Lue keskustelun säännöt.
Lapsuus 80-luvulla: kuka palstalaisista on ollut alakoulussa
24.10.2011 |
80-luvulla ja millaista oli? Miten erilaista oli verrattuna nykyiseen?
Kommentit (159)
9, ei Kiasmaa ollut 80-luvulla.
Oliskohan ollut heti eka vuosi sitten kun avattiin? Ysärin alussa sitten, silloinkin sitä rahaa vielä piisasi roudata jotain kuviksenryhmiä pääkaupunkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9, ei Kiasmaa ollut 80-luvulla.
Oliskohan ollut heti eka vuosi sitten kun avattiin? Ysärin alussa sitten, silloinkin sitä rahaa vielä piisasi roudata jotain kuviksenryhmiä pääkaupunkiin.
kerätty rahaa luokka- tai muihin retkiin, vaan koulu/kunta kustansi kaiken.
Meilläkään luokkaretkistä ei pitänyt maksaa niihin oli vielä rahaa.
myyjäisillä yms.
Vanhemmilta ei kerätty, ja itse en varmasti olisi saanutkaan. Luokkaretki sitten suuntautui Haaparantaan ostoksille, ja siellä pohjoisessa sos-lapsikylään, jossa keräämiämme rahoja lahjoitettiin sinne.Vessaan oli sisäänkäynti suoraa ulkoa, ja välituntivalvojat kävivät tarkistamassa vessan aika ajoin, siellä oli yhdessä huoneessa pöntöt seinänvierustalla, ilman mitään väliseiniä.
Kaikki sisääntulijat siis näkivät kun istuit paskalla.
että yhdeksännellä luokalla, v.85, olisi pitänyt maksaa luokkaretkeä varten, ja koska en saanut kotoa rahaa, en päässyt käymään Helsingissä.
Olenkin käynyt siellä vain kerran, vuonna -89.
Ulkohuussia meillä ei sentään koulussa ollut, mutta vessaan mentiin ulkokautta koulun kellariin. WC:ssä ei ollut ovia, pönttöjä oli 6-8 kappaletta rivissä, kapeat vanerit välissä. Pönttörivin edessä oli lavuaarit ja ovet siis puuttuivat kokonaan.
En koko ala-asteen aikana käynyt kertaakaan koulussa veskissä, aina kotiin iltapäivällä jalat ristissä ja vessaan ennenkuin sai edes takin pois päältää. :-)
Meitä oli ekalla luokalla vain 27 oppilasta ja opettaja oli tyytyväinen kun luokka oli niin pieni. Kolmannella luokkakoko kasvoi normaaliin 32 oppilaaseen.
Ei kerätty maksuja luokkaretkistä, eikä edes pidetty juuri mitään myyjäisiä tms. Välkkävalvojia oli kyllä, useampiakin. Me tytöt tykättiin seistä pitämässä open kädestä kiinni :) Välkällä hypättiin narua ja twistiä, talvella valliherraa. Kerhoja meilläkin oli paljon. Ei todellakaan ollut mitään fyysistä tai muutenkaan kovaa kurinpitoa.
Ylipäätään minusta koulu ei kovinkaan paljon eronnut nykyisestä. Rahaa oli kyllä silloin enemmän ja se näkyi paremmissa palveluissa (esim. hammashoito, terkkarit...).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkohuussia meillä ei sentään koulussa ollut, mutta vessaan mentiin ulkokautta koulun kellariin. WC:ssä ei ollut ovia, pönttöjä oli 6-8 kappaletta rivissä, kapeat vanerit välissä. Pönttörivin edessä oli lavuaarit ja ovet siis puuttuivat kokonaan.
En koko ala-asteen aikana käynyt kertaakaan koulussa veskissä, aina kotiin iltapäivällä jalat ristissä ja vessaan ennenkuin sai edes takin pois päältää. :-)
Meitä oli ekalla luokalla vain 27 oppilasta ja opettaja oli tyytyväinen kun luokka oli niin pieni. Kolmannella luokkakoko kasvoi normaaliin 32 oppilaaseen.
En vain muista meillä olleen mitään vaneriseiniäkään, ja pönttöjen edessä keskilattialla oli iso pisuaari, joten emme kai sitten samassa koulussa olleet ;)
t.15/18
Jälkikäteen ajateltuna selvät adhd-tapaukset olivat tavallisella luokalla häiritsemässä kaikkien oppimista
Osa porukasta siirtyi nopeasti tarkkikselle ja apukouluun. Nykyisin erityisluokkia ei juurikaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"vistiä" tosiaan aina hypättiin, keinuttiin napakiikussa, ja tehtiin "muistikoneita", vihkon taitettujen sivujen väliin laitettiin niitä kiiltokuvia, joita ei itse haluttu, ja sitten toinen laittoi omansa sinne, ja sai sen "muistin", joka oli kyseisessä taitteessa. Paitsi jos sattui se tyhjä "ansa", johon joutui omansa jättämään.
Muistan myös ne "kotelopenaalit". Niissä oli nappeja mistä ponnahti mm. lämpömittari ja teroitin :) Kuuluin Kop-pankin jeans-klubiin, mistä sai Hakki-lehden ja farkkupenaalin. Kultapossukerhossa oli säästöpossu ja jotain tarroja.
Tytöt keräsivät tarroja ja oli kaveri-vihkoja, joihin luokkakaverit kirjoittivat harrastuksiaan, lempiruokiaan ym.
Koulu-tv:tä katsottiin joskus tunneilla. Videot olivat melko uusi juttu: luokka nauroi, jos opettaja kelasi nauhaa nopeasti eteenpäin, koska se näytti hassulta :)
Läksyjä ei kauheasti ollut, lapset riehuivat välitunnit pitkin käytäviä tai pihassa. Välituntivalvontaa ei ollut. Lemmikkipäivänä jotkut toivat koiria ja hiiriä kouluun.
Luokkaretkellä mentiin Korkeasaareen. Retkillä oli eväänä juustosämpylä ja joku mehu, ehkä jogurtti.
Joillekin lapsille vanhemmat ostivat uuden koulurepun joka vuosi.
Ja silloin oli myös "avainkaulalapsia": osa ekaluokkalaisista joutui menemään tyhjään kotiin koulun jälkeen, ei ollut iltapäiväkerhoja. Iltapäivisin lapset remusivat keskenään pitkin kerrostalojen pihoja, soittelivat naapureiden ovikelloja ja heittelivät lumipalloja ikkunoihin.
Tämä oli Helsingissä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälkikäteen ajateltuna selvät adhd-tapaukset olivat tavallisella luokalla häiritsemässä kaikkien oppimista
Osa porukasta siirtyi nopeasti tarkkikselle ja apukouluun. Nykyisin erityisluokkia ei juurikaan ole.
Ja nimenomaan tarkkailuluokalle - sitä nimitystä ei ole nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
avaimenperät oli kierteisiä ja muistuttivat vanhanaikaista puhelinjohtoa. Niitä pidettiin kaulassa tai farkkujen vyössä. Farkuista näki kuka oli rikas. Me ei oltu rikkaita, joten mulla oli kivipestyt Friscot.
Monen tytön tukka leikattiin päältä siiliksi tai sellaseksi pystypörröksi ja sit oli takatukka. Kamalan näköistä kun nyt miettii. Joillakin oli permanentti.
Kun ei ollut kännyköitä, lasten huvia oli soitella "pilareita". Chattia vastasi ainakin pk-seudulla "Nollaviisysi". Siellä saattoi puhua tuntemattomien nuorten kanssa. Kerran soitin ja valehtelin jollekin pojalle että olen Marita ja asun Pähkinärinteessä. Löin luurin korvaan kun se alkoi kysellä enemmän.
Kiasma avattiin 1998.
Mikä se näyttely sitten oli kun kohistiin kissanverestä tehosekoittimessa jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tulimme koulusta kotiin, reput lensivät sisälle ja painuimme takaisin pihalle. Rämpytimme ovikelloja, juoksimme rappukäytävissä, joillakin oli omat avaimet joilla pääsi kellareihin mellastamaan. Talonmies vaan löysi meidät aina. Vanhemmat eivät kökkineet pihalla ikinä. Lehtiroskiksista pengottiin pornolehtiä. Mutta minusta läksyjä ei tehty koskaan.
Porvoo
Niitä on sittemmin järjestetty myös Kiasmassa.
Kiasma avattiin 1998.
Mikä se näyttely sitten oli kun kohistiin kissanverestä tehosekoittimessa jne?
Eka vuosi oli itse asiassa vielä kansakoulua eli Espoossa peruskoulu tuli vasta 1977.
- Luokkaretkiin ei kerätty rahaa
- Koulun ruokalassa juotiin aluksi maitoa mukeista, myöhemmin tuli ne purkit, joista jokainen otti itse kannen pois
- Ekan numerotodistuksen sain jo ekan keväällä
- Joulu- ja kevätjuhliin mahtui aina koko perhe ja kevätjuhlissa laulettiin suvivirsi, joulujuhlassa esitettiin jouluevankeliumi
- Ei tainnut olla yhtään tummaa lasta koko ala-asteella
- Koulun päädyssä oleva tarkkailuluokka oli pelottava
- Pakkasraja ulkoiluun ja ulkourheiluun oli -15
- Hiihto-, yleisurheilu- ja maastojuoksukilpailujen tulokset laitettiin aina seinälle kaikkien nähtäväksi
- Aamunavauksia tuli keskuksradiosta
- Oli näytelmäkerhoa ja ties mitä
- Kerran viikossa fluorattiin hampaat, muuten ne hammasharjat roikkui luokan seinällä
Menin ala-asteelle 1980 keskisuuressa maalaispitäjässä. Joka aamu koko koulu marssi aulaan uskonnolliseen aamunavaukseen virsikirjat kädessä. Rehtori sätti aina niitä, joiden digitaaliset rannekellot piipittivät päivänavauksen aikana. Koulussa jaettiin köyhien perheiden lapsille vaateavustuksia ihan avoimesti niin, että kaikki tiesivät ketkä avustuksia saivat. Välillä rehtori kiersi luokissa pitämässä matematiikan pistokokeita, jolloin koko luokka nousi ylös ja aina se, joka ensimmäisenä tiesi vastauksen päässälaskuun, sai istua. Niin kauan laskettiin että kaikki istuivat.
Penaalit, hajukumit ja ovettomat vessat myös tuttuja.
myyjäisillä yms.
Vanhemmilta ei kerätty, ja itse en varmasti olisi saanutkaan. Luokkaretki sitten suuntautui Haaparantaan ostoksille, ja siellä pohjoisessa sos-lapsikylään, jossa keräämiämme rahoja lahjoitettiin sinne.
Vessaan oli sisäänkäynti suoraa ulkoa, ja välituntivalvojat kävivät tarkistamassa vessan aika ajoin, siellä oli yhdessä huoneessa pöntöt seinänvierustalla, ilman mitään väliseiniä.
Kaikki sisääntulijat siis näkivät kun istuit paskalla.