En ole koskaan tuntenut ainuttakaan homoa. Muita?

Meinasin nauraa päin naamaa.. Homoja ja lesboja on paljon. Niitä on jokaikisessä ammattiryhmässä ja niitä on myös heterosuhteissa. Tiedän yhdenkin perheenisän joka käy homobaareissa pokaamassa ukkoja aina Helsingin reissuillaan.



Opettajissa on paljon homoja samoin kirurgeissa. Kaupan myyjissä, kampaajissa siis ihan joka puolella. Moni ns. ikisinkku on lesbo tai homo. Meillähän on nykyään useampi kaapista tullu kansanedustaja sekä lesbo, että homoja.



Mutta yllätys yllätys otsassa ei lue mihin päin on seksuaalisesti suuntautunut. He ovat aivan tavallisia kansalaisia siihen asti, kunnes tulevat kaapista ulos.



Veljeni on homo ja veljeni kautta olen huomannut, että juuri akateemisissa on paljon homoja. Veljeni on tuomari ja sulhanen lääkäri. Ja kaikki heidän tuttavat on ns. parempi osaisia. Ja tätä kautta tunnen monta julkkista, jotka homoja, mutta eivät ole sitä missään julkisesti esille tuoneet.

nähny ja tuntenu yhtään homoa. Ei ikinä!



Erosi ja alkoi pokata miestä työpaikaltaan. Oli aivan säpinöissään mieheen joka oli todella kohtelias naisia kohtaan. Mies piti itsestään huolta ja pukeutui muodikkaasti. Kysyin sitten vaivihkaa ettei vaan olis homo? Ei kuulema voi olla.



No sitten pikkujouluissa oli joku työkaveri sanonu, et turhaan yrität valloittaa kyseistä miestä. Se on homo. Samoin paljastui, että työpaikalla oli kolme muutakin miestä homoja. Et se sitten siitä..



24

Eivät vain kerro kaikille, koska eivät a) luota b) pidä sitä tarpeellisena.





Opiskelukavereissakin oli vaikka kuinka monta. Ei se niin tavatonta ja harvinaista ole, mutta ympäristön pitää olla luotettava ja avoin, että uskaltavat kertoa.



Ei tosin tartte kertoa, jos ei halua. En mäkään mun seksuaalielämääni muille tilitä.

No jos mun kaikilla tuttavillani on tai on ollut heteroparisuhde niin aika luultavaa on, että ne on heteroita, eikö vain?

Monet homot ovat saattaneet olla ennen kaapista tulemista heterosuhteessa. Ainakin lyhyessä sellaisessa. Ja jotkut voivat elää vaikka vuosia heterosuhteessa ja perustaa perheenkin. Ja olla homoja. Aattelepa sitä.

Ihan varmasti jokainen tuntee jonkun homon. Eri asia tunnistaako sellaisen tai haluaako tunnistaa. Ja eri asia haluaako kukaan homovastaiselle ihmiselle edes homouttaan julistaa.

Heistäkin toki iso joukko elää heterosuhteessa.

Elän keskisuuressa suomalaiskaupungissa, jossa tosin on paljon opiskelijoita, ja kyllä homoja ja lesboja on tullut eri elämänalueilla vastaan: koulukaveri (tästä kuulin vasta aikuisena), useampi työkaveri opiskeluaikaisista duuneista, yksi rakastettu/ystävä, muutama opiskelukaveri yliopistolta, naapuripariskunta, esimies, kollega, lapsen tarhakaverin äiti...



En oikeastaan ennen tätä tajunnut edes, että näin monta ja elämän eri alueilta, kun en koskaan ole luokitellut ihmisiä sen mukaan.



Mutta tosiaan, ehkä kukaan ei ole kertonut ap:lle?

ja 14 % bi-seksuaaleja, eli meitä on kaikkialla. Sun gaydar on rikki.

joka ei tunne yhtään homoa.



Jopa isovanhempani maaseudulla ovat aina tienneet sanoa, että jostain "tuli homo" tai että joku asuu yksin, koska on homo. ja heti perään ovat sanoneet, että kauheeta sekin, että joutuu yksinään olemaan, mutta että varisnkin maaseudulla ihmiset ovat vaan niin julmia, eivätkä anna toisten olla mitä ovat.



Isoisäni on 87v sodan käynyt ihminen - että kyllä sitä suvaitsevaisuutta löytyy joka ikäpolvesta.



Tänään juuri juttelin erään sukulaiseni ( 35v, hoitoalalla ) kanssa, joka asuu suht isossa kaupungissa - niin hän sanoi, että " ei mulla ole mitään homoja vastaan, mutta siinä menee raja, ettei sentään presidentiksi".



Aha. Siinä menee sitten hänen "rajansa". Joo. Voi hyvää päivää.

varmaan maalta erilaiset ihmiset muuttavat kaupunkehin ja etenkin jos kokee olevansa homo niin on varmaan kivempí asua siellä missä on muitakin. Olihan noissa maajussille morsian tyypeissä se yksi reipas maanviljelijä poika joka oli homo. Itse olen koulutettu ja sos¨- ja terv. alalla niin kyllä riittää, kavereissa ja työtovereissa ja vieläpä sukulaisissakin

Ja luulet heteroksi jotakuta homoa.

Asun pikkukaupungissa etelä-Suomessa enkä tiedä yhtään homoa. Varmaan heitä ympärillä on mutta en tosiaan hoksaa. Jostakin julkkiksesta tai muusta kamut heti sanoo: tuo on homo/lesbo ja mä ihmettelen mistä sen huomaa.

Itse en ymmärrä, miten jotkut naiset kerta toisensa jälkeen luottavat miehiin, jotka vedättävät heitä. En vaan käistä, miten se on mahdollista, ettei YHTÄÄN tajua, että jaha, taas mua kusetetaan...

Ei ole tullut vastaan missään vaiheessa ketään, joka olisi tunnustautunut tai josta muut olisivat tienneet, että se on homo. Joten mulle homot on tosi marginaalinen ihmisryhmä. En edes pysty oikein pitämään niitä edes todellisina koska en ole koskaan ketään sellaista tuntenut edes etäältä.

vastaantulijoille olevani hetero. Miksi pitäisi?

Mutta ei sillä ole tuon taivaallisen väliä. Olen tuntenut jo lapsesta asti, tajusin sitten myöhemmin että ai jaa sitä se homous on. En ollut pitänyt minäänkään, että tuo mies asuu tuon toisen miehen kanssa.

opiskelukaveri (eikä edes läheinen sellainen), joka oli homo. Naureskeltiin muiden kaverien kanssa luennoilla (ihan hyväntahtoisesti tosin), että noi pari jätkää on kyllä niin pikkusormi pystyssä että se tökkää kohta jotakuta silmään :) Muutama vuosi tämän jälkeen toinen niistä jätkistä esiintyi jonkun vauvalehden sivuilla uudemman kumppaninsa ja heidän vauvansa kanssa. Onnea heille :)

Vähän samaa kuin jos sanoisin, että luultavasti tuttavapiirissäni kovinkaan moni ei harrasta seksiä. Ja ihan siitä syystä, että siitä kukaan harvoin puhuu ja nähnyt en ole koskaan.

... mutta en pidä heistä sen enenpää lukua :)



Asia joka ei millään tavalla vaikuta meihin muihin ihmisiin, eikä varsinkaan presidentin valintaan, siihen ei kannata energiaa hukata.



Antaa kaikkien kukkien kukkia :)

tosin ihmettelen. luultavasti on siis niin, että et vain ole tiennyt kaikkien todellista seksuaalista suuntausta, joka on täysin ympäristöstä riippumaton tekijä, eli homoja on yhtä paljon kaikissa suvuissa ja yhteiskuntaluokissa, kaikki eivät vain uskalla olla sitä mitä ovat. itselläni on äkkiä laskettuna noin kymmenkunta homoseksuaalista ystävää (tosin mulla onkin laaja ystäväpiiri enkä edes liiku "homopiireissä") ja parin ystävän keski-ikäinen isä on homo eli ei ole edes pelkkiä nuoria.

ja suvun sinkut ovat niin nuoria, ettei niistä nyt vielä tiedä muutenkaan. Kaveripiirissäni on pääasiassa lapsiperheitä ja muutamat sinkuiksi jääneet ovat todistettavasti olleet ainakin joskus heteroita. Työpaikkalla ei ole kukaan ikinä avautunut. Naapurustossa asuu pelkkiä heteroita. Joten, ei niitä oikeassa elämässä juurikaan tapaa. Väittäisin oman kokemukseni perusteella, että homous on todella marginaalinen ongelma.

menneet naimisiin ja saaneet lapsia, ihan yhteiskunnan painostuksesta. Itse tunnen kaksi jo kuusikymppista jotka sanovat etta oli vaan helpompi ottaa vaimo vaikka luonto pani vastaan. Ovat nyt molemmat eronneet ja elavat onnellista elamaa.

Mun tuttavapiirissä on paljon homoja, hetskuja ja bissejä. Asia on niin luonnollinen, ettei se ole lainkaan numero. Meidän kolmelta rinnakkaisluokalta peruskoulusta (oppilaita n. 70) tunnen ainakin 5 homosuhteessa elävää. Lisäksi meistä ainakin useammalla on ollut suhteita kummankin sukupuolen kanssa. MUTTA ei näistä asioista kaikille huudella. Varmasti kaikki luokiltamme eivät tiedä tätä, koska ylläpitävät itse suvaitsematonta keskustelua, eikä moisille junteilla kukaan jaksa aiheesta jauhaa. Muutamalla homoparilla on myös lapsiakin ja varmasti useammatkin saavat kunhan meille tulee lisää ikää.

Eräänkin ystäväni isä tuli kaapista kun lapset olivat ala-asteella. Otti eron ja myöhemmin uuden puolison. Aika surullista, että ihminen ei ole uskaltanut olla itsensä aikaisemmin. Järkytys oli kova tietysti lähipiirille, mutta varmasti asia oli rankin henkilölle itselleen. Ja onneksi ihmiset ovat läheisilleen rakastavia ja suvaitsevia jos niin haluavat.