Kertoisitteko lähipiirille, jos kaksoset saaneet alkunsa hoidoilla?
Äskettäin selvisi, että meille on tulossa (ivf-)kaksoset. Se mahdollisuus oli tiedossa, koska kaksi alkiota siirrettiin. Tunteet vaihtelevat riemusta raastavaan epävarmuuteen ja huoleen.
Saimme esikoisen kevyellä hoidolla ja johan joku kyseli, että oliko suunniteltu lapsi.
Samalla logiikalla oletan, että joku saattaa kysyä, että onko kaksosraskaus luomu vai hoidoilla aikaansaatu. Mitä te olette vastanneet? Eihän se kenellekään kuulu, mutta yhtäkkiä raskauden alkamistapa on tullut jotenkin näkyvämmäksi tai julkisemmaksi.. vai tuntuuko minusta vain siltä, syntyyhän luomukaksosiakin paljon. Onko tämä vaikuttanut hoidoista kertomiseen?
Lähimmät ystävät tietävät hoidoista mutta esim. vanhempamme eivät. Pelkään, että ennakkoluulot tai muut mielipiteet vaikuttavat siihen, minkälainen suhde lapseen muodostuu tai miten mahd. ongelmat tulkitaan. Tarkoitus oli tämän vuoksi kertoa hoidoista "sitten joskus" jos se vielä tuntuu tarpeelliselta mutta nyt tuo kysymys voi tulla eteen jo aiemmin kuin ajattelin.
Ymmärsittekö "pointin" vai oletteko voineet puhua kaikesta avoimesti jo ennen plussaa..?
Kommentit (31)
miehen vanhemmat suhtautuvat oikein hyvin esikoisen taustatarinaan ja keskenmenoihin, joita on myös ollut. Heille siis ihan mielellämme kerromme vaikka koko tarinan, ovat onnellisia vain :)
Kun taas äitini.. hän oli esikoisestamme todella onnellinen mutta ei oikein hyväksy mitään hoitoja tai lääkkeitä ylipäätään. Kyse ei ole mistään "kiihkouskovaisuudesta" vaan enemmän siitä, kuinka kaikki asiat pitäisi hoitaa homeopatialla ja kuinka suoneen annettu antibiootti "pysyy elimistössä vuoden".. koeputkihoidoilla saadaan aikaan sitten vaikka minkälaisia ongelmia hänen mielestään. En keskustele hänen kanssaan myöskään ruokavaliosta tai mahd. lisäravinteista.
Hän ei myöskään ymmärrä, kuinka saatamme haluta lisää lapsia. Olemme jo saaneet niin paljon (ja olemme, se on totta!). Kun sain keskenmenon, oli myötätunto lähes nolla. Esikoisen mahd. tavallisetkin ongelmat kuten koliikki tai huono nukkuminen ovat helposti minun aiheuttamiani, koska olen väsynyt, hermostunut jne. Totuus oli, että vauva oli vaativa mutta sitäkään ei hänelle saanut sanoa ääneen.
Isääni tunnen sen verran, että alkavat puheet siitä, kuinka suurperhettä olemme nyt perustamassa. Nämä yhdessä ovat vähän vaikea yhtälö alkaa kertoa hoidoista.
Eri asia ovat nuo "suunnitelmien" kysyjät, heille voi helpommin vastata tilanteen mukaan. No hard feelings. Oli hyvä vinkki tuo, että "vähän autettiin". Suvussa on myös kaksosia, joten sekin oli hyvä.
Mun sisko sai kaksoset ja kaikki tiedettiin koko ajan (siis lähipiiri), että luomukaksoset tulossa. En ole jutellut siskon kanssa siitä, että onko luultu hoidoilla alkuun saatetuiksi.
Mutta jos siis äitini olisi tuollainen kuin sinun äitisi, niin en kertoisi hänelle ja pyytäisin muita läheisiä olemaan myös puhumatta asiasta. Muille kyselijöille voisin sanoa, että lasten saaminen ei ole ollut meille ihan helppoa ja olemme nyt kiitollisia näistä tulevista kaksosista.
ne on tulleet hoidoilla. Ja jos väittää, että ei kun ihan luomuihme, epäillään valehtelijaksi.
Etenkin, jos sattuu vanhemmilla olemaan vähän enemmän ikää, niin saa törmätä jatkuvasti kysymykseen millä hoidoilla kaksoset on aikaan saatu! Ja ihan puolitutut tivaavat asiaa aivan suoraan. Melkoisen tökeröä. Meille syntyy ihan kohta tuplat. Kun tulin raskaaksi vanhemmat lapsemme olivat juuri täyttäneet 3 ja 1 vuotta, mulla ikää 41. Lapsemme ovat kaikki luomuja. Tuntuu aivan käsittämättömältä, kun mulla on pieni vieressä ja vauva sylissä, niin puolitutut tivaa mitä hoitoja käytetty! Eihän tässä ois missään välissä edes hoitoihin ehtinyt, ja vaikka oiskin, niin mitä se ihmisille kuuluu! Kiukustuneena ja kyllästyneenä sitten jo toisille vastasin, että juu, hoitoa oli, isäntä antoi aika hoitoa sängyssä... Eli siis tuntuu nykyään olevan pääoletus, että tuplia tulee vain hoidoilla, vaikka niitä todellisuudessa tulee kyllä vielä useammin luomuna.
monin tavoin sairaita, vammaisia, geeniperimältään kummallisia. Tästä sai kokemukset lukiolaistyttöni, jonka luokalla käytiin biologiassa läpi myös IVF-hoitoja. Opettaja kysyi, tunteeko kukaan näin aikaansaatuja lapsia ja tyttäreni viittasi (hän itse on) ja osa luokasta kysyi, että käytkö usein laitoksessa tapaamassa tätä tuttuasi ja mitä perinnöllisiä vammoja hänellä on ja miksi vanhemmat ovat halunneet lapsen, vaikka se olisi kauhean sairas. Ei tehnyt mieli kertoa, että on itse tuo "omituinen".
Elättekö te jonkin sortin Amish-tyyppisessä yhteisössä...?
Mä en ole ikinä kuullutkaan tollasista ennakkoluuloista, ja mä oon kuitenkin yli kolmekymppinen!
...Anna hali sun tytölle multa, ja kerro, et "kaikki muut" ei ajattele noin...
miksi ihmeessä ei olis kerrottu? Lähisuvulle kerrottiin samalla, kun raskaudestakin ja läheisimmille ystäville. Vieraammille on kerrottu, jos on kysynyt. Vain vanhemmille ja sisaruksille kerrottiin luovutetuista sukusoluista. Luovuttajaa ei kenellekään, koska tämä oli hänen tahtonsa.
Tuota suhteen muodostumista en ymmärtänyt ollenkaan, varsinkaan, jos kyse on teidän omista soluista?
eihän siinä ole mitään hävettävää, enkä tiedä minkälaisista "ennakkoluuloista" voisi olla edes kyse. Ennemminkin ehkä selvittää ihmisille, miten hartaasti olette toivoneet näitä lapsia.
Eli ongelma lienee lähinnä hänen päänsä sisäinen, mistään yleisestä asenteesta ei ole kyse. Tuollaiselle äidille en minäkään kertoisi tätä asiaa, enkä juuri mitään muutakaan elämästäni.
Meidän tyttö sai alkunsa IUI:llä ja kaikki ovat tietoisia, että hoidoissa on käyty.
että esikoisemme saatiin aikaan PAS:lla, omista alkioista. Lapselle itselleenkin se on kerrottu jo pienestä pitäen, eli että tarvitsimme hiukan lääkärin apua, koska emme onnistuneet lastensaannissa ekalla kerralla omin avuin. Vähän isompana olen kertonut sen tekniikankin päällisin puolin.
Minua ei pätkääkään haittaa, jos joku idiootti "lapsettomuushoidot on luonnottomia" -tyyppi asiaa karsastaa. Karsastakoot rauhassa, ei sitä kukaan vielä ole naamatusten minulle maininnut ja olisikin aika metkaa nähdä, mitä sitten tapahtuisi, jos alkaisi minulle naamatusten moisia mussuttaa...
Joten: minusta ei kannata liikaa vaivata päätään sillä, mitä joku itsekseen ajattelee. Jos omat vanhemmat lapsettomuushoitojen takia alkaisivat teitä tai lasta karsastaa, niin sellaisiin minä katkaisisin välini, sen verran törkeää sellainen olisi. Ennakkoluuloja saa olla, muttei niitä sivistynyt ihminen kenenkään naamalle heittele.
Täällä yksi aivan luonnolllisin keinoin alkunsa saaneiden esikoiskaksosten odottaja (rv ~35) kommentoi: Noita kyselyjä siitä onko suvussa kaksosia tulee aina, enkä välttämättä koe niiden taustalla olevan utelua mahdollisista hedelmöityshoidoista, vaan ennemminkin kiinnostus siitä, oliko kaksosuutinen "odotettavissa" vai totaalinen yllätys. Toki asetelma voisi olla erilainen jos olisin vanhempi.
Mielestäni luomukaksosten saajat ovat juuri tuon yllätyksellisyys-aspektin suhteen eri asemassa kuin hoidoissa käyneet: Toki joissakin suvuissa tuplia on niin paljon, että mahdollisuutta kaksosten tuloon pitää paljon todennäköisempänä kuin ns. normiodottaja. Ja luonnollisesti noita hoitojakin saaneilla on koko ajan tiedossa korkeampi riski kaksosten tuloon. Ja yleensä myös tieto kaksosista saadaan jo suht. aikaisessa vaiheessa, kun raskautta kontrolloidaan tavallista enemmän.
Mielestäni on hyvä olla rehellinen, ja sanoa kysyttäessä joko totuus tai sitten se, ettei halua vastata. Samalla tavalla kuin itse mielelläni kerron, kuinka valtava yllätys kaksosuutinen oli, ja kuinka se selvisi vasta lähempänä raskauden puoltaväliä, kertoisin kyllä myös siitä, jos tiedossa olisi ollut, että hoitojen seurauksena jännitettiin, saadaanko kerralla jopa kaksi vauvaa.
Onnea kaksosistasi, ja paljon voimia odotusaikaan. Se on rankkaa (aivan eri sfääreissä kuin yhden odotus, ainakin näin yksösodottajia seuranneena) mutta ihanaa!
kysyttiin kyllä aika usein. Meillä on "luomu"kaksoset ja ikää minulla 35 vuotta kun tulin raskaaksi.
Mitä se kenellekään kuuluu. Kerrot tasan sen mitä haluat.
Tuo edempänä ollut kommentti isännän antamasta hoidosta oli loistava, harmi etten itse keksinyt sitä!
Esikoinen sai alkunsa helposti ja nopeasti, kakkosta ei kuulunut pitkään aikaan. Asiasta kerroimme vain perheelleni ja mieheni siskolle. Sen kokee jotenkin häpeänä, ettei onnistu luonnollisessa asiassa. Jos ymmärrät ap. Vaikka yksi lapsi jo olikin, silti. Jos tämä masuvauvamme ei sattuisi olemaan lopulta luomuvauva, emme olisi kertoneet lähes kenellekään että hoitoja jo suunniteltiin (Clomifen). Vain harvat ja valitut olisivat kuulleet "vähän autettiin". Ei se muille kuulu. Mekin mietittiin jo etukäteen sitä että jos tuleekin kaksoset (jos hoitoihin joudumme). Mieheni suvussa on kaksoset, joten olisimme vedonneet siihen :)
Enkä ole koskaan törmännyt ajattelutapaan, että kaksoset olisi automaattisesti hoidoilla aikaan saadut. Ehkä tunnen vain luomukaksosia? Mutta tottakai jos yli 40-v. ekana lapsena saa kaksoset, niin sitten saattaa epäillä, että onko ihan sattumaa.
Ap:na en keskustelisi äidin kanssa miten kaksoset on aikaan saatu. Siis tottakai jos suoraan kysyy, sanoisin totuuden, mutta muuten sivuuttaisin aiheen. Muille voisin kertoa hyvinkin avoimesti, koska en koe että tänä päivä asiaa pitäisi mitenkää hävetä tai kummastella.
Toisaalta jos kaksoset eivät ole helppoja vauvoja ja arki rankkaa, niin sympatiaa voi olla vaikea saada, koska jotkut voivat ajatella että olette itse kaksoset tieten tahtoen tilanneet.
ne on tulleet hoidoilla. Ja jos väittää, että ei kun ihan luomuihme, epäillään valehtelijaksi.
monin tavoin sairaita, vammaisia, geeniperimältään kummallisia. Tästä sai kokemukset lukiolaistyttöni, jonka luokalla käytiin biologiassa läpi myös IVF-hoitoja. Opettaja kysyi, tunteeko kukaan näin aikaansaatuja lapsia ja tyttäreni viittasi (hän itse on) ja osa luokasta kysyi, että käytkö usein laitoksessa tapaamassa tätä tuttuasi ja mitä perinnöllisiä vammoja hänellä on ja miksi vanhemmat ovat halunneet lapsen, vaikka se olisi kauhean sairas. Ei tehnyt mieli kertoa, että on itse tuo "omituinen".
Suomessa tehdään kuule vuosittain YLI SEITSEMÄN TUHATTA! Ja lapsia syntyy 1700, eli aika monta prosenttia vuosittain syntyvistä lapsista ON koeputkilapsia.
Joten jos joku tuollaisia selittäsi, tekisin jo kirjallisen valituksen koulutoimenjohtajalle. Törkeän paikkaansapitämätöntä tuubaa.
"Koeputkihedelmöityksellä aikaansaadut yksikiöiset raskaudet sujuvat hyvin, eikä hoidosta aiheudu merkittävää vaaraa äidille eikä syntyvälle lapselle."
(http://www.laakariliitto.fi/cgi/lp2010pressi.pl?1982,newsitem,LP2010_KE)
Kamalaa tuo, mitä yhden vastaajan lapsi oli saanut kokea koulussa. Ihan itku tulee.. samantyyppistä suhtautumista pelkään esim. äidiltäni ja sen vuoksi tarkoitinkin, että hänen ja lasten suhteeseen voi vaikuttaa tietoisuus hoidoista. En missään tapauksessa tarkoittanut omaa suhdettani lapsiini!!! Lapsemme ovat erittäin toivottuja, ihania ja rakkaita -kaikki. Oma suhteeni lähipiiriinhän tässä on kyseessä.. ja siksi mietin etukäteen mitä sanoa.
Lasten hankkiminen on itse kullakin tänä päivänä yleensä tietoinen päätös eivätkä hoidot ole poikkeus mutta kuten joku täällä totesi, tässä tilanteessa olisi avun/empatian odottaminen joiltakuilta varmaan aika turhaa jos vastaisin mahdolliseen hoitokysymykseen ihan rehellisesti.
Onpas täällä paljon kaksosodottajia, hoidoilla ja ilman :) Tuplaonnihan tämä on, ja jos ilo on suurta niin sitä on myös jännitys.
Ihanaa, että moni on saanut tukea, apua ja ymmärrystä myös omilta vanhemmiltaan. Se on niin tarpeeseen, varsinkin jos tie on kivinen. Ystävät ovat olleet meille kultaakin kalliimpia tässä viime vuosina. Meitä ihmisiä on niin moneksi.. moni ei viitsi ottaa edes asioista selvää ja mielellään tuomitsee toisia. Parempi olisi, jos vain yrittäisi ymmärtää.
-ap
Hoidoilla tai ilman - ihan samat lapsethan sieltä ovat tulossa. Eli tietenkin kertoisin kysyttäessä.
monin tavoin sairaita, vammaisia, geeniperimältään kummallisia. Tästä sai kokemukset lukiolaistyttöni, jonka luokalla käytiin biologiassa läpi myös IVF-hoitoja. Opettaja kysyi, tunteeko kukaan näin aikaansaatuja lapsia ja tyttäreni viittasi (hän itse on) ja osa luokasta kysyi, että käytkö usein laitoksessa tapaamassa tätä tuttuasi ja mitä perinnöllisiä vammoja hänellä on ja miksi vanhemmat ovat halunneet lapsen, vaikka se olisi kauhean sairas. Ei tehnyt mieli kertoa, että on itse tuo "omituinen".
Suomessa tehdään kuule vuosittain YLI SEITSEMÄN TUHATTA! Ja lapsia syntyy 1700, eli aika monta prosenttia vuosittain syntyvistä lapsista ON koeputkilapsia. Joten jos joku tuollaisia selittäsi, tekisin jo kirjallisen valituksen koulutoimenjohtajalle. Törkeän paikkaansapitämätöntä tuubaa. "Koeputkihedelmöityksellä aikaansaadut yksikiöiset raskaudet sujuvat hyvin, eikä hoidosta aiheudu merkittävää vaaraa äidille eikä syntyvälle lapselle." (<a href="http://www.laakariliitto.fi/cgi/lp2010pressi.pl?1982" alt="http://www.laakariliitto.fi/cgi/lp2010pressi.pl?1982">http://www.laakariliitto.fi/cgi/lp2010pressi.pl?1982</a>,newsitem,LP201…)
Näköjään ihan konventionaalisellakin lastentekomenetelmällä syntyy yksinkertaista väkeä.
Mitä se koulutoimenjohtaja mahtaa tehdä, kun kerron, että osalla oppilaista kummallisia oletuksia?
monin tavoin sairaita, vammaisia, geeniperimältään kummallisia. Tästä sai kokemukset lukiolaistyttöni, jonka luokalla käytiin biologiassa läpi myös IVF-hoitoja. Opettaja kysyi, tunteeko kukaan näin aikaansaatuja lapsia ja tyttäreni viittasi (hän itse on) ja osa luokasta kysyi, että käytkö usein laitoksessa tapaamassa tätä tuttuasi ja mitä perinnöllisiä vammoja hänellä on ja miksi vanhemmat ovat halunneet lapsen, vaikka se olisi kauhean sairas. Ei tehnyt mieli kertoa, että on itse tuo "omituinen".