillä vaatettiin ja minä sain käyttää sukulaisilta, tuttavilta ja naapureilta kierrätettyjä vaatteita.
Jos sijaisperheeltäni olisi kysytty, olinko samanarvoinen kuin muut lapset perheessä, vastaus olisi todennäköisesti ollut rehellinen: no, eihän se ole meidän oma. Matkustaa toki sain samassa autossa/junaosastossa, jos johonkin liikuttiin. Tietynlainen tuhkimotarina tämäkin. Joskus olen miettinyt, että minkälainen kohtaloni olisi sitten ollut laitoslapsena. Suomesta nyt kuitenkin puhutaan, peruskoulutuksen ja lukionkin saa jokainen, joka sitä haluaa. En osaa vastata kysymykseeni. En tiedä, miten lastis olisi kohdellut, mutta sijaisperhe kohteli huonosti/epätasa-arvoisesti/maksimoiden oman hyötynsä.
4000e+10000=monen pienituloisen aikuisen nettotulot per vuosi. Ei kateutta tai ahneutta, vaan järkevää, ettei tällaista lisäsummaa sijoiteta yhden lapsen luxuselämään. Vertaaminen lastenkotisijoitukseen ei liene järkevää tai sitten ei todennäköisesti kannata sijaislasta ottaa.
4000e+10000=monen pienituloisen aikuisen nettotulot per vuosi. Ei kateutta tai ahneutta, vaan järkevää, ettei tällaista lisäsummaa sijoiteta yhden lapsen luxuselämään. Vertaaminen lastenkotisijoitukseen ei liene järkevää tai sitten ei todennäköisesti kannata sijaislasta ottaa.
Eikä lastenkotielämä ole juuri se vaihtoehto huostaanotetuille? Eli miksei näitä voisi verrata?
Lastenkotipaikka maksaa kunnalle maltaita, useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, eikä lapsi saa kasvaa osana perhettä. Sijaisperheessä lapsi saa todennäköisesti kivan perheen ja mahdollisuuden normaaliin arkeen, mutta tästä yhteiskunta ei halua maksaa murto-osaakaan lastenkotipaikan hinnasta. Miksi?
En ikinä ottaisi mitään lasta sijoitukseen.
En halua alkkaraiden tai huumeriippuvaisten kakaroita kotiini ja pitäisi vielä pois jäädä
töistä. Oma poika riittää ja haluan myös omaa elämää enkä mitään sossun kakaroita elättää.
Adoptio olisi eri asia.
Tähän asti tällä palstalla on vouhkattu, että sijaisvanhemmat saavat hirvittäviä palkkioita ja korvauksia ja tienaavat röyhkeästi lapsilla. Mitään ei heille pitäisi maksaa. Mutta kun yksi ökyrikas olisi vailla lisää hynää, niin jo muuttui ääni kellossa. Tottakai pitäisi maksaa tuhansia euroja tällaiselle mammalle.
suhteessa omiin. Sijaislapselle ostetaan tarvikkeet sen mukaan , mitä sossu siihen antaa rahaa. Omille lapsille ostetaan tietenkin oman rahatilanteen mukaan. Tyyliin synttärit: omalle voi ostaa vaikka kultakorun. Sijaislapselle ostetaan sen arvoinen, mitä on saatu säästettyä kunnan käyttörahoista. Näinhän se on oikein.
Sijaislapsi on siellä vaan hoidossa. Törkeää olla katkera hoitajille, jos ei ole saanut tasa-arvoista kohtelua. Yksi lapsuus niillä omillakin lapsilla on ja niille tietenkin ostetaan parasta, mitä omilla rahoilla pystyy.
jos reilusti kerrottaisiin kyseessä olevan pph:n tyyppinen hoitosuhde. Sitähän se oikeasti on, sillä lapsen voi menettää eikä hoitajan tunteita siinä välitetä.
Pitäisi myös tehdä helpommaksi ja selkeämmäksi menettely silloin, kun perhe matkustaa ulkomaille tms.
Tuo yksi kirjoittaja tuntuu ainakin olevan hyvin kiittämätön kasvattivanhemmilleen, vaikka nämä ovat tehneet runsaasti työtä hänen hyväkseen todella pienellä korvauksella. Miten kehtaa haukkua hyväntekijöitään.
Mikä se motiivi sijoitetun lapsen ottamiseen perheeseen on. Se täytyy trkkaan miettiä. Pph on työsuhteessa kuntaan, sijaisvanhempi ei ole. Ihan eri asioista on kyse.
se pitäisi muuttaa niin, että sijaisvanhempi olisi työsuhteessa kuntaan. Olisi kuten pph. Tilanne olisi selkeämpi ja saataisiin ehkä lisää sijaisvanhempia.
Tällä tavalla saataisiin ehkä konkreettisemmin ymmärrettäväksi myös se tavoite, että lapsi voisi palata bioperheeseensä, jos heidän tilanteensa paranee. Ei olisi kohtuuttomia odotuksia ja pettymyksiä, jos näin käy.
tiedätkös kuinka iso bisnes lastenkodit ja perhekodit nykyään on? Niissä se raha vasta liikkuukin. Nämä sijoitusperheet eivät palkoille pääse, mutta lastenkodilla alkaakin jo päästä. On pikkuisen eri tasossa laskutukset. Vai miksi ajattelit, että esimerkiksi Mehiläinen aikoo laajentaa LIIKETOIMINTAA lastenkotipuolelle. Siellä on todellinen rahasampo.
Minä vastustan kaikkea liiketoimintaa huostaanottojen kustannuksella. Sijoitusperheet ei ole liiketoimintaa ja ne on ok, koska palkkiot on sen verran olemattomia. Sen sijaan lastenkodit ja kaikki, jossa ollaan muhkeissa päivätaksoissa pitäisi olla julkisen sektorin alla. Ei saa kukaan rikastua niillä tai muuten herää kysymys, mikä on sen henkilökunnan esimerkiksi riippumattomuus arviotaessa lapsen mahdollisuuksia asua kotona jne. Ei herranen aika. Ei sentään rahaa voi tuollaisella tehdä. Ja kun jossain alkaa liikkua löysää rahaa liiaksi, on sille aina ottajia ja moraali/lasten etu on sitten kaukana.
Ja itsellä ei mitään kosketusta lastensuojeluhommiin. Sen kun ihan valistuneena kansalaisena mietiskelen.
hyvin asiaa miksi lastenkoteja tarvitaan yhä enemmän ja perhekoteja. kaikki eivät ole soveliaita vanhemmiksi. tarvitaan useita ihmisiä tukemaan rikkinäisen lapsen kasvua ei itsekkäitä rahanahneita sosiopaatteja.
perheenjäseniä. Tiedättehän muuten, että sijaislapsia ei ole. Kukaan lapsi ei ole kenenkään sijainen.
suhteessa sama palkka kuin perhekodin "vanhemmille".
Miksi työ kasvattiperheessä olisi vähäarvoisempaa. Samasta työstä sama palkka.
sijoitus perheeseen on paras.
Paras on sellainen perhe, jolla ei ole liian suuria taloudellisia intressejä hyötyä lapsesta. Toisaalta sijoitetulle lapselle pitää taata riittävä elintaso, joka on sama kuin muun perheen elintaso.
Tässä mielessä minusta kaikkein järkevin on systeemi, jossa maksetaan riittävät kulukorvaukset todellisten kulujen mukaan, mutta hoidosta maksettava palkkio on suhteellisen pieni niin, ettei sillä pääse bisnestä juuri pyörittämään.
Tästä johtopäätöksenä voi vain todeta, että ap:n kaltaisille perheille kannattaisi maksaa sellaiset kulukorvaukset kuin he tarvitsevat.
Väitän, että suurin säästö ei tule siinä vaiheessa kun lapsi on pieni, vaan kymmenien vuosien aikajänteellä siitä, miten lapsi aikuisena pärjää ja minkälainen työntekijä / veronmaksaja / sosiaalitukien käyttäjä / vanhempi / ym. hänestä tulee.
mihin sijoitetut lapset menevät siksi aikaa, kun perhe tekee niin kalliita asioita, että sossu ei niitä tälle lapselle maksa. (Lähinnä matkat)
Sitten harrastukset: ei voi mitään, jos sossu ei maksa kalliita harrastuksia, niin se sijoitettu sitten harrastaa halvempia kuin omat lapset.
Tässä realiteetit. Jos joku haluaa lahjoittaa sijaislapselle rahanarvoisia tuotteita, niin se on vapaaehtoista. Sitä ei voi moraalisesti vaatia.