Lue keskustelun säännöt.
naapurin uskovainen äiti on hullu!
24.12.2011 |
melkein naapurissa, parin talon päässä asuu uskovainen perhe, jossa on oman tyttäreni ikäinen tyttö. Tytöt ovat ystävystyneet ja yhteiselo sujuu hyvin elämänkatsomuseroista (olemme ateisteja) huolimatta, itseasiassa tytöillä on mielenkiintoisia ja jopa filosofisia keskusteluja asioista :) Tytöt ovat siis samalla luokalla ja 10v molemmat, vapaa-ajalla paljon yhdessä.
Tytön äidin asenne on kuitenkin ärsyttänyt alusta asti, hän on kaikkea muuta kuin suvaitsevainen. Alusta asti hän on antanut hyvin vahvasti ymmärtää, että olemme alempaa kastia elämänkatsomuksemme ja elämäntyylimme (avoliitto) vuoksi. Rivien välistä on ollut vahvasti huomattavissa, että sietää tyttöjen ystävyyttä vain, koska "parempaa" ei ole tarjolla.
Kaiken arvostelun ja suoranaisen haukkumisen olen antanut mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos (mm. miten hän säälii lapsiamme: koska vanhemmat elävät syntisessä avoliitossa /lapset eivät usko vapahtajaan jne ). Harvemmin kuitenkaan suoraan puhuu tytöllemme mitään, siksi olen antanut asian olla.
Ennen joulua kauhisteli, miten kehtaamme viettää joulua - ja veti herneet nenään kun kerroin, että joulun aikaan on alunperin vietetty pakanajuhlaa ja ylipäänsä kaikilla - elämänkatsomuksesta riippumatta - on oikeus viettää kaikenlaisia juhlia.
Oma tyttöni haluaisi aloittaa joulun jälkeen erään itsepuolustuslajin ja oli kaverinsa kanssa asiasta jutellut - haluaisivat aloittaa lajin yhdessä. Sain eilen illalla todella kiukkuisen puhelu tältä tytön kaverin äidiltä: yritämme vietellä heidän tyttönsä synnin pesään ja kumartamaan vieraita jumalia.. Heidän tyttönsä ei ikinä tule harrastamaan syntistä lajia ja tyttöjen ystävyys on nyt loppu, koska altistamme heidän lapsensa pahuudella.
Siis kertokaa mitä tämä on? Sen ymmärsin, että tämä äiti näkee itämaisen itsepuolustuslajin vieraiden jumalien palvomisena (kumarrukset tatamille), mutta miten ihmeessä reagoi nyt noin voimakkaasti?
Tilanne on suorastaan veemäinen - miten selittää lapselle, että toistaiseksi ei saa kaveerata ystävänsä kanssa? Kun omasta mielestäni tuo ystävyys on ollutv hieno juttu, lapset ovat omalla tasollaan jutelleet näkemyseroista ja ainakin oma tyttöni on paljon pohtinut uskontoa, uskomista ja siihen liittyviä juttuja - avartaa elämänkatsomusta.
Ihan ystävyydellä kysyn, voisiko joku uskova selittää tämän äidin vahvoja reaktioita?
Mies meni nukkumaan, samoin lapset nukkuvat. Itse pohdin ja pyöritän. Toki muutenkin nautin tästä jouluyöstä :)
Kommentit (108)
´Valitettavasti useimmat uskovat vastaavasti kokevat, että heillä on oikeus arvostella toisin uskovien elämää ja valintoja.
pyydän anteeksi kaikkien maailman uskovien puolesta, jotka tuomitsevat muita eivätkä ole rakkaudellisia lähimmäisiään kohtaan. Rakkaudettomuudesta pitää tehdä parannus.
t. Uskova, syntinen ihminen
P.S. Tiedän, että sinua ei kiinnosta uskonasiat tällä hetkellä. Silti sydämessäni elää toivo, että ne kiinnostaisivat vielä joskus. Vaikka en pyynnostäsi kertoisikaan sinulle enää evankeliumia, silti sydämessani toivon, että vielä joskus tuo ilosanoma tulisi sinulle tärkeäksi. Tällaista on olla kristitty. Me koemme tärkeäksi sen, että muut saisivat kokea armon. Ja edelleen, ihan rakkaudella tämän sanon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole oikeus. Se on meidän velvollisuutemme, jotta tekin oppisitte katumaan syntejänne, pyytämään Jeesusta elämäänne ja saamaan armon sydämeenne tulee meidän saarnata teille katumusta ja kääntymystä. Jotta teki saisitte Jeesuksen sydämeenne ja pääsisitte jonakin päivänä taivaaseen. Olisi synti ja häpeä jättää se tekemättä.
Valitettavasti useimmat uskovat vastaavasti kokevat, että heillä on oikeus arvostella toisin uskovien elämää ja valintoja.
sääliksi käy, erityisesti näiden uskovaisten perheiden lapsia.. :( Onneksi osa heistä näkee valon ja parantuu, tajuavat jossain vaiheessa elämäänsä eläneensä uskovaisten vanhempiensa harhaa. Onneksi näïllä lapsilla on mahdollisuus parantaa elämäänsä ja tajuta, että nämä jeesusjutut ovat harhaisia satuja!
Ehkä oikeus mutta ei ainakaan kohtuus.(korjaus)
Ei se ole oikeus. Se on meidän velvollisuutemme, jotta tekin oppisitte katumaan syntejänne, pyytämään Jeesusta elämäänne ja saamaan armon sydämeenne tulee meidän saarnata teille katumusta ja kääntymystä. Jotta teki saisitte Jeesuksen sydämeenne ja pääsisitte jonakin päivänä taivaaseen. Olisi synti ja häpeä jättää se tekemättä.
Valitettavasti useimmat uskovat vastaavasti kokevat, että heillä on oikeus arvostella toisin uskovien elämää ja valintoja.
sääliksi käy, erityisesti näiden uskovaisten perheiden lapsia.. :( Onneksi osa heistä näkee valon ja parantuu, tajuavat jossain vaiheessa elämäänsä eläneensä uskovaisten vanhempiensa harhaa. Onneksi näïllä lapsilla on mahdollisuus parantaa elämäänsä ja tajuta, että nämä jeesusjutut ovat harhaisia satuja!
olen ateistikodissa kasvanut lapsi, joka on tullut uskoon.
jos nyt lähetystyöstä puhutaan niin nimenomaan se on naapurin lapsi joka sitä harjoittaa. Oma lapseni on useampaan kertaan kuullut, kuinka joutuu helvettiin, koska ei usko jumalaan tai jeesukseen.
No siinä on vissi ero, jos lapset puhuu tai jos sinä osallistut keskusteluun. Lapset väittelevät joulupukista ja kuinka voi saada risuja jos tekee noin. Ei ole sinun asiasi lähteä filosofisesti purkamaan tuota toisten lapsille, mutta jos se sinua häiritsee, voit kertoa omalle lapsellesi mikä oma näkemyksesi on. Jos liikaa häiritsee, voit kieltää lastasi tulemasta. Jos lähdet filosofoimaan ja kertomaan toisen lapselle maailmankuvaa tai vaikka, että joulupukkia ei ole, varmista toisen äidiltä ensin.
"Joululla on alunperin pakanalliset juuret, se ei ole minun keksintöni. Jo paljon ennen kristinuskoa talvipäivänseusauksen aikaan juhlittiin keskitalven juhlaa, jonka kristityt myöhemmin omivat itselleen. Tutkijoidenhan mukaan oletetun jeesuksen syntymä oli joskus alkusyksystä, mutta tarkoituksenmukaista oli "valloittaa" pakanallinen juhlapäivä kristinuskolle."
Tiedetään tosiasiana, että joulu on Bysantissa ollut Kristuksen syntymän juhla. Idän kirkoissa ja messiaanisilla tai Afrikan kristityillä joulua on juhlittu Tammi-helmikuun puolella. Kalenteri on vakiintunut vasta melko myöhään nykyisen kaltaiseksi. Tottakai kaikkea pakanallistakin on jossain juhlittu, mutta aivan turha sepustaa joulua pakanalliseksi, kun sillä on yli tuhannen vuoden historia, joka juontaa yhden lapsen syntymästä. Ei historian tutkimuksessa tai teologiassa kukaan vakavasti otettava ole yrittänyt väittää muuta. Epätieteellisiä ateistisia tulkintoja olen kuullut, mutta niiden perusta on ihan kuin väitettäisiin, että sinun syntymäpäivillä on pakanalliset juuret, jotka ulottuvat paljon ennen syntymääsi. Ei ole mitään niin vahvaa tai säännöllisen toistuvaa juhlaa edes keksitty, joka olisi saattanut olla joulun paikalla.
"Oletko oikeasti sitä mieltä, että kristitty saa kritisoida muita miten paljon tahansa, ja jos sanoo "vastaan" niin se on pahasta?"
Jos opetat tai väität lapselle vastaan, se on väärin. Jos hänen äitinsä ei halua filosofoida, se on hänen asiansa. Itse voit jättää keskustelut keskustelematta ja samaa voit odottaa hänen äidiltään.
"Kysehän on siitä, että naapuri jankkaa lapselleen, että heidän näkemyksensä on se ainoa oikea, itse taas yritän opettaa lapsilleni, että se oma näkemys on vain yksi muiden joukossa ja muiden näkemyksiä pitää kunnioittaa - jos se mielestäsi on oman maailmankuvan tuputtamista muille niin voi voi."
Voit opettaa sitä lapsellesi. Nyt viestistäsi syntyy käsitys, jopa puhut lapsenne käyneen filosofisia keskusteluita. Juu, uskottavaa, että kaksi lasta keskustelee ilman aikuista filosofiaa. Kerrot, että olet väittänyt joulusta jotain, jonka varmasti tiedät mutu-tiedoksi. Jos sitä väität vakavasti tässäkin, vaikka joulun synnyllä ei ole aloituksesi aiheen kanssa yhtään mitään tekemistä, antaa se kuvaa, kuinka vahvasti olet mielipiteitäsi työntämässä tilanteessa, johon ne eivät liity tai lasten kanssa tilanteisiin, joihin ne eivät kuulu.
"Naapurihan tässä nimenomaan väittää, että heidän näkemyksensä on se ainoa oikea :) Pitäisikö minun nyt vetää nerneet nenukkaan kun naapuri itseasiassa tuputtaa omaa maailmankuvaansa toisten lapsille eikä hyväksy muita???"
Se on oma asiasi. Ainakin kirjoituksista saa sen käsityksen, että näin on tainnut käydä. Jos naapurisi vakaumus häiritsee, silloin kannattaa miettiä, onko naapurisi äidin ratkaisu molempien kannalta paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä on synti sinulle yhtä minulle toista
jos nyt lähetystyöstä puhutaan niin nimenomaan se on naapurin lapsi joka sitä harjoittaa. Oma lapseni on useampaan kertaan kuullut, kuinka joutuu helvettiin, koska ei usko jumalaan tai jeesukseen.
No siinä on vissi ero, jos lapset puhuu tai jos sinä osallistut keskusteluun. Lapset väittelevät joulupukista ja kuinka voi saada risuja jos tekee noin. Ei ole sinun asiasi lähteä filosofisesti purkamaan tuota toisten lapsille, mutta jos se sinua häiritsee, voit kertoa omalle lapsellesi mikä oma näkemyksesi on. Jos liikaa häiritsee, voit kieltää lastasi tulemasta. Jos lähdet filosofoimaan ja kertomaan toisen lapselle maailmankuvaa tai vaikka, että joulupukkia ei ole, varmista toisen äidiltä ensin. "Joululla on alunperin pakanalliset juuret, se ei ole minun keksintöni. Jo paljon ennen kristinuskoa talvipäivänseusauksen aikaan juhlittiin keskitalven juhlaa, jonka kristityt myöhemmin omivat itselleen. Tutkijoidenhan mukaan oletetun jeesuksen syntymä oli joskus alkusyksystä, mutta tarkoituksenmukaista oli "valloittaa" pakanallinen juhlapäivä kristinuskolle." Tiedetään tosiasiana, että joulu on Bysantissa ollut Kristuksen syntymän juhla. Idän kirkoissa ja messiaanisilla tai Afrikan kristityillä joulua on juhlittu Tammi-helmikuun puolella. Kalenteri on vakiintunut vasta melko myöhään nykyisen kaltaiseksi. Tottakai kaikkea pakanallistakin on jossain juhlittu, mutta aivan turha sepustaa joulua pakanalliseksi, kun sillä on yli tuhannen vuoden historia, joka juontaa yhden lapsen syntymästä. Ei historian tutkimuksessa tai teologiassa kukaan vakavasti otettava ole yrittänyt väittää muuta. Epätieteellisiä ateistisia tulkintoja olen kuullut, mutta niiden perusta on ihan kuin väitettäisiin, että sinun syntymäpäivillä on pakanalliset juuret, jotka ulottuvat paljon ennen syntymääsi. Ei ole mitään niin vahvaa tai säännöllisen toistuvaa juhlaa edes keksitty, joka olisi saattanut olla joulun paikalla. "Oletko oikeasti sitä mieltä, että kristitty saa kritisoida muita miten paljon tahansa, ja jos sanoo "vastaan" niin se on pahasta?" Jos opetat tai väität lapselle vastaan, se on väärin. Jos hänen äitinsä ei halua filosofoida, se on hänen asiansa. Itse voit jättää keskustelut keskustelematta ja samaa voit odottaa hänen äidiltään. "Kysehän on siitä, että naapuri jankkaa lapselleen, että heidän näkemyksensä on se ainoa oikea, itse taas yritän opettaa lapsilleni, että se oma näkemys on vain yksi muiden joukossa ja muiden näkemyksiä pitää kunnioittaa - jos se mielestäsi on oman maailmankuvan tuputtamista muille niin voi voi." Voit opettaa sitä lapsellesi. Nyt viestistäsi syntyy käsitys, jopa puhut lapsenne käyneen filosofisia keskusteluita. Juu, uskottavaa, että kaksi lasta keskustelee ilman aikuista filosofiaa. Kerrot, että olet väittänyt joulusta jotain, jonka varmasti tiedät mutu-tiedoksi. Jos sitä väität vakavasti tässäkin, vaikka joulun synnyllä ei ole aloituksesi aiheen kanssa yhtään mitään tekemistä, antaa se kuvaa, kuinka vahvasti olet mielipiteitäsi työntämässä tilanteessa, johon ne eivät liity tai lasten kanssa tilanteisiin, joihin ne eivät kuulu. "Naapurihan tässä nimenomaan väittää, että heidän näkemyksensä on se ainoa oikea :) Pitäisikö minun nyt vetää nerneet nenukkaan kun naapuri itseasiassa tuputtaa omaa maailmankuvaansa toisten lapsille eikä hyväksy muita???" Se on oma asiasi. Ainakin kirjoituksista saa sen käsityksen, että näin on tainnut käydä. Jos naapurisi vakaumus häiritsee, silloin kannattaa miettiä, onko naapurisi äidin ratkaisu molempien kannalta paras.
ihan ohiksena vain ihailen syvällistä pohdintaasi. Mielenkiintoista keskustelua näin jouluyönä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä on synti sinulle yhtä minulle toista
Jos taas ei usko Raamattuun, silloin ihminen uskoo eri tavalla. Se on luonnollista.
t. Uskova kristitty
nro 34: oletko kenties teologi vaiko vain muuten asiaan perehtynyt?
ja teologia kuuluu tietenkin osana sitä, mutta ei liity millään tavalla pohjatutkintooni puhumattakaan myöhemmästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anteeksi sekavat viestini en vaan usko jumalaan vaikka haluaisinkin koska eihän jumala voi haluta kenellekkään näin vaikeaa elämää mitä minä olen elänyt vaikken ole mielestäni tehnyt kenellekkään väärin tai syntiä
anteeksi sekavat viestini en vaan usko jumalaan vaikka haluaisinkin koska eihän jumala voi haluta kenellekkään näin vaikeaa elämää mitä minä olen elänyt vaikken ole mielestäni tehnyt kenellekkään väärin tai syntiä
Jumala on rakkauden jumala, mutta maailma on syntiinlangennut. Ihminen itse valitsi siitä hyvän ja pahantiedon puusta ja seuraukset ovat yhä nähtävissä maailmassamme. Ihminen joutuu kärsimään monella tavoin. Jumala sallii kärsimyksiä. Toisille enemmän ja toisille vähemmän. Syitä me emme välttämättä elämämme aikana saa tietää. Joskus kuitenkin kärsimykset saattavat viedä lähemmäksi Jumalaa. Joskus ne katkeroittavat. Kyllä me uskovatkin monesti olemme hämillämme kärsimysten edessä. Me kuitenkin voimme luottaa siihen, että kärsimystenkin keskellä Jumala kantaa meitä ja lopulta vie perille taivaan kotiin, missä mitään kärsimyksiä ei enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole valinnut hyvää tai pahaa puuta olen vain elänyt yrittämättä tehdä kenelekkään mitään pahaa tai väärin miksi Jumala ei kutsu tai rakasta minua kuten muita syntisiä?
KÄRSIÄ OLEN SAANUT IHAN RIITTÄVÄSTI!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset ole kivittämässä ihmisiä niinkuin raamatussa käsketään? Sinunlaisesi heikkouskoiset harhaoppiset pilaavat kristittyjen maineen, luullaan että voi poimia Herran sanasta vain itselleen sopivat kohdat.
KÄRSIÄ OLEN SAANUT IHAN RIITTÄVÄSTI!
Ei en halua kivittää ketään en vain jaksa uskoa raamattuun niinkuin te haluatte eikö meillä kaikilla voi olla oma tapamme uskoa jumalaan
Ei en halua kivittää ketään en vain jaksa uskoa raamattuun niinkuin te haluatte eikö meillä kaikilla voi olla oma tapamme uskoa jumalaan
Pietarin puheesta:
"Mutta joka huutaa avuksi Herran nimeä, se pelastuu."
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Joel.3.html
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Apt.2.html#17
Tiedät varmaan myös ensimmäisen kymmenestä käskystä. Jeesus itse sanoi Joh.14:6 "Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."
Minäkö poimin herran sanasta sopivat lauseet? vaikka olen ateisti tunnen silti Raamatun.
enkä taatusti tuomitse ketään.