Lue keskustelun säännöt.
Miehesi/poikaystäväsi itsekkäin veto? Kuka voittaa?
07.12.2011 |
Yksi lukuisista esimerkeistä omasta elämästäni. Mulla oli ulkomailla tärkeä konferenssi. Oli sovittu jo kuukausia aiemmin, että lähdemme yhdessä ja mies hoitaa siellä vauvaa ja katsellaan sitten vähän turisteinakin maisemia yms. No kaksi päivää ennen lähtöä mies ilmoitti, että ei viitsikään lähteä, kun siellä on kuitenkin ihan tylsää. Mä en enää saanu vauvalle hoitajaa (mies itse päätti olla töissä tuolloin, vaikka oli jo sopinut vapaat). Jouduin jäämään kotiin.
Kommentit (200)
me oltii sovittu lapsen isän kanssa, että menee laneihin ( siis sellainen tapahtuma, kestää pari pvä pelataan 24/7)
Jos kaikki menee hyvin (synnytys yms. )
Laskettu aika oli 11.8. ja lanit 27.8.-29.8.
No olin jatkuvasti sairaalassa ennnen synnytystä ja viikko synnytyksen jälkeen (lapsi syntyi 19.8.)
Mies ei tullut sairaalaan kuin kolmesti eikä viitsinyt tulla tutustumaan lapseensa ja harjoittelemaan vauvanhoitoa.
Kun pääsimme kotiin, ilmoitti että lähtee seuraavana päivänä laneihin ennen kello 10 aamulla ja tulee sunnuntaina vasta 17 jälkeen. Olin että mitä, itkin ja huusin ja kait vähän sekosin ja anelin että jää, etkö nää että poikas on vasta syntyny ja mä kipeä synnytyksestä tarviin apua kotona, ei auttanu " tää on sovittu jo " inttäminen 5vuotiaan lapsen tapaan alkoi,,eihän siinä sitten auttanut muu kuin antaa mennä..voitte kuvitella ollaanko enää yhdessä (tämä minä ensin meininkin kun ei sitten jäänyt tuohon..)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jäi vielä mainitsematta, ettei tullut synnytykseen koska ei jaksanut (syntyi myöhään iltapäivällä... neljän aikoihin)
eikä huvittanu just sillo..
Ainakin mun yököttävä eksäni oli tosi tunnevammainen paska. Oltiin lähdössä lomamatkalle ja sairastuin silloin liikkeellä olleeseen rajuun vatsatautiin. Oksentelin jo lentokoneessa enkä jaksanut perille hotelliin päästyämme muuta kuin nukkua ekan illan, koska mikään ruoka tai juoma ei ollut pysynyt koko päivänä sisällä. Tämä vammainen saasta alkoi valittaa kuinka loma on pilalla ja minä pilaan sen. Seuraavana päivänä pysyin jotenkin tolpillani ja se rotta haukkui mua laiskaksi, kun istuin taidenäyttelyssä aina kun penkin löysin. Illalla mua yökötti ravintolassa rasvan käry ja tätä kusipäätä nolotti mun yökkäilyni. Sitten parannuin ja tämä lättäjalkainen mulkku sairastui itse lähtöämme edeltäneenä yönä. Niinpä kyseistä länkisääristä paskakasaa olisi sitten pitänyt hyysätä, kun hänellä oli vaikeaa. Ei hemmetti kun pistää vieläkin vihaksi mokoma äidin tissiä imevä kääpä. Turpaan sitä olisi pitänyt vetää.
Tai kyllä henkistä sellaista.
Pahimpana muistan kuitenkin lapseen liittyvät tilanteet. Tulin raskaaksi 4 vuoden yrityksen ja lapsettomuushoitojen seurauksena.
Raskausaikana yritin varovasti puhua elämän muuttumisesta, mutta mies "ahdistui". Sanoi alkavansa vihata syntyvää lasta, jos se tulee rajoittamaan hänen elämäänsä. Aikoi siis jatkaa baarissa käymistä kerran viikossa lauantaisin. Ja jatkaakin.
Lasketun ajan lähestyessä pyysin, että ei menisi ulos viikonloppuna tai ainakaan joisi paljon, sillä humalassa ei voi tulla mukaan synnytykseen. Ei suostunut, sillä olihan pikkujouluaika, eikä hän tietenkään voinut missata yksiäkään kemuja. Makasin kotona pojan syntymään edeltävän viikonlopun aikamoisissa supistuksissa miehen bilettäessä. "Onneksi" lapsi syntyi vasta tiistaina 8pv yli lasketun ajan.
Viimeisin oli, kun mies alkoi suunnitella harrastusta jokaiselle arki-illalle. Yritin tosissani sanoa kauniisti, että olisi lapsenkin kannalta mukava, jos hän ei olisi joka ilta pois, kun sitten jää perheen yhteinen aika vähille. Miehen mielestä "haluan vain pilata elämänsä" näillä pyynnöillä.
Sanottakoon, että mies on hyvä isä - silloin kun itse haluaa. Väkivaltaa ei tosiaan ole.
Mies on tohtoriksi väitellyt, ja liikkuu "hyvissä piireissä", joten koulutuksen puutteesta ei ole kyse. Onneksi miehestä tule eksä heti kun joulusta on selvitty.
Jos jotain hyvää kokemuksissanne on, niin se, että te ainakin omat poikanne kasvatatte tekemään kotitöitä, laittamaan ruokaa ja huomioimaan tyttöystävänsä ja vaimonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies ei ole itsekäs, nyt alkaa jo hävettää asiat mistä olen hänelle hermostunut.
Tsemppiä teille kaikille naisille, jotka elätte noiden idioottien kanssa. Kerätkää voimia ja erotkaa.
Nuo jutut ovat jo itsessäänkin niin kauheita, mutta vielä kauheampaa on että täällä sitten miehet jotka vihaavat naisia (tai naiset jotka vihaavat naisia?) käyvät kommentoimassa miten syy on uhrissa.
Pistää kyllä oman tilanteen taas perspektiiviin. Mä luulin että oma mieheni on inhottavan itsekäs kun se ei juurikaan osallistu kotitöihin vaikka tekee vähemmän töitä kuin minä, mutta se on kyllä prinssi verrattuna tämän ketjun ihmisiin (sekä tarinoiden miehiin että tarinoita kommentoineisiin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no ex mies sanoi mulle kesken lapsettomuushoitojen, että hän haluaakin sellaisen naisen, joka voi saada lapsia. Tämän sanoi kun tuli ilmi että oli juossu vieraissa koko ajan ja silloinen hoitonsa olisi ollut kovasti kylään tulossa (ei ollut sitten kertonut ettei olekkaan sinkku) niin sanoi, että sun pitäs nyt niinku äkkiä muuttaa tästä kämpästä.
huh, mutta nykyinen mies on ihana...liiankin epäitsekäs.
Lieviä, mutta: Tää on tämä perusjuttu, mies kun on sairaana, niin voi että sitä voivottelun, valittamisen ja säälin kerjäämisen määrää! Jos pyytää että veisi nenäliinansa pois, niin heti alkaa valitus "sinä et tiedä kuinka hirveä olo minulla on" ja kuitenkin valittaa jos minä olen ollut kipeä, sanotaan vaikka että päätäni on särkenyt koko päivän, enkä ole oikein voinut tehdä mitään, että "on niin sotkuista, olet vain laiska"..
Miehellä on tapana päättää kaikki asiat yksin. Hän muunmuassa otti lainaa, ilman että kertoi minulle siitä. Ihmetteli sitten kun suutuin siitä ettei hän ollut kertonut minulle siitä lainasta.
Hän muistaa omat menonsa, ja vaatii minua muistamaan ne myös. Suuttuu jos kysyn että milloin vaikkapa hänen sulisvuoro on.
Jos taas minä olen sopinut menoja, ja kirjoittanut kalentereihin merkinnät siitä, niin hän ei muista sitä menoa, vasta kun sanon paria päivää ennen että olen menossa sinne.
Monta kertaa olen joutunut perumaan omia menoja, koska mies ei ole muistanut että on luvannut katsoa lapsia silloin ja on sopinut omia menoja päälle. Itseasiassa luulen että hän muistaa ne menot, mutta tekee noita tahallaan.Hän usein sivuuttaa mielipiteeni, ja myöhemmin esittää minun ajatukseni hänen ominaan.
Seksi. Niin. Hän haluaa seksiä joka ilta. Jos minulla on kuukautiset hän haluaa suihinoton. Jos en suostu seksiin, oli kuukautiset tai ei, niin alkaa mökötys ja hän sanoo jotain sillä tavalla että tyhmempikin ymmärtäisi hänen vittuilevan minulle sekä syyttävän minua jostain..
Joo, ovat pieniä juttuja muiden juttuihin verrattuna, mutta noita kun sattuu päivittäin, niin usein tunnen että minulla ei ole mitään väliä. Olen nykyään aika lannistunut, en sovi omia menoja, en harrastuksia, enkä jaksa taistella asioista.
Tuo seksiosuus. Hyi mikä "mies". Olen niin pikkumainen, että kostaisin.
Menkkojen aikaan sanoisin että jos jotain haluaa niin pelkkää panemista on tarjolla jos ei kiinnostaisi ottaa poskeen. Ja jos viikon verran joka ilta pitää yksipuolisesti ottaa mieheltä poskeen niin menkkojen jälkeen vuoro vaihtuu. Mies saa lipittää kielikipeänä yhtä monta kertaa.
Ja jos joka ilta pitää olla seksiä tai tulee mökötystä, niin mököttäisin takaisin seksin jälkeen muuten vain. Kun "oli huonoa" tai "haisit pahalle" tai "ihan samaa kuin eilenkin" tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.. ja miten turhasta aina aika ajoin hänelle valitankaan! Kuten siivousjäljestä tms..
Tsemppiä siskot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli vähän fifty-fifty-olo, en siis ollut ihan varma, onko synnytys alkamassa vai ei. No, koska en voinut olla tuosta asiasta satavarma, mies lähti 200 km päähän pelaamaan tennistä. (Hän on harrastelija eikä Jarkko Nieminen.)
Vei minut ja 2 v. esikoisen kuitenkin minun vanhemmilleni, kun sen verran vissiin jännitti. Mies tuli kotiin tennisreissulta n. klo 24, ja tunnin päästä lähdettiin sairaalaan. Vauva syntyi sitten yöllä kolmen aikaan.
Olin tästä pitkään katkera. Mies väittää kivenkovaan, että asia oli aivan ok enkä kieltänyt häntä lähtemästä. No juu, en varmaan kieltänytkään suoraan, mutta oletin, että olisi edes hitunen tilannetajua.
...kaikkea en edes muista. Mieheni itsekkyyss tuntuu lisääntyvän vuosi vuodelta.
- 2 -vuotias oli vaihtamassa tarharyhmää ja tädit pyysivät isää tai äitiä tulemaan mukaan tutustumiskäynnille. Olin menossa, mutta mieheni väkisin halusi hoitaa asian. Monesti kyselin, että pääseekö varmasti. Vakuutti, että kyllä. Ihmettelin kovasti, kun päiväkodin täti sitten sanoi, että mieheni oli lähettänyt äitinsä paikalle ja "lapsemme oli mennyt ihan sekaisin, kun oli odottanut isää". Mieheni ei edes aikonut kertoa asiaa minulle, koska "ihan sama kuka siellä oli".
- Synnytyksessä (synnytys hyvin käynnissä) mieheni valitti, että ei pysty istumaan penkillä, kun sattuu jalkoihin ja väsyttää. Sanoin, että turha siinä valittaa, lähde kotiin. Lähti ja laittoi puhelimen äänettömälle. Missasi sitten poikansa syntymän.
- Samaisen synnytyksen jälkeen kertoi tulevansa iltapävällä klo 13 katsomaan. Ei tullut, ei soittanut. Tuli illalla klo 19 ja ramppasi puhumassa työpuhelua 5 min välein. Viipyi 30 min.
- Olen ollut 2 kertaa 5 pvää 39 asteen kuumeessa (keuhkokuume ja influenssa) ja hoitanut 2 lastamme koko ajan. Mieheni käynyt harrastuksissaan kaikki illat. Ei edes ruokaa ole pystynyt laittaamaan (osaa tehdä).
- Ollessaan sairaana (=kurkku kipeä, kuumetta 37), ei pysty mihinkään, makaa vain.
- Olin 7. kk:lla raskaana ja lähdössä aamulla klo: 7.00 töihin 39 asteen pakkasessa (ajomatka 70 km). Autoamme ei ole missään! Mieheni antanut sen työkaverilleen, jotta tämän ei tarvitse mennä bussilla junaan. Ei tarvinnut minulle kertoa...
- Lapsemme ollessa 3 kk ikäinen, lähti Meksikoon lomalle 2 vkoksi kaverin kanssa. Kun tarvitsee sitä (lomaa).
- Ei ole pitänyt päivääkään isyyslomaa (2 lasta). Rahat on kyllä hakenut KELAsta (yrittäjä).
- Olimme joulutorilla ja lapsi halusi glögille. Paikka oli tupaten täynnä ja onnistuimme saamaan yhden pöydän. Kävi niin, että hehkuviiniä ei saanut tuolla puolella nauttia, joten mieheni hilpaisi yksin anniskelualueelle jättäen lapset ihmettelemään. Ajatus joulutorille menemisessä oli juuri se, että on lasten kanssa, kun tekee töitä 24/7 (työvarkomaani).
- Lapsemme 1. elinvuoden aikana on ollut 5 lomareissulla kavereiden kanssa (kestot 2 vkoa-4pvää-7 pvää). Mutta ei yhtään kokonaista päivää lapsen kanssa.
- Jätti 1 vuotiaan leikkimään pienellä pullon korkilla yksin lähtien autotalliin. "Mitä sitten?"
- Osti neuvottelematta kanssani mm. moottoripyörän ja purjeveneen. Jälkimmäinen kovin aikaa vievä harrastus. Minä maksan tiettty asuntolainat, sähköt, päiväkodit, ruuat jne.
Näitä esimerkkejä riittää. En ole taloudelisesti riippuvainen miehestäni. Päinvastoin, tulen paremmin toimeen kuin hän ja säästäisin yksi asuessani, koska pidän vaatimattomammasta elämästä kuin hän. Lapset tykkäävät isästään kovasti (silloin kun tapaavat). En tämän jälkeen edes haluaisi uutta miestä. Olen liian kiltti. Tiedän, että toista ei voi muuttaa. Tuntuu vain, että elämäni menee jossain määrin hukkaan, koska häneltä ei liikene meille aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luulin että oma afrikkalainen mieheni on välillä kamalan itsekäs, ja onhan jotain aika karuja juttuja ollutkin. eipä niistä mikään silti vedä vertoja pahimmille jutuille täällä. olen yllättynyt, koska olen aina ihaillut / pitänyt kunnollisena suomalaisia miehiä ja ajatellut että enemmän nuo patriarkaalisista kulttuureistä tulevat ovat itsekkäitä. Jokainen tosin on yksilö, tässäkin sen huomaa.
ryyppäsi koko raskauas ajan. suurinpiirtein lähti perjantaina iltapäivällä ja tuli sunnuntai päivällä kotiin. anelin aina ettei menisi. välillä lähti arkisinkin. kun vauva syntyi, viihtyi 2 viikkoa kotona ja nyt on 6 viikonloppua ollut aina joka toisen päivän ryyppyreissulla :( lähden pois heti kun saan voimia. itken ja rukoilen yleensä ettei lähtisi, mutta mies sanoo aina ettei ole mun päätettävissä ja lähtee silti! Miehellä ikää 21v..
Onko 21v muka mies?? Täys penikka vielä mun mielestä. Kannattaiskohan tehdä lapsia vasta sitten kun on itse aikuinen....
Oma mieheni oli täysi kusipää. En edes tiedä mistä alottaisi, enkä jaksa kaikkea kirjoittaa, mutta tässä osa: Raskaana ollessani haki netistä seksiseuraa ja joi joka v-loppu. Joskus viikollakin. Petti usein ja vei vieraita naisia kotiimme, kun en ollut kotona (tästäkin sain kuulla vasta nyt) Ei ikinä auttanut kotitöissä tai lastenhoidossa.Myöhemmin alkoi käyttäytyä väkivaltaisesti. Saattoi esim. heittää minut seinään vauva sylissä, kuristaa, repiä hiuksista, potkia..Jos itkin olin säälittävä luuseri ja minussa oli aina syy juomiseen ja pettämiseen. Miehen mielestä lastenhoito oli naisten hommia. Kun oli kotona makasi vain sohvalla. Velkaantui pahasti ja velkaannutti myös minut siinä sivussa. Tilasi tavaraa laskuuni netistä ilman mitään lupaa ja tietämättäni.. Ei auttanut vuokran yms maksuissa..Eli eleli siivelläni. Näin sairasta elämää elin pitkään ja annoin lastenkin kärsiä:,( Onneksi tänä päivänä olen päässyt eroon miehestä.
sain tietää mieheni käyneen ulkomailla huorilla. Paneskeli meikäläistä kuitenkin ilman kortonkia,vaikka ei tiennyt onko saanut ylimääräisiä tuliaisia mukanaan :(
mies lähti viikoksi ryyppyreissulle saksaan kun kuopus oli 8pv vanha. Tiesi jo ostaessaan lippuja että l.a pn vain viikkoa ennen matkaa. Tiesi myös sen että että jos hommat menee kuten esikoisen kanssa en pysty millään hoitamaan esikoista ja vauvaa. Niin vain sinne läks ja jätti minut yksin kotiin vastasyntyneen ja vajaa 1½vuotiaan kanssa. :(
mies lähti viikoksi ryyppyreissulle saksaan kun kuopus oli 8pv vanha. Tiesi jo ostaessaan lippuja että l.a pn vain viikkoa ennen matkaa. Tiesi myös sen että että jos hommat menee kuten esikoisen kanssa en pysty millään hoitamaan esikoista ja vauvaa. Niin vain sinne läks ja jätti minut yksin kotiin vastasyntyneen ja vajaa 1½vuotiaan kanssa. :(
että jos synnytys menee kuin esikoisella :D En meinaa istunut 2kk kunnolla ja kävin bideen kanssa pissalla vielä 5vko:a synnytyksen jälkeen :(
Pelaavalle keskosisälle