Miehesi/poikaystäväsi itsekkäin veto? Kuka voittaa?
Yksi lukuisista esimerkeistä omasta elämästäni. Mulla oli ulkomailla tärkeä konferenssi. Oli sovittu jo kuukausia aiemmin, että lähdemme yhdessä ja mies hoitaa siellä vauvaa ja katsellaan sitten vähän turisteinakin maisemia yms. No kaksi päivää ennen lähtöä mies ilmoitti, että ei viitsikään lähteä, kun siellä on kuitenkin ihan tylsää. Mä en enää saanu vauvalle hoitajaa (mies itse päätti olla töissä tuolloin, vaikka oli jo sopinut vapaat). Jouduin jäämään kotiin.
Kommentit (200)
Eikö mies voi mitenkään väsyä tai kokea lapsensa raskausajan tai synnytyksen rankaksi..?
niin se tajuaa, että vaimolla on ollut kyllä tasan tarkkaan rankempaa, ja tajuaa pitää turpansa kiinni ja olla tukena sille, joka sitä just sillon enemmän tarvitsee. Joskus on aika pitää suunsa kiinni, oikaista selkänsä ja olla mies.
Oma ukkoni pitää mua nykyään vaan ilmasen lapsenvähtina ja siivoojana. Lähtö on itsellä mielessä mutta sama ongelma kun olikos se 4:lla. Olen riipuvainen taloudellisesti miehestä mutta toivottavasti en enää kauaa. Mies on päästellyt myös sellaisia sammakoita suustaan että alko ihan itkettää. Kuten esimerkiksi että "Kaiki oli jotenkin helpompaa kun oli vaan yksi lapsi". Ahaa eli hänen mielestään kuopus on virhe? Luoja miten sitä voikin rakastaa tollasta idioottia :(
terveisin 2
ja sen käytös lyö laudalta suurimman osan näistä jutuista, joten ei ole välttämättä koulutuskysymys. Vuodenvaihteen jälkeen muuttuu entiseksi mieheksi.
Sama täällä. Huomasin että yli puolet jutuista on nähty ja toinen mokoma olisi lisää kerrottavana, mutten jaksa ajatella sitä enää.
Eikö mies voi mitenkään väsyä tai kokea lapsensa raskausajan tai synnytyksen rankaksi..?
Tässä oli kai kuitenkin miehistä kyse ?
(Mammanpojat nyt väsyy jo oman p--nsä pyyhkimisestä.)
täytyy olla todella matala koulutustaso.
Näissä surullisissa jutuissa kuvataan junttia juntin perään.
Mun isä joka on käynyt vain kansakoulun, ja on mahdollisimman maalainen, ei ikinä ikinä olisi tehnyt mitään näistä tässä kuvatuista. Ei kerta kaikkiaan.
Ja tietysti miehen työmatkat ja menot on, tai olisi jos mies päättäisi, paaaljon tärkeämpiä kuin minun vastaavat. Ja ylipäänsä miehen työ on tärkeämpää kaikin tavoin, vaikka minun työssäni, jota varten olen opiskellut 7 vuotta, sentään oikeasti yritetään tehdä yhteiskunnasta oikeudenmukaisempi ja parempi - ja pitkällä tähtäimellä myös tuottavampi- paikka, ja miehen duuni (joa varten on käyty lukio) taas ei ole todellakaan mitään maailman pelastamista.
itse itsekkäältä ja turhan tärkeältä.
Vaikka ei minulla ole mitään tähän ketjuun sopivaa kerottavaa, asetelm aon helpolla toi.
Juuri siksi miehet "väsyy" raskaudesta, kun ne ei enää olekaan se maailman ainoa napa ja huomion kohde, vaan pitää tottua siihen että on muita asioita jotka ovat jopa tärkeämpiä
ennemminkin itsekästä sinulta edes puhua moisia! mitä itsekästä on haluta viettää joulua oman perheen kanssa, vaikkei siellä SINUN mielestäsi mitään KIVAA ole.
raskausajan ja synnytyksen rankkoina. Mutta pointti tässä onkin se, että rankan raskausajan ja synnytyksen jälkeen vaimo yleensä tarvitsee miehen rinnalleen jakamaan sen synnytyksenkin jälkeisen rankkuuden. Siinä vaiheessa jos mies lipeää "lepäämään" ja jättää vaimon yksin raatamaan, niin ei paljon naurata.
Törppöys ei varmaankaan liity koulutustasoon, mutta ainakin omassa tuttavapiirissäni ne viikonlopun ryyppyreissut yms. on yleisempiä hieman matalammin koulutettujen keskuudessa. Duunarimiehet myös polttaa enemmän tupakkaa ja ovat muutenkin enemmän "äijiä". Hyvä esimerkki olisi siskoni mies, joka kyllä törppöilee välillä raskaasti. Ja jotenkin sellaista katsellaan noissa duunaripiireissä enemmän, se on jotenkin sallittua kun "miehet nyt on miehiä". Korkeasti koulutettujen keskuudessa en ole tällaista havainnut - ehkä ne juhlat tuli juhlittua silloin opiskeluaikoina, jolloin törttöiltiin haalarit päällä.
Duunarien ja/tai muuten keskenkasvuisten elämään kuuluu ehkä tuollainen baarittelu ja ryyppyreissuille lähteminen. Ei kuulosta aikuiselta elämäntavalta. Onhan se omanlaistaan sivistymättömyyttä, ettei keksi vapaa-aikanaan mitään muuta tekemistä tai harrastusta. En väitä, että kaikkien miesten (tai naisten) tulisi vapaalla matkustaa katsomaan Pradon taidekokoelmia, mutta suoraan sanottuna tuollainen alkoholivoittoinen elämäntyyli ei kuulu fiksun ihmisen elämään.
Mies, yhden lapsen isä
Se tulee ekana mieleen kun tätä ketjua lukee.
Kyllä ne omien fb-kavereideni viikonloppujen rai rai -päivitykset on pääsääntöisesti joko a) matalasti koulutettujen isien ja äitien päivityksiä tai b) opiskelijoiden/muiden nuorien.
Eivät jo valmistuneet opiskelukaverini lähde koskaan "juomaan" ja sama on miehen ystäväpiirissä. Ja voin rehellisesti sanoa, että mieheni kokisi useamman päivän ryyppyreissun rehellisesti vastenmielisenä. Vaikka alkoholia käyttääkin.
eikä ole kertaakaan ulkoillut lapsemme kanssa, joka on jo 2,5v :(
Muuten on ihan ok mies, mutta sanoo, ettei tee täällä kotona mitään, koska saman jutun joutuu tekemään kohta uudestaan, eikä hän jaksa koko ajan tehdä samoja asioita. SIIS TÄH?
Niin joo ja hän ei tiedä miehiä, jotka tekevät kotitöitä, koska hänen tuntemat miehet metsästävät ja tekevät muita miesten juttuja.
Voi huoh :/
Ennen lasta kyllä teki kaikkea, mutta lapsen synnyttyä kaikki on jäänyt minun harteilleni.
täytyy olla todella matala koulutustaso.
Näissä surullisissa jutuissa kuvataan junttia juntin perään.
Erityisen uskomattomalta tuntuu, että nämä jutut olisivat naisosapuolelle tulleet täydellisinä yllätyksinä.
Oma mieheni ei ole kovin korkeasti koulutettu, mutta ei ikipäivänä voisi tehdä tuollaisia asioita minulle eikä kenellekään toisellekaan ihmiselle. Erityisesti tuo synnyttäneiden, odottavien, sairaiden tai pikkulasten kohtalo on kauheaa. Mun mieheni oma-aloitteisesti soittelee/kyläilee niin minun kuin omienkin sukulaistensa suhteen jos kuulee sairastamisesta tai raskaudesta tms. ja itse olen saanut päivittäin vain hemmottelua koko raskausajan eikä ole tarvinut yhtään kotitöitä tehdä.
Oma mieheni ei ole kovin korkeasti koulutettu, mutta ei ikipäivänä voisi tehdä tuollaisia asioita minulle eikä kenellekään toisellekaan ihmiselle. Erityisesti tuo synnyttäneiden, odottavien, sairaiden tai pikkulasten kohtalo on kauheaa. Mun mieheni oma-aloitteisesti soittelee/kyläilee niin minun kuin omienkin sukulaistensa suhteen jos kuulee sairastamisesta tai raskaudesta tms. ja itse olen saanut päivittäin vain hemmottelua koko raskausajan eikä ole tarvinut yhtään kotitöitä tehdä.
täytyy olla todella matala koulutustaso.
Näissä surullisissa jutuissa kuvataan junttia juntin perään.Mun isä joka on käynyt vain kansakoulun, ja on mahdollisimman maalainen, ei ikinä ikinä olisi tehnyt mitään näistä tässä kuvatuista. Ei kerta kaikkiaan.
joka ekalla sivulla kertoi 3 juttua eri miehistä. Näistä kaikki ovat yliopistosta valmistuneita.
Kertoo siitä että jaksaa pitää perseensä penkissä, lukea ja kirjoittaa.
Nämä kyvyt eivät mitenkään minusta korreloi empatian, huomaavaisen käytöksen tai inhimillisyyden kanssa.
Minun mieheni on maisteriksi opiskellut, mutta hänen lukuisat hyvät ominaisuutensa olivat täsmälleen samat silloin kun hän oli pelkän oppisopimuskoulutuksen käynyt.
Jos omant vanhemmat tai elämä eivät ole ihmisestä hyvää ihmistä tehneet, ei siihen kykene yliopistokaan.
Työpaikoissa tilanteet on erilaisia, eikä päiväkodit välttämättä ole mitään helvetin esikartanoita, vaikka AV:n kotiäitimammat niin väittävätkin. Enkä minäkään haluaisi pitää kesälomia limittäin, kyllä se perheen YHTEINEN loma on minusta tärkeintä ja lapsillekin antoisinta.
Muuten tätä ketjua lukiessa en kyllä voi kuin ihmetellä omaa ja ystävieni tuuria miesten suhteen. En tunne yhtään miestä, joka ei ottaisi vastuuta kodista ja lapsista siinä missä naisetkin, oli se perheenäiti sitten sairas tai terve. Viikonloppujen ryyppyreissut ja "poikien" kanssa tehdyt matkat eivät myöskään kuulu yhdenkään tuntemani miehen repertuaariin. Jotain harrastusporukoiden saunailtoja on silloin tällöin, mutta niidenkin vuotuiset määrät on melkein yhden käden sormilla laskettavissa.
mutta nämä on lähipiiristä. Ei ollenkaan noin pahoja kuin aiemmin kerrottu, mutta minusta käsittämättömiä: -vastasyntyneen vauvan isä lähti kaverien kanssa alpeille 2 vkon matkalle, kävi lisäksi kahdella muulla laskettelureissulla vauvavuoden aikana + pari poikien viikonloppua ulkomailla + jatkuvaa biletystä (ovat ilmeisesti kyllä sopineet, että nainen hoitaa lapsen täysin). -miehellä huomattavasti pienempi palkka kuin vaimolla, eivät selviä asuntolainasta miehen palkalla mutta vaimon palkalla selviäisivät, mutta mies "ei halua" (ei muuta selitystä) jäädä hoitovapaalle edes pariksi kuukaudeksi -> vähän yli vuoden ikäinen päiväkotiin. -mies ei suostu pitämään kesälomia yhtään limittäin, koska ei halua hoitaa lapsia lomallaan -> lapsilla vain 4 vkoa lomaa pk:sta kesällä kun voisi olla 8-10 vkoa. Nämä ovat siis eri pariskunnilta, kaikki 30-40 -vuotiaita.
...joka siis saapui mm. kolmannen lapsen ristiäisiä edeltävänä päivänä aamulla ryyppyreissun jälkeen toisen naisen luota.
Ja harrastaa edelleen näitä poikien reissuja on akateemisesti koulutettu ja töissä isossa yrityksessä.
Henkinen kehitystaso on 16-17 vuotiaan tasolla...ja minunkin vikaa tässä oli, koska rupesin äidiksi. Olisi pitänyt heittää miestä kengällä jo VIIMEISTÄÄN 1.lapsen syntymän jälkeen.
En ole päässyt vastauksien lukemisessa vielä ensimmäistä sivua pidemmälle, mutta kylläpä keljuttaa naiset teidän puolesta! Mistä tuollaisia miehiä oikein sikiää???
Näitä kun lukee, niin tajuaa että mulla on oikeasti aika ihana mies. Mitä siitä, että se ei vie paitojaan pyykkikoriin vaan jättää ne tuolin päälle - muuten on niin perheelleen omistautuva mies. Ei jätkien ryyppyreissuja tms. Kun olin huonokuntoinen esikoisen synnytyksen jälkeen, hoiti hän lapsen kokonaan imetyksiä lukuun ottamatta kuukauden ajan. Teki ruoat jne. Vaativan työnsä jälkeen haluaa viettää aikansa meidän kanssa.
Olen onnekas.