Lue keskustelun säännöt.
naapurin uskovainen äiti on hullu!
24.12.2011 |
melkein naapurissa, parin talon päässä asuu uskovainen perhe, jossa on oman tyttäreni ikäinen tyttö. Tytöt ovat ystävystyneet ja yhteiselo sujuu hyvin elämänkatsomuseroista (olemme ateisteja) huolimatta, itseasiassa tytöillä on mielenkiintoisia ja jopa filosofisia keskusteluja asioista :) Tytöt ovat siis samalla luokalla ja 10v molemmat, vapaa-ajalla paljon yhdessä.
Tytön äidin asenne on kuitenkin ärsyttänyt alusta asti, hän on kaikkea muuta kuin suvaitsevainen. Alusta asti hän on antanut hyvin vahvasti ymmärtää, että olemme alempaa kastia elämänkatsomuksemme ja elämäntyylimme (avoliitto) vuoksi. Rivien välistä on ollut vahvasti huomattavissa, että sietää tyttöjen ystävyyttä vain, koska "parempaa" ei ole tarjolla.
Kaiken arvostelun ja suoranaisen haukkumisen olen antanut mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos (mm. miten hän säälii lapsiamme: koska vanhemmat elävät syntisessä avoliitossa /lapset eivät usko vapahtajaan jne ). Harvemmin kuitenkaan suoraan puhuu tytöllemme mitään, siksi olen antanut asian olla.
Ennen joulua kauhisteli, miten kehtaamme viettää joulua - ja veti herneet nenään kun kerroin, että joulun aikaan on alunperin vietetty pakanajuhlaa ja ylipäänsä kaikilla - elämänkatsomuksesta riippumatta - on oikeus viettää kaikenlaisia juhlia.
Oma tyttöni haluaisi aloittaa joulun jälkeen erään itsepuolustuslajin ja oli kaverinsa kanssa asiasta jutellut - haluaisivat aloittaa lajin yhdessä. Sain eilen illalla todella kiukkuisen puhelu tältä tytön kaverin äidiltä: yritämme vietellä heidän tyttönsä synnin pesään ja kumartamaan vieraita jumalia.. Heidän tyttönsä ei ikinä tule harrastamaan syntistä lajia ja tyttöjen ystävyys on nyt loppu, koska altistamme heidän lapsensa pahuudella.
Siis kertokaa mitä tämä on? Sen ymmärsin, että tämä äiti näkee itämaisen itsepuolustuslajin vieraiden jumalien palvomisena (kumarrukset tatamille), mutta miten ihmeessä reagoi nyt noin voimakkaasti?
Tilanne on suorastaan veemäinen - miten selittää lapselle, että toistaiseksi ei saa kaveerata ystävänsä kanssa? Kun omasta mielestäni tuo ystävyys on ollutv hieno juttu, lapset ovat omalla tasollaan jutelleet näkemyseroista ja ainakin oma tyttöni on paljon pohtinut uskontoa, uskomista ja siihen liittyviä juttuja - avartaa elämänkatsomusta.
Ihan ystävyydellä kysyn, voisiko joku uskova selittää tämän äidin vahvoja reaktioita?
Mies meni nukkumaan, samoin lapset nukkuvat. Itse pohdin ja pyöritän. Toki muutenkin nautin tästä jouluyöstä :)
Kommentit (108)
Ei en halua kivittää ketään en vain jaksa uskoa raamattuun niinkuin te haluatte eikö meillä kaikilla voi olla oma tapamme uskoa jumalaan
Pietarin puheesta:
"Mutta joka huutaa avuksi Herran nimeä, se pelastuu."http://www.evl.fi/raamattu/1992/Joel.3.html
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Apt.2.html#17Tiedät varmaan myös ensimmäisen kymmenestä käskystä. Jeesus itse sanoi Joh.14:6 "Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."
Ei en halua kivittää ketään en vain jaksa uskoa raamattuun niinkuin te haluatte eikö meillä kaikilla voi olla oma tapamme uskoa jumalaan
Pietarin puheesta:
"Mutta joka huutaa avuksi Herran nimeä, se pelastuu."http://www.evl.fi/raamattu/1992/Joel.3.html
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Apt.2.html#17Tiedät varmaan myös ensimmäisen kymmenestä käskystä. Jeesus itse sanoi Joh.14:6 "Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."
koskaJUMALA rakastaa minua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydän että Jeesus pelastaisi minut ja antaisi anteeksi minun syntini
ANTAKAA SYNNIT ANTEEKSI PYYDÄN NÖYRIMMIN
Mieheni on näitä "parjattuja" helluntalaisia mutta siinä mielessä varmasti poikkeava tapausoettä on viemässä meidän toimintaterapiaa kaipaavaa sähkäri-poikaamme juuri näille yksilötason itsepuolustuskursseille;-) jujutsua tai karatea, ihan ammatti-ihmisten mukaan on yksi parhaista harrastemuodoista meidän pojan tyypppisille kavereille. Mieheni on muuten kasvatusalanammattilainenkin..
mihinkään itämaiseen uskontoon. Kumartavat astuessaan tatamille, mutta kumarrus tarkoittaa kunnioitusta vastustajalle (joiden uskonnollista taustaa en tosin tiedä).
Itse olen harrastanut aikidoa muutaman vuoden, mitään idän uskontoa en ole havainnut välitettävän.
Oman kokemukseni mukaan itsepuolustuslajeissa korostetaan toisen kunnioitusta ja arvostamista, suvaitsevaisuutta ja rehtiä peliä - tämän ketjun mukaan ei tekisi lainkaan pahaa näille uskovaisille, juuri nämä arvot kun tuntuvat olevan heiltä hukassa.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun lestadiolainen naapuri torjui kaikki yhteydenotot, eivät tulleet synttäreihin jne- samanikäiset lapset ja olimme juuri muuttaneet ja lapsemme etsivät ystäviä
----------
siskoni joutui psykoterapiaa jehovalaisen uskontoaan tyrkyttävän "ystävänsä" takia- "ystävä" itse on mielisairaalassa tällä hetkellä
----------
ps uskonto on vakava asia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jo otsikossa eli ei siedä erilaisuutta.
Ottaisin asiallisen puhelun tuolle äidille ja sanoisin, että on mukavaa, kun lapset ovat kavereita keskenään ja tietyistä näkemyseroista huolimatta toivot kaveruuden säilyvän. Ota myönteinen suhtautuminen itse ja viestitä tätä tuolle äidille.
Ellei suostu lainkaan tulemaan puolitiehen vastaan asenteineen, totea, että on lapsille menetys, jos kaveruus loppuu.
ateisti, joka on saanut "herätyksen". Se on rukousvastuas minulle ja todiste siitä, että Jeesus elää.
Miksi tälläkin palstalla pitää kiistellä oikeassa olemisesta uskon asioissakin? Jätetään nekin asiat Herran haltuun, eikä alennuta väittelemään ja lietsomaan ikävää ilmapiiriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikä viittaisi siihen, että ap on jutellut naapurin lapsen kanssa vaan ap on jutellut oman lapsensa kanssa kun lapsi on kertonut näistä jutteluista kaverinsa kanssa.
Tottakai e uskovainen korjaa lapsensa kuulemat mahdolliset harhakäsitykset "joudut helvettiin jos et usko" ihan samalla tavalla kuin uskova korjaa jos lapsensa väittää kuulleensa, ettei jumalaa ole olemassa.
[quote author="Vierailija" time="24.12.2011 klo 23:52"]
melkein naapurissa, parin talon päässä asuu uskovainen perhe, jossa on oman tyttäreni ikäinen tyttö. Tytöt ovat ystävystyneet ja yhteiselo sujuu hyvin elämänkatsomuseroista (olemme ateisteja) huolimatta, itseasiassa tytöillä on mielenkiintoisia ja jopa filosofisia keskusteluja asioista :) Tytöt ovat siis samalla luokalla ja 10v molemmat, vapaa-ajalla paljon yhdessä.
Tytön äidin asenne on kuitenkin ärsyttänyt alusta asti, hän on kaikkea muuta kuin suvaitsevainen. Alusta asti hän on antanut hyvin vahvasti ymmärtää, että olemme alempaa kastia elämänkatsomuksemme ja elämäntyylimme (avoliitto) vuoksi. Rivien välistä on ollut vahvasti huomattavissa, että sietää tyttöjen ystävyyttä vain, koska "parempaa" ei ole tarjolla.
Kaiken arvostelun ja suoranaisen haukkumisen olen antanut mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos (mm. miten hän säälii lapsiamme: koska vanhemmat elävät syntisessä avoliitossa /lapset eivät usko vapahtajaan jne ). Harvemmin kuitenkaan suoraan puhuu tytöllemme mitään, siksi olen antanut asian olla.
Ennen joulua kauhisteli, miten kehtaamme viettää joulua - ja veti herneet nenään kun kerroin, että joulun aikaan on alunperin vietetty pakanajuhlaa ja ylipäänsä kaikilla - elämänkatsomuksesta riippumatta - on oikeus viettää kaikenlaisia juhlia.
Oma tyttöni haluaisi aloittaa joulun jälkeen erään itsepuolustuslajin ja oli kaverinsa kanssa asiasta jutellut - haluaisivat aloittaa lajin yhdessä. Sain eilen illalla todella kiukkuisen puhelu tältä tytön kaverin äidiltä: yritämme vietellä heidän tyttönsä synnin pesään ja kumartamaan vieraita jumalia.. Heidän tyttönsä ei ikinä tule harrastamaan syntistä lajia ja tyttöjen ystävyys on nyt loppu, koska altistamme heidän lapsensa pahuudella.
Siis kertokaa mitä tämä on? Sen ymmärsin, että tämä äiti näkee itämaisen itsepuolustuslajin vieraiden jumalien palvomisena (kumarrukset tatamille), mutta miten ihmeessä reagoi nyt noin voimakkaasti?
Tilanne on suorastaan veemäinen - miten selittää lapselle, että toistaiseksi ei saa kaveerata ystävänsä kanssa? Kun omasta mielestäni tuo ystävyys on ollutv hieno juttu, lapset ovat omalla tasollaan jutelleet näkemyseroista ja ainakin oma tyttöni on paljon pohtinut uskontoa, uskomista ja siihen liittyviä juttuja - avartaa elämänkatsomusta.
Ihan ystävyydellä kysyn, voisiko joku uskova selittää tämän äidin vahvoja reaktioita?
Mies meni nukkumaan, samoin lapset nukkuvat. Itse pohdin ja pyöritän. Toki muutenkin nautin tästä jouluyöstä :)
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tuommoista paatoksellisuutta, antakaa ihmisten olla rauhassa. Kukanenkin uskoo mihin uskoo hyvänen aika.
Olen niiiin pahoillani puolestasi ; ((( Aivan käsittämätöntä... Todella kurjaa lapsien kannalta ; (
Itse olen uskovainen, olemme helluntailaisia.
Naapurisi uskovainen nainen tuntuu elävän ahdasmielistä uskonelämään.
Meidän tyttärellämme on aivan ihana ikäisensä kaveri. Ovat koululaisia. Kaverin perhe ovat ns. tavallisia ;) ja aivan ihania hekin..iloitsen siitä että
heidän ja myös meidän kotona on samanlaiset säänöt, eli melko rentoa siis.siinäkin mielessä että tytöt saavat kyläillä puolin ja toisin pitkiä aikoja, vaikka koko päivän leikkiä toistensa kanssa! Mitäs nyt välillä syömässä käyvät tahoillaan.. ;)
Tyttäreni kaverin vanhimmilla ei ole hajuakaan että ollaan uskovaisia...ei väliä vaikka tietäisivätkin..mutta lähinnä jännitän että kuinka sitten suhtautuvat..mutta todella fiksuja ja ihania ihmisiä kyllä ovat..en tiedä ovatko avioliitossa vai ei -aivan sama - ei mulle kuulu..
Halusin vain kertoa sillä että me uskovaisetkin olemme erilaisia. Ei meitäkään voi laittaa kaikkia samaan muottiin.
Toibon että pystytte vielä tuon lapsesi kaverin äidin kanssa juttelemaan..Lapsethan tuosta kärsii niin paljon :(
Ymmärtän että yhteiset harrastukset on mukavia kivan ystävän kanssa. Mitäs jos ehottaisit tytöille taistelulajien sijasta esim.uimista? tai voimistelua?
Tanssi harrastusta on ihan turha ko. tiukkis äidille ehdottaakkaan ;)
Täytyy kyllä tunnustaa että kieltäisin taistelulajit myös omalta tyttäreltäni. Taistelulajeissa kun on sitä henkistä puolta myös -ns."oma uskontonsa".
MUTTA en todellakaan suhtautuisi asiaan nuin vaan
pyrkisin olemaan hienotunteinen ja ehdottamaan tytöille jotain muuta kivaa harrastusta yhdessä - vaikka sitten sitä tanssia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.12.2011 klo 23:52"]
melkein naapurissa, parin talon päässä asuu uskovainen perhe, jossa on oman tyttäreni ikäinen tyttö. Tytöt ovat ystävystyneet ja yhteiselo sujuu hyvin elämänkatsomuseroista (olemme ateisteja) huolimatta, itseasiassa tytöillä on mielenkiintoisia ja jopa filosofisia keskusteluja asioista :) Tytöt ovat siis samalla luokalla ja 10v molemmat, vapaa-ajalla paljon yhdessä.
Tytön äidin asenne on kuitenkin ärsyttänyt alusta asti, hän on kaikkea muuta kuin suvaitsevainen. Alusta asti hän on antanut hyvin vahvasti ymmärtää, että olemme alempaa kastia elämänkatsomuksemme ja elämäntyylimme (avoliitto) vuoksi. Rivien välistä on ollut vahvasti huomattavissa, että sietää tyttöjen ystävyyttä vain, koska "parempaa" ei ole tarjolla.
Kaiken arvostelun ja suoranaisen haukkumisen olen antanut mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos (mm. miten hän säälii lapsiamme: koska vanhemmat elävät syntisessä avoliitossa /lapset eivät usko vapahtajaan jne ). Harvemmin kuitenkaan suoraan puhuu tytöllemme mitään, siksi olen antanut asian olla.
Ennen joulua kauhisteli, miten kehtaamme viettää joulua - ja veti herneet nenään kun kerroin, että joulun aikaan on alunperin vietetty pakanajuhlaa ja ylipäänsä kaikilla - elämänkatsomuksesta riippumatta - on oikeus viettää kaikenlaisia juhlia.
Oma tyttöni haluaisi aloittaa joulun jälkeen erään itsepuolustuslajin ja oli kaverinsa kanssa asiasta jutellut - haluaisivat aloittaa lajin yhdessä. Sain eilen illalla todella kiukkuisen puhelu tältä tytön kaverin äidiltä: yritämme vietellä heidän tyttönsä synnin pesään ja kumartamaan vieraita jumalia.. Heidän tyttönsä ei ikinä tule harrastamaan syntistä lajia ja tyttöjen ystävyys on nyt loppu, koska altistamme heidän lapsensa pahuudella.
Siis kertokaa mitä tämä on? Sen ymmärsin, että tämä äiti näkee itämaisen itsepuolustuslajin vieraiden jumalien palvomisena (kumarrukset tatamille), mutta miten ihmeessä reagoi nyt noin voimakkaasti?
Tilanne on suorastaan veemäinen - miten selittää lapselle, että toistaiseksi ei saa kaveerata ystävänsä kanssa? Kun omasta mielestäni tuo ystävyys on ollutv hieno juttu, lapset ovat omalla tasollaan jutelleet näkemyseroista ja ainakin oma tyttöni on paljon pohtinut uskontoa, uskomista ja siihen liittyviä juttuja - avartaa elämänkatsomusta.
Ihan ystävyydellä kysyn, voisiko joku uskova selittää tämän äidin vahvoja reaktioita?
Mies meni nukkumaan, samoin lapset nukkuvat. Itse pohdin ja pyöritän. Toki muutenkin nautin tästä jouluyöstä :)
[/quote]
Kuulostaa niin tutulta, ettei ole se sama A.R. kyseessä joka on noilla samoilla jutuillaan polttanut monta ystävyyssuhdetta takanaan? Huomasin että viesti on muutaman vuoden takainen mutta kuulosti niin tutulta, niin tutulta..
Tyttäresi ystävän äiti ei varmaankaan ole hullu. Hän vain omaa erilaisen maailmankuvan ja elämänkatsomuksen kuin sinä.
[/quote]
Hän ihan oikeasti ON skitso sekopää ja se siitä.
[/quote]
No jos se on noin, niin miksi ihmeessä tänne kirjoittelet? Mikään vastaus ei käy.
Käsitän itse arvot sellaisiksi, että pitää hyväksyä erilaiset suuntaukset ilman kanssaihmisten väheksymistä. Sietokykyä tietysti koettelee tuollaiset fundamentalistiset kommentit ja arvostukset. Suurin osa ihmisistä kokee, että on vain yksi ainoa oikea tie. Sitä en oikein ymmärrä, koska koen, että kaikilla ihmisillä on oma tiensä ja se on heille oikea. Taivaaseen ei kukaan mene hyvillä teoillaan. Toisten tuomitseminen on aina merkki lakiuskovaisuudesta. Sellaista ihmistä ei ole armosta pelastettu.
[quote author="Vierailija" time="24.12.2011 klo 23:52"]
melkein naapurissa, parin talon päässä asuu uskovainen perhe, jossa on oman tyttäreni ikäinen tyttö. Tytöt ovat ystävystyneet ja yhteiselo sujuu hyvin elämänkatsomuseroista (olemme ateisteja) huolimatta, itseasiassa tytöillä on mielenkiintoisia ja jopa filosofisia keskusteluja asioista :) Tytöt ovat siis samalla luokalla ja 10v molemmat, vapaa-ajalla paljon yhdessä.
Tytön äidin asenne on kuitenkin ärsyttänyt alusta asti, hän on kaikkea muuta kuin suvaitsevainen. Alusta asti hän on antanut hyvin vahvasti ymmärtää, että olemme alempaa kastia elämänkatsomuksemme ja elämäntyylimme (avoliitto) vuoksi. Rivien välistä on ollut vahvasti huomattavissa, että sietää tyttöjen ystävyyttä vain, koska "parempaa" ei ole tarjolla.
Kaiken arvostelun ja suoranaisen haukkumisen olen antanut mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos (mm. miten hän säälii lapsiamme: koska vanhemmat elävät syntisessä avoliitossa /lapset eivät usko vapahtajaan jne ). Harvemmin kuitenkaan suoraan puhuu tytöllemme mitään, siksi olen antanut asian olla.
Ennen joulua kauhisteli, miten kehtaamme viettää joulua - ja veti herneet nenään kun kerroin, että joulun aikaan on alunperin vietetty pakanajuhlaa ja ylipäänsä kaikilla - elämänkatsomuksesta riippumatta - on oikeus viettää kaikenlaisia juhlia.
Oma tyttöni haluaisi aloittaa joulun jälkeen erään itsepuolustuslajin ja oli kaverinsa kanssa asiasta jutellut - haluaisivat aloittaa lajin yhdessä. Sain eilen illalla todella kiukkuisen puhelu tältä tytön kaverin äidiltä: yritämme vietellä heidän tyttönsä synnin pesään ja kumartamaan vieraita jumalia.. Heidän tyttönsä ei ikinä tule harrastamaan syntistä lajia ja tyttöjen ystävyys on nyt loppu, koska altistamme heidän lapsensa pahuudella.
Siis kertokaa mitä tämä on? Sen ymmärsin, että tämä äiti näkee itämaisen itsepuolustuslajin vieraiden jumalien palvomisena (kumarrukset tatamille), mutta miten ihmeessä reagoi nyt noin voimakkaasti?
Tilanne on suorastaan veemäinen - miten selittää lapselle, että toistaiseksi ei saa kaveerata ystävänsä kanssa? Kun omasta mielestäni tuo ystävyys on ollutv hieno juttu, lapset ovat omalla tasollaan jutelleet näkemyseroista ja ainakin oma tyttöni on paljon pohtinut uskontoa, uskomista ja siihen liittyviä juttuja - avartaa elämänkatsomusta.
Ihan ystävyydellä kysyn, voisiko joku uskova selittää tämän äidin vahvoja reaktioita?
Mies meni nukkumaan, samoin lapset nukkuvat. Itse pohdin ja pyöritän. Toki muutenkin nautin tästä jouluyöstä :)
[/quote]
ap:n naapuri saa siis aivan rauhassa arvostella ap:n perheen elämää ja sanoa suoraan, että ap:n elämä on paheksuttavaa - tämä näyttää olevan monille ok. Ap vastaavasti ei saa sanoa mitään, kun kerran erehtyy sanomaan vastaan arvostelulle (naapurin paheksuessa joulunviettoa ap kertoo, että joululla on muitakin merkityksiä) niin ap on suvaitsematon ja hänellä ei ole oikeutta sanoa tälle äidille mitään vaan hänen tulee kunnioittaa toisen vakaumusta.
Mutta miksi ap:n naapurin ei tarvitse kunnioittaa ap:n vakaumusta? Millä perusteella hän saa arvostella ap:n parisuhdetta, perhe-elämää ja juhlapyhien viettoa?
HUUDAN EDELLEEN Pyydän että Jeesus pelastaisi minut ja antaisi anteeksi minun syntini
MÄÄKIN HUUDAN, MÄÄKIN OLEN KÄNNISSÄ!
pelastun huutamatta