Miehesi/poikaystäväsi itsekkäin veto? Kuka voittaa?
Yksi lukuisista esimerkeistä omasta elämästäni. Mulla oli ulkomailla tärkeä konferenssi. Oli sovittu jo kuukausia aiemmin, että lähdemme yhdessä ja mies hoitaa siellä vauvaa ja katsellaan sitten vähän turisteinakin maisemia yms. No kaksi päivää ennen lähtöä mies ilmoitti, että ei viitsikään lähteä, kun siellä on kuitenkin ihan tylsää. Mä en enää saanu vauvalle hoitajaa (mies itse päätti olla töissä tuolloin, vaikka oli jo sopinut vapaat). Jouduin jäämään kotiin.
Kommentit (200)
naulojen ym sekaan. Ja se joka pakotettiin seksiin jossain junan vessassa. Monia muita kauheita asioita. Nämä muut sairausasiat, joissa naiset eivät ole saaneet mitään tukea. Kannanpa korteni kekoon:
Mieheni kävi huorissa yhteisellä lomallamme Thaimaassa ja kertoi mulle. Kehui käyttäneensä kondomia.
Mä voin lohduttaa, että joskus nämä kaverit saavat täsmälleen sen minkä ovat ansainneet. Mun ex oli hyvin samanlainen kuin monet näistä kerrotuista tapauksista, petti ja valehteli, synnytykseni kesti vain 2 tuntia, mutta miehelle tuli NÄLKÄ ja lähti ravintolaan syömään vaikka rukoilin että ei jätä mua yksin, heitti meidät laitokselta kotiin jonka jälkeen katosi 2 viikoksi, varmaan jonkun eukon luokse jne. No, 10 vuotta myöhemmin hänen kaikki asiansa olivat menneet päin helvettiä (oli jättänyt mut toisen naisen takia), ja hän oli tullut siihen tulokseen, että katuu kaikkia pahoja tekojaan, rakastaa vain mua ja haluaa aloittaa alusta. No, suostuin tähän, mies oli onnensa kukkuloilla, käyttäytyi täydellisesti muutaman vuoden, ja sitten mä ihan yllätten jätin hänet. Tosta vaan. Mies oli ja on edelleen täysin shokissa, kun meillä oli kaikki niin hyvin ja hän oli muuttunut.
Paitsi, että mä en voinut antaa anteeksi enkä unohtaa kaikkia hänen aiempia tekojaan. Halveksin häntä koko ajan niiden tekojen vuoksi, hän ei vain sitä tiennyt. Olen kyllä sanonut, että en ole antanut hänelle anteeksi, ja ne muutamat vuodet muistutin häntä, palvovaa cockerspanielia, kaikesta mitä hän teki mulle.
Ympyrä on sulkeutunut, olen saanut kostoni, se paska on viimein loppuunkäsitelty. Mun osaltani, mies joutuu elämään sen kanssa, ja mun menettämisen kanssa, ja tietää, että myöhästyi 10 vuotta muuttumisensa kanssa.
Mies lähti täysin terveenä kelan kuntoutuksseen kun esikoinen oli 2vko vanha.
Minulla oli kotona 3v, joka heräili yöllä sekä vauva joka huusi kurkkusuorana auringonnousuun asti joka yö.
Muttta mies se sai nukkua ja ulkoillla ja syödä toisten laittamaa terveellistä ruokaa.
4 vuotta putkeen katkonaisia öitä, mies ei koskaan herännyt itkevään lapseen., jei!
lasten ei kannattaisi tehdä lapsia, sori vaan. Teille molemmille, kun vielä anelet moista. Äläkä käytä hänestä sanaa Mies.
ryyppäsi koko raskauas ajan. suurinpiirtein lähti perjantaina iltapäivällä ja tuli sunnuntai päivällä kotiin. anelin aina ettei menisi. välillä lähti arkisinkin. kun vauva syntyi, viihtyi 2 viikkoa kotona ja nyt on 6 viikonloppua ollut aina joka toisen päivän ryyppyreissulla :( lähden pois heti kun saan voimia. itken ja rukoilen yleensä ettei lähtisi, mutta mies sanoo aina ettei ole mun päätettävissä ja lähtee silti! Miehellä ikää 21v..
Ja tottakai sitä ITSE viihtyy paremmin omassa lapsuudenkodissaan. Omat perinteet on yleensä ne rakkaimmat perinteet. Mutta ei se mies välttämättä ole ollenkaan yhtä ihastunut sun lapsuudenkodin joulusta.
Yleensä jouluista huomaa miehen itsekkyyden. Se haluaa mennä myös kotiinsa aina ja joka joulu vaikkei niillä mitään erityisen kivaa ole tai lämpimät välitkään ihmisillä. Käydään siis molemmissa joka joulu :/ Mun lapsuuden kodissa taas kaikilla on kivaa ja kaikkee hauskaa tehdään ja kaikki viihtyy hyvin. Musta on ihan itsekästä vaatia, että molemmissa rampataan jos toisessa paikassa ei ole erityistä joulutunnelmaa
ryyppäsi koko raskauas ajan. suurinpiirtein lähti perjantaina iltapäivällä ja tuli sunnuntai päivällä kotiin. anelin aina ettei menisi. välillä lähti arkisinkin. kun vauva syntyi, viihtyi 2 viikkoa kotona ja nyt on 6 viikonloppua ollut aina joka toisen päivän ryyppyreissulla :( lähden pois heti kun saan voimia. itken ja rukoilen yleensä ettei lähtisi, mutta mies sanoo aina ettei ole mun päätettävissä ja lähtee silti! Miehellä ikää 21v..
pahennat vaan tilannetta!! Älä roiku tuossa pojassa!! Elä omaa elämääsi ja potkaise poju pihalle!
Poju pitää sinua itsestäänselvänä kynnysmattona! Ehkä sitten alkaa hieman kunnioittamaan, jos et välitä sen tekemisistä!
oma mies mut anyway. Valitteli kun synnytyssaleissa otetaan miehet niin huonosti huomioon,ei oo tekemistä. Kaipaili jotain pelikonsoleita yms sinne viihdykkeekseen.
Ette kai enää ole yhdessä? Vai onko hän siis aviomiehesi?! :(
nielurisaleikkauksessa viime kesänä. (Kirjoitin tästä episodista muuten silloin tänne palstalle..) Pääsin sairaalasta kotiin, mutta sillä ehdolla että mieheni on kanssani koko yön, siltä varalta jos vaikka haava aukeisi tms. Mies häipyi ryyppäämään jättäen mut kotiin ihan törkeissä lääkepöllyissä, vaikka anelin ettei lähtisi. Kun mies tuli aamuyöstä kännissä kuin käki kotiin, ja löysi mut keittiön lattialta itkemästä ja etsimästä lääkkeitä (joo, olin oikeesti todella sekaisin + kivut oli kamalat). ja totesi vaan että "sä sait mitä ansaisit, mitäs oot niin vittumainen ämmä".
kyllä ollaan! Mutta ei kauaa.. Olen salaa säästänyt rahaa ja tehnyt muutaman kk miehen selän takana järjestelyitä ja helmikuussa aion ottaa ja lähteä. Tilanne vaan pahenee meillä, mies on täysi kusipää kaiken aikaa. Harmi vaan että olen taloudellisesti täysin riippuvainen siitä kusipäästä, joten en voi lähteä heti vaikka tahtoisin..
Toivon ettei kukaan ota sitä narsistia ja mulkkua mun jälkeeni.
ja oltiin sovittu, että perjantai-iltana vihdoin nähdään je mennään katsomaan kumpaakin kiinnostava keikka. Miehellä oli tuolloin työpaikan virkistyspäivä, joten tiesin olevan hieman maistissa. Sovitun mukaisesti soitimme illalla ja sovimme treffit keikkapaikalle, mies oli työkavereineen kuulemma ihan kulmilla kuten minäkin, joten sovitmme että näemme 10 min. kuluttua. Hämmästykseni oli suuri, kun näin mieheni kävelevän kotiansa kohti kahden naisen kanssa. Juoksin heidät kiinni ja mieheni siinä maireasti hymyillen kertoi, että he olivat sittenkin päättäneet mennä hänen luokseen istumaan iltaa. Pyysi toki minuakin mukaan. Lähdin mukaan, mutta lopulta, kun naiset vaan pyysivät lisää drinkkejä ja mieheni heille niitä auliisti kaateli, jouduin lähtemään yksin keikalle. Mies vielä lupaili tulevansa ihan kohta perässä, mutta lopulta saapui naisten kanssa bändin jo lopetettua. Hän ei ymmästänyt miksi olin vihainen.
synnyttänyt meidän 3. lapsen, mies lähti viettämään isyyslomaansa kaverinsa kanssa veneillen & kalastaen, kun "kotona ei pysty rentoutumaan". Minä sitten rentouduin kaksi viikkoa yksin kotona kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa...
etten ole ainoa, joka on joskus jäänyt suu auki ihmettelemään miehen itsekästä käytöstä.
...tuli 12 yhteisen vuoden jälkeen kotiin (lapset 1- ja 3-vuotiaat, sairastivat paljon, toinen sairastunut juuri pitkäaikaissairauteen), istu valmiiseen ruokapöytään ja sano:
- ei tää elämä kuule ole sellasta mitä mää olen halunnut. Haluan jotain muuta. Mulla on toinen nainen ja tämä meidän liitto oli tässä.
mistä johtuen tässä on mennyt kohta 14 vuotta, etten ole nukkunut yhtään ainoaa kokonaista yötä. Mies ei ole siis kertaakaan näiden 14 vuoden aikana suostunut hoitamaan lasten yöheräilyjä edes yhtenä yönä, eikä ole myöskään suostunut olemaan apunani unikoulun järjestämisessä tms. Valvomisten loppu häämöttää, joten sitkuttelen siis sinne ilman miehen tukea.
mistä johtuen tässä on mennyt kohta 14 vuotta, etten ole nukkunut yhtään ainoaa kokonaista yötä. Mies ei ole siis kertaakaan näiden 14 vuoden aikana suostunut hoitamaan lasten yöheräilyjä edes yhtenä yönä, eikä ole myöskään suostunut olemaan apunani unikoulun järjestämisessä tms. Valvomisten loppu häämöttää, joten sitkuttelen siis sinne ilman miehen tukea.
Ja miksi sinä et ole pakottanut häntä? olisit vaikka varannut hotellista huoneen yöksi ja jättänyt miehen lasten kanssa.
Eikö mies voi mitenkään väsyä tai kokea lapsensa raskausajan tai synnytyksen rankaksi..?
Mies oli tehohoitoajan jokaisissa salibandytreeneissä, ei jäänyt pois yksistäkään. Näitä on 2-3krt viikossa. Lisäksi kävi töissä, jossa luulee olevansa korvaamaton. Näki lastaan neljän viikon aikana kuusi kertaa. Koskaan ei mulle sanonut että kyllä tästä selvitään, itse kun itkin kaiket illat ja yöt. Kerran kun lapsi joutui jo hengityskoneeseenkin niin mies kysyi että ei kai lapsesta tule tämän kaiken takia vammaista. Nyt kun tähän kirjoitin nämä asiat, tajuan vielä rankemmin kuinka itsekäs ja ääliö mies mulla on. Olis pitänyt valita tarkemmin...
sairaalassa leikkauksessa. Silloinen poikaystäväni ei kysynyt kertaakaan vointiani tai mitään muutakaan. Kahden päivän päästä kun pääsin kotiin laitoin hänelle viestin rttä tää oli tässä.
Olimme anoppilassa yötä ja mieheni halusi lähteä näyttämään vauvaa kavereilleen. Lähdimme ajelemaan vauvan kanssa. Ja haimme miehen kaverin kyytiin jolla olikin sitten viina pullo mukana.. No minä olin sitten koko illan kuskina vauvan kanssa!! Ja mies ympäri päissään. Vauva oli 3viikon ikäinen. Aamulla pidin sellaisenki puhuttelun että ei ole sen jälkeen halunnut mihinkään.
Paitsi nyt pikkujouissa oli viime vloppuna ja tuli yöllä 5 kotiin. Minä valvoin jaodotin. Mies sammui suihkuun 3 kertaa ja viimein sain raahattua sohvalle ja nukahti siihen. No sitten vauva jo heräsinkin yöuniltaan. 9 aikaan menin tökkimään miestä että siirtyisi sänkyyn. No sain nyrkistä. Heitin miehen ulos.
Joulu tuonut tänne uusia jutunjuuria??
mutta eipä tätä naistakaan ole liialla älyllä siunattu. Suostua kuskaamaan koko ilta 3 viikkoisen vauvan kanssa. Miksi?
Ite oisin vain heittänyt ukot autosta pihalle vaikka lähimpään hankeen ja ukon kotiuduttua huutanu naama punaisena että ANNA SAATANA OLLA VIIMEINEN KERTA.