Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työttömien opettajien vertaistukiketju
11.08.2011 |
Onko kukaan muu opettaja vailla työpaikkaa? Olen luokanopettaja, ja valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta sijaisena samalla koululla, sitten jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle neljäksi vuodeksi kahden lapseni kanssa. Viime lukuvuodeksi sain helposti koko lukuvuoden sijaisuuden, mutta nyt en kertakaikkiaan mitään, vaikka 80 km säteeltä olen töitä etsinyt todella aktiivisesti tammikuusta lähtien. Hakemuksia, haastatteluja (yleensä 6-8 haastateltavaa, joilla työkokemusta enemmän kuin minulla), sähköposteja suoraan rehtoreille ja koulutusvirastoon jne. jne. Tuntuu, että missään ei tarvita ammattitaitoani eikä innostustani. Nautin opettamisesta, ja keväällä sain pelkästään positiivista palautetta niin oppilailta, vanhemmilta kuin työtovereiltakin. Ahdistaa, nyt pitää odottaa flunssakauden alkua, että saisi edes muutaman päivän pätkätöitä... Keväällä ilmoitin lasten päiväkotiinpaluupäiväksi koulujenalkupäivän, joten maksan elokuun päivähoitomaksun, vaikka minulla ei olisi yhtään työpäivää elokuussa. Tunnen itseni täysin turhaksi ja surkeaksi. Onko kohtalontovereita?
Kommentit (1500)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää kommentti, että ota suoraan yhteyttä kouluihin ja verkostoidu! Ei jumalauta tällä alalla ole piilotyöpaikkoja, vaikka kuinka itseesi tyrkyttäisit töihin. Ja jos "suhteita" ei oo entuudestaan, miten niitä luot, kun töihin ei pääse näyttämään osaamistaan.
Mutta kun se suora yhteydenotto on se paras tapa saada töitä ja saada jalka oven väliin!
Ja nimenomaan puhelinsoitto ensin ja heti keskustelun jälkeen lyhyt viesti esittelyineen ja yhteystietoineen sähköpostiin. Näin olen jokaisen pestini saanut, ensin lyhyitä sijaisuuksia, sitten pitempiä sijaisuuksia, määräaikaisuuksia ja lopulta virka.
Rehtoreille kannattaa ensin soittaa, opettajillekin voi laittaa s-postitse lyhyen "sijainen tarjolla" -esittelyn. Lähes joka koulussa on lopulta pulaa sijaisista jossain vaiheessa lukuvuotta.
Verkostoitumisella tarkoitetaan varmasti sitä, että kun saa yhdestä koulusta sijaisuuden, saa sinne jalan oven väliin ja opehuoneesta saa lisää sijaisuuksia, jos osoittautuu hyväksi. Opehuoneesta siis siten, että joku koulutukseen menijä kyselee, tai lomamatkalle lähtevä. Ja vastaavasti saatat saada vinkin jostain pitemmästä sijaisuudesta toisesta koulusta, aina joku tuntee jonkun.
Alkuun pitää sietää epävarmuutta ja lyhyitä sijaisuuksia.
Kuinkas kauan olet ollut opettajana? Noi sun niksit toimii siinä uran alkuvaiheessa. Sitten kun kokemusta alkaa olemaan lähemmäs kymmenen vuotta, alkaa rehtoreita houkutella enemmän nuorempien palkkaaminen. Kyllä mullakin oli vielä pari vuotta vientiä, eipä ole enää. Alue vaikuttaa. Esim. Oulussa on hakijoita 30-80 jokaista sijaisuuttakin kohtaan.
jos kokemusta on lähemmäs 10 vuotta eikä ole saanut vakipaikkaa (tai edes pätkää pätkän perään samasta koulusta tai rehtori ei ole suositellut sinua toiseen kouluun), niin on syytä katsoa peiliin. Syytä on katsoa myös silloin, jos joutuu vaihtamaan koulua joka lukuvuoden jälkeen.
Ja kyllä, useamman vuoden työkokemuksenkin jälkeen joutuu välillä sietämään pätkää ja silppua. Pois karsiutuvat ensimmäisinä ne, jotka olettavat, että työkokemuksen perusteella ei enää tehdä pätkiä ja kesistäkin pitää saada palkkaa. Tämä on nykytilanne, valitettavasti.
Omat niksini pätivät kyllä ihan muussa kuin uran alkuvaiheessa, onneksi :) Ja vakipaikan sain 40+ vuotiaana.
Eiku sä oletkin varmaan luokanopettaja! Teitä voi käyttää mihin vaan. Aineenopettajilla on kuule pikkasen vaikeampaa työllistyä eikä niitä paikkoja synny yhtään enempää lisää, vaikka oisi kuinka hyvä tyyppi ja rehtorit suosittelisivat koulusta toiseen. Pikkasen rajaa tolle työttömien syyttämiselle ja oman erinomaisuuden korostamiselle.
Väärin arveltu, aineenopettaja olen.
Sinänsä ei kyllä luokanopettajan paikkojakaan synny vain siksi lisää, että on hyvä tyyppi :)
Ja vinkkinä: jos luokanopettaja työllistyy helposti niin siitä vain suorittamaan kaksoiskelposuutta. Muutama opiskelukaveri on tehnyt näin, tosin yhtä luokanopen sijaisuutta saattaa hakea reippaasti yli 150 hakijaa. Kaksoiskelpoiset toki erottuvat joukosta.
Ei luokanopettajakaan varmaan työllisty helposti, mutta tottakai tuolla tekniikalla, mitä ehdotit, se on tosi paljon luultavampaa kuin aineenopettajana olisi.
Miksiköhän aineenopettajista luokanopettajaksi täydentämisen opiskelu on tehty niin vaikeaksi? Ei muuten mene noin, että "siitä vain suorittamaan kaksoiskelpoisuutta".
Mutta tulipa susta ikävä fiilis, oot vissiin edelleen sitä mieltä että työtön ope tulee työlliseksi katsomalla peiliin?
No valitettavasti se on usein niin, että tietyt tyypit kiertävät koulusta toiseen, vuodesta toiseen, eivät saa jatkaa, vaikka tarvetta olisi. Ihmettelevät suureen ääneen, miten joku rehtorin kumminkaima / kaunis nuori neito / jne kiilasi ohi, aina löytyy joku ulkopuolinen syy, miksi ei saa jatkaa (vaikka syy löytyy sieltä peilistä, sitä ei vain itse tajuta). Näitä liikkuu tuolla yllättävän paljon, jokainen alalla pitempään ollut varmasti tunnistaa vastaavia tyyppejä.
Mikä näissä sijaisissa sitten on vikana? Mitä ominaisuuksia on niissä jotka saavat jatkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Putoaako sijaislistalta jo alemmalla korkeakoulututkinnolla?Varmaankin koska jos palkka nousee niin työnsaanti ainakin vaikeutuu?Saako rehtorit palkata pitkiinkin sijaisuuksiin epäpätevän pätevän ohi?Vain virkaan on valittava pätevin?
Hmm, tämäkö onkin se syy miksei kaupungin sijaisrekrystä ikinä tule yhteydenottoja? Itse olen pätevänä aineenopettajana saanut päiväsijaisuuksia ihan ok maalaiskuntien puolelta suoraan opettajien kautta.
Palkata ei esim. vuoden sijaiseksi saa mielestäni epäpätevää pätevän ohi. Ja jos näin kävisi, voisi pätevä aina valittaa, koska päätösten pitää tulla tietoon kaikille hakijoille. Hakujen pitäisi olla julkisia aina ja niihin pitäisi haastatella useampaa. Sitä en tiedä, kuinka usein noita menee "under the radar", tiedän ainakin pari silloista epäpätevää koko vuodeksi palkattua sijaista, jotka otettiin nimenomaan vanhoihin kouluihinsa töihin kesken omien opintojen.
Mä olen tehnyt sijaisuuksia vuoden ja harrastusmaailmassa opetusta minulla on alle 10/h/vko (se on sentään vakipaikka, vaikkei täystuntinen). Enemmän kuin työllisyystilannetta olen alkanut kyllä miettimään sitä, miksi edes halusin opettajaksi.. Erityisesti sijaistaminen on tuntunut rankalta, ei tunne oppilaita eikä koulun käytäntöjä, usein ei ehditä "perehdyttää" ja tunteja pitää vetää monesti aika spontaanilla tyylillä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei heti tulisi ajateltua niin työttömän opettajan kannattaa suunnata ulkomaille. Juuri nyt suomalainen koulutus on valttia maailmalla. Suomalaisista opettajista ollaan todella kiinnostuneita. Monessa maassa työllisyystilanne ja palkka on huomattavasti parempi kuin Suomessa. Eikä kaikkialla tarvitse edes toimia vieraalla kielellä. Maailmalla on paljon suomikouluja ja lisäksi osassa eurooppakouluja voi opettaa suomeksi. Esimerksiksi naapurimassamme ruotsissa on huutava pula opettajista, joka on vain pahenemaan päin. Suomikouluja löytyy 6kpl.
Varsinkin jos ei ole lapsia niin suosittelen lämpimästi suuntaamaan kohti ulkomaita!
Montako paikkaa on avoinna näissä kuudessa pienessä Suomikoulussa? Hahmotatko miten monta työtöntä opea? Ja tuo kielikysymys, opetus pitäisi lapsen ymmärtääkin, ei tuonne lähdetä niin vaan maailmalle opettamaan suomeksi. Suomikoulut pyörii usein muutaman hengen voimin (yksi pariskunta, ja pari muuta). Ei ratkaise asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos hankkii aineenopen pätevyyden (kaksi kieltä) lisäksi lo:n kelpoisuuden, millaiset mahdollisuudet olisi sitten työllistyä? Osaatteko arvioida? Vai kokonaan alanvaihtoko tässä on edessä.
Sanoisin, että on kyllä hyvät mahdollisuudet työllistyä ainakin alakoulun puolelle. Nykyisin tuntuu olevan trendi ainakin maaseudulla rakentaa yhtenäiskouluja. Näissähän tarvitaan juuri moniosaajia ja mielellään myös päteviä. Tyypillinen pienen/keskisuuren yhtenäiskoulun ongelma on, ettei aineenopelle riitä tarpeeksi oman aineen tunteja, siksi on vaan positiivista, jos näitä kaksoiskelpoisia löytyy. Kielet on tyypillisesti sellaisia aineita, joihin kyllä soisin lapsilleni pätevän opettajan, ja varmaan moni muukin. Ja kyllä voi tuosta yhdistelmästä olla yläkoulussakin hyötyä, jos on valmis vähän joustamaan, ja kielten lisäksi tekemään esim. muiden aineiden resurssitunteja tai laaja-alaisen erityisopen hommia.
Itse olen yläkoulun opettaja, jolla on erikoinen aineyhdistelmä. En nyt viitsi sanoa mikä, kun on niin harvinainen, mutta sen avulla kyllä sain viran. Ei ole siis mitenkään tyypillinen. Haluaisin kannustaa kaikkia epätyypillisiinkin ratkaisuihin, vaikkei niitä virkailmoituksissa kuuluteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne se, että mies on saanut töitä kotiseudultaan ja haluaa/aikoo muuttaa sinne. Myös lapset haluavat sinne kun isovanhemmat on siellä. Itsellä opettajan virka pk-seudulla, joten isoja päätöksiä edessä... tiedän tarkalleen aineenopettajien katastrofaalisen työtilanteen ja ymmärrän etten kenties koskaan tulee enää uutta virkaa saamaan, jos tästä luovun.
Itselläni oli loistovirka pääkaupunkiseudulla, kivat oppilaat, ihanat työkaverit ja loistava työyhteisö. Ainoa miinus, että kyseessä oli sisäilmaongelmainen koulu ja työmatka oli pitkä ja rasittava. Muutin sitten muualle miehen työn takia ja uskomattomalla onnella sain uuden työpaikan. Menetin sekä hyviä että huonoja asioita eikä takaisin tietenkään ole paluuta. Samoin sain tilalle sekä hyviä että huonoja asioita, paremman asuinympäristön, lyhyemmän työmatkan, uudet ihanat työkaverit, mutta raskaamman työn ja uudet sisäilmaongelmat. Vanhaa työpaikkaa on toisinaan vieläkin ikävä.
Sitä olen ihmetellyt vuosien aikana, miten jotkut saivat olla vuosikausia virkavapaalla omasta virastaan ja toimia muissa töissä tai muualla opettajana. Samaten olen vuosien aikana ihmetellyt myös sitä, että epäpätevät ihmiset voivat toimia vuosikausia luokan- tai aineenopettajana (tuntiopettaja), vaikka päteviäkin olisi saatavilla.
Sinulle annan neuvon, ota ensin virkavapaata vuodeksi ja mieti sitten, mitä haluat tehdä. Älä irtisanoudu heti virastasi, sillä takaisin et sitä saa.
Säännöt on tehty virassaolevien suojelemiseksi.
Itse olen ihmetellyt sitä, miksi eri aineissa on erilaiset opetusvelvoitteet. Joku äidinkielenopettaja pääsee tosi pienellä tuntimäärällä peruspalkkaan, kun taas esim. historianopettajan on tehtävä ainakin neljä viikkotuntia enemmän samaan palkkaan. Vuodessa siitä kertyy jo aika suuri tuntimäärä: 4x4x9.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei heti tulisi ajateltua niin työttömän opettajan kannattaa suunnata ulkomaille. Juuri nyt suomalainen koulutus on valttia maailmalla. Suomalaisista opettajista ollaan todella kiinnostuneita. Monessa maassa työllisyystilanne ja palkka on huomattavasti parempi kuin Suomessa. Eikä kaikkialla tarvitse edes toimia vieraalla kielellä. Maailmalla on paljon suomikouluja ja lisäksi osassa eurooppakouluja voi opettaa suomeksi. Esimerksiksi naapurimassamme ruotsissa on huutava pula opettajista, joka on vain pahenemaan päin. Suomikouluja löytyy 6kpl.
Varsinkin jos ei ole lapsia niin suosittelen lämpimästi suuntaamaan kohti ulkomaita!
Maailmalla on tosiaan paljon Suomi-kouluja. Ne eivät vain ole mitään kokopäiväisiä kouluja, vaan toimivat esim. yhtenä iltapäivänä viikossa. Niiden tarkoitus on ylläpitää lasten suomen kielen taitoa, ei antaa perusopetusta. Espanjan Aurinkorannikolla taitaa olla yksi niitä harvoja kouluja, joissa annetaan perusopetusta - ja sinne on todella vaikea päästä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hankkii aineenopen pätevyyden (kaksi kieltä) lisäksi lo:n kelpoisuuden, millaiset mahdollisuudet olisi sitten työllistyä? Osaatteko arvioida? Vai kokonaan alanvaihtoko tässä on edessä.
Sanoisin, että on kyllä hyvät mahdollisuudet työllistyä ainakin alakoulun puolelle. Nykyisin tuntuu olevan trendi ainakin maaseudulla rakentaa yhtenäiskouluja. Näissähän tarvitaan juuri moniosaajia ja mielellään myös päteviä. Tyypillinen pienen/keskisuuren yhtenäiskoulun ongelma on, ettei aineenopelle riitä tarpeeksi oman aineen tunteja, siksi on vaan positiivista, jos näitä kaksoiskelpoisia löytyy. Kielet on tyypillisesti sellaisia aineita, joihin kyllä soisin lapsilleni pätevän opettajan, ja varmaan moni muukin. Ja kyllä voi tuosta yhdistelmästä olla yläkoulussakin hyötyä, jos on valmis vähän joustamaan, ja kielten lisäksi tekemään esim. muiden aineiden resurssitunteja tai laaja-alaisen erityisopen hommia.
Itse olen yläkoulun opettaja, jolla on erikoinen aineyhdistelmä. En nyt viitsi sanoa mikä, kun on niin harvinainen, mutta sen avulla kyllä sain viran. Ei ole siis mitenkään tyypillinen. Haluaisin kannustaa kaikkia epätyypillisiinkin ratkaisuihin, vaikkei niitä virkailmoituksissa kuuluteta.
Yhtenäiskoulussa menee valitettavasti niin päin, että alakoulun opet ottaa tunteja yläkoulusta ja sieltä jää sitten aineenopettajakunnasta tuntiopettajien tarve pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää kommentti, että ota suoraan yhteyttä kouluihin ja verkostoidu! Ei jumalauta tällä alalla ole piilotyöpaikkoja, vaikka kuinka itseesi tyrkyttäisit töihin. Ja jos "suhteita" ei oo entuudestaan, miten niitä luot, kun töihin ei pääse näyttämään osaamistaan.
Mutta kun se suora yhteydenotto on se paras tapa saada töitä ja saada jalka oven väliin!
Ja nimenomaan puhelinsoitto ensin ja heti keskustelun jälkeen lyhyt viesti esittelyineen ja yhteystietoineen sähköpostiin. Näin olen jokaisen pestini saanut, ensin lyhyitä sijaisuuksia, sitten pitempiä sijaisuuksia, määräaikaisuuksia ja lopulta virka.
Rehtoreille kannattaa ensin soittaa, opettajillekin voi laittaa s-postitse lyhyen "sijainen tarjolla" -esittelyn. Lähes joka koulussa on lopulta pulaa sijaisista jossain vaiheessa lukuvuotta.
Verkostoitumisella tarkoitetaan varmasti sitä, että kun saa yhdestä koulusta sijaisuuden, saa sinne jalan oven väliin ja opehuoneesta saa lisää sijaisuuksia, jos osoittautuu hyväksi. Opehuoneesta siis siten, että joku koulutukseen menijä kyselee, tai lomamatkalle lähtevä. Ja vastaavasti saatat saada vinkin jostain pitemmästä sijaisuudesta toisesta koulusta, aina joku tuntee jonkun.
Alkuun pitää sietää epävarmuutta ja lyhyitä sijaisuuksia.
Kuinkas kauan olet ollut opettajana? Noi sun niksit toimii siinä uran alkuvaiheessa. Sitten kun kokemusta alkaa olemaan lähemmäs kymmenen vuotta, alkaa rehtoreita houkutella enemmän nuorempien palkkaaminen. Kyllä mullakin oli vielä pari vuotta vientiä, eipä ole enää. Alue vaikuttaa. Esim. Oulussa on hakijoita 30-80 jokaista sijaisuuttakin kohtaan.
jos kokemusta on lähemmäs 10 vuotta eikä ole saanut vakipaikkaa (tai edes pätkää pätkän perään samasta koulusta tai rehtori ei ole suositellut sinua toiseen kouluun), niin on syytä katsoa peiliin. Syytä on katsoa myös silloin, jos joutuu vaihtamaan koulua joka lukuvuoden jälkeen.
Ja kyllä, useamman vuoden työkokemuksenkin jälkeen joutuu välillä sietämään pätkää ja silppua. Pois karsiutuvat ensimmäisinä ne, jotka olettavat, että työkokemuksen perusteella ei enää tehdä pätkiä ja kesistäkin pitää saada palkkaa. Tämä on nykytilanne, valitettavasti.
Omat niksini pätivät kyllä ihan muussa kuin uran alkuvaiheessa, onneksi :) Ja vakipaikan sain 40+ vuotiaana.
Eiku sä oletkin varmaan luokanopettaja! Teitä voi käyttää mihin vaan. Aineenopettajilla on kuule pikkasen vaikeampaa työllistyä eikä niitä paikkoja synny yhtään enempää lisää, vaikka oisi kuinka hyvä tyyppi ja rehtorit suosittelisivat koulusta toiseen. Pikkasen rajaa tolle työttömien syyttämiselle ja oman erinomaisuuden korostamiselle.
Väärin arveltu, aineenopettaja olen.
Sinänsä ei kyllä luokanopettajan paikkojakaan synny vain siksi lisää, että on hyvä tyyppi :)
Ja vinkkinä: jos luokanopettaja työllistyy helposti niin siitä vain suorittamaan kaksoiskelposuutta. Muutama opiskelukaveri on tehnyt näin, tosin yhtä luokanopen sijaisuutta saattaa hakea reippaasti yli 150 hakijaa. Kaksoiskelpoiset toki erottuvat joukosta.
Ei luokanopettajakaan varmaan työllisty helposti, mutta tottakai tuolla tekniikalla, mitä ehdotit, se on tosi paljon luultavampaa kuin aineenopettajana olisi.
Miksiköhän aineenopettajista luokanopettajaksi täydentämisen opiskelu on tehty niin vaikeaksi? Ei muuten mene noin, että "siitä vain suorittamaan kaksoiskelpoisuutta".
Mutta tulipa susta ikävä fiilis, oot vissiin edelleen sitä mieltä että työtön ope tulee työlliseksi katsomalla peiliin?
No valitettavasti se on usein niin, että tietyt tyypit kiertävät koulusta toiseen, vuodesta toiseen, eivät saa jatkaa, vaikka tarvetta olisi. Ihmettelevät suureen ääneen, miten joku rehtorin kumminkaima / kaunis nuori neito / jne kiilasi ohi, aina löytyy joku ulkopuolinen syy, miksi ei saa jatkaa (vaikka syy löytyy sieltä peilistä, sitä ei vain itse tajuta). Näitä liikkuu tuolla yllättävän paljon, jokainen alalla pitempään ollut varmasti tunnistaa vastaavia tyyppejä.
Mikä näissä sijaisissa sitten on vikana? Mitä ominaisuuksia on niissä jotka saavat jatkaa?
Vikana on se, etteivät hoida hommiaan kunnolla ja muut joutuvat paikkailemaan / eivät vain tee työtään hyvin. Nämä ovat siis niitä, jotka kiertävät koulusta toiseen lukuvuosi kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
[Putoaako sijaislistalta jo alemmalla korkeakoulututkinnolla?Varmaankin koska jos palkka nousee niin työnsaanti ainakin vaikeutuu?Saako rehtorit palkata pitkiinkin sijaisuuksiin epäpätevän pätevän ohi?Vain virkaan on valittava pätevin?
Alemmalla korkeakoulututkinnolla ilman pedagogisia ei palkka nouse niin paljon, että sijaislistalta putoaisi.
Mulla on hyllyssä yksi hallinto-oikeuden päätös, että sijaiseksi sai palkata sosionomin 3 kk:n opettajakokemuksella, vaikka hakijoissa oli päteviä opettajia ja myös todistuksenkirjoittamista vaille valmiita luokanopettajia. Luokanopettajan sijaista siis haettiin, yksikään pätevä luokanopettaja ei hakenut, mutta useampi aineenopettaja , joista yksi oli juuri ilmoituksessa mainitun aineen opettaja.
Peruste oli se, että valitulla oli joku erityistaito, jota muut hakijat eivät omissa hakemuksissaan maininneet. Toiseksi aineyhdistelmä oli sen verran vinkeä, että eipä sattunut olemaan yhtään luokanopettajaa, jolla olisi ollut juuri niitä erikoistumisaineita.
Muissakin julkisissa haussa voi tulla eteen tilanne, että valitsija joutuu hetken miettimään, mikä oli se erityinen syy, jonka vuoksi tietty henkilö ohitti ne 7 ansioituneempaa. Omin korvin kuultu on "xyz"-erikoistumisopinnot eli sellainen postimyyntikoulutus, jota kenelläkään muulla ei sattunut olemaan.
Selittäkääpä nyt minulle, millä tavalla peiliin katsominen auttaa, kun töitä ei vaan ole. En minä sentään niin ruma ole! Ikä kyllä näkyy, mutta enpä taatusti enää a ole raskaana.
Olen hankkinut lisäopintoja ja luokanopettajan monialaisiin pääsy tyssäsi haastattelussa siihen, että havaitsivat mulla olevan myös rehtorin kelpoisuus. Olin ylikoulutettu siihenkin. Olen myös hakenut töitä Utsjoelta, Porista, Imatralta ja Kotkasta ( joista ei muuten koskaan tule edes mitään päästöstä), Helsingistä ja aika monesta paikasta siltä väliltä.
Arvatkaapa, kuinka monta pätevää hakijaa oli erääseen Sevettijärven aineenopettajan paikkaan. Ei enää tarvitse ottaa ylioppilaita syrjäkylien opettajiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika paradoksaalista, että jopa yläkoulun opettajan paikkoihin on tunkua, vaikka yläkoulun työ on monesti tosi raskasta, jos kurinpito on vaikeaa. Kertoo paljon akateemisten työmarkkinoista Suomessa. Paremmassa tilanteessa monet nyt opettajiksi pyrkivät eivät edes harkitsisi opettajan työtä.
Opettaja on ollut Suomessa se perinteinen turvasatamatyöpaikka. (Lähes) varmana häämöttävä virka joka säilyy eläkeikään asti, hyvä palkka, lyhyet työpäivät sekä pitkä palkallinen loma. Varsinkin entisaikaan ja varsinkin pikkupaikkakunnilla opettajat olivat vieläpä yhteisön silmäätekeviä.Paljon on vetänyt puoleensa myös sellaisia persoonia joille se työn ydinsisältö (=lasten ja nuorten kohtaaminen) ei ole ollut erityisen tärkeää.
Maailma muuttuu. Minusta voi olla ihan hyväkin, että ne jotka ovat ajautuneet opetusalalle etujen perässä, tipahtavat kyllästymistään pois ja vain ne joille opettaminen on todellinen intohimo, jatkavat.
Terveisin ei-opetusalalle kouluttautuja
Ei tuo kyllä taida olla totta.
Jospa lopetettaisiin yksittäisten ihmisten syyttely tilanteesta, joka on systeemin aiheuttama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä näissä sijaisissa sitten on vikana? Mitä ominaisuuksia on niissä jotka saavat jatkaa?
Vikana on se, etteivät hoida hommiaan kunnolla ja muut joutuvat paikkailemaan / eivät vain tee työtään hyvin. Nämä ovat siis niitä, jotka kiertävät koulusta toiseen lukuvuosi kerrallaan.
Vika voi olla se, että on liian pätevä ja kokenut eli saa kaikki kokemus- ja erikoistumislisät-> liian kallis. Toiseksi rehtori ei missään tapauksessa halua alaiseksi osaavampaa ihmistä kuin mitä itse on.
Nämä koulusta toiseen kiertävät ovat sellainen hätävara, jota ei tarvitse ottaa vakituiseksi kun tiedetään, että he kyllä rientävät ilomielin töihin heti kun kutsu kuuluu. Minä olen yksi niistä, joka on toisella tai kolmannella varasijalla, jos vaan on yksikin "parempi" hakija.
Voisin kyllä nimeltä mainita ainakin yhden v. 1988 syntyneen naisen, joka on valittu useampaan paikkaan, joita minäkin olen hakenut. Haluaisin todella tietää, millä ansioilla hän on niin ylivoimainen, vaikka ei ole paljon työkokemustakaan. Julkisten virkojen hakemukset ovat julkista tietoa, joten ehkä jonakin päivänä käyn lukemassa hänen hakemuksensa. No, hän ottaa vastaan vain yhden paikan ja muihin haetaan työntekijä varasijoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa suomikouluista on lauantai toimisia, mutta sitten on ihan kokoaikaisia. Kuten esimerksiksi nuo ruotsalaiset, Tallinnassa yksi, Munchenissa yksi, Aurinkorannikolla yksi jne. Rohkeasti vain goolaamaan ja kyllä niissä on varmasti myös tyhjiä virkoja :)
Sehän se yksi ongelma on, että opettajien osaamiekka ja taidoilla olisi kyllä kysyntää, mutta rahaa ei. Esimerkiksi yliopistoissa hyödyttäisiin opetuksessa valtavasti paremmasta pedagogisesta osaamisesta, mutta se taitaa olla tällä hetkellä surullista kyllä viimeinen paikka jossa on rahaa. ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä näissä sijaisissa sitten on vikana? Mitä ominaisuuksia on niissä jotka saavat jatkaa?
Vikana on se, etteivät hoida hommiaan kunnolla ja muut joutuvat paikkailemaan / eivät vain tee työtään hyvin. Nämä ovat siis niitä, jotka kiertävät koulusta toiseen lukuvuosi kerrallaan.
Vika voi olla se, että on liian pätevä ja kokenut eli saa kaikki kokemus- ja erikoistumislisät-> liian kallis. Toiseksi rehtori ei missään tapauksessa halua alaiseksi osaavampaa ihmistä kuin mitä itse on.
Nämä koulusta toiseen kiertävät ovat sellainen hätävara, jota ei tarvitse ottaa vakituiseksi kun tiedetään, että he kyllä rientävät ilomielin töihin heti kun kutsu kuuluu. Minä olen yksi niistä, joka on toisella tai kolmannella varasijalla, jos vaan on yksikin "parempi" hakija.
Voisin kyllä nimeltä mainita ainakin yhden v. 1988 syntyneen naisen, joka on valittu useampaan paikkaan, joita minäkin olen hakenut. Haluaisin todella tietää, millä ansioilla hän on niin ylivoimainen, vaikka ei ole paljon työkokemustakaan. Julkisten virkojen hakemukset ovat julkista tietoa, joten ehkä jonakin päivänä käyn lukemassa hänen hakemuksensa. No, hän ottaa vastaan vain yhden paikan ja muihin haetaan työntekijä varasijoilta.
juuri tällaiset perustelut olen kuullut useamman sellaisen suusta, jotka kiertävät koulusta toiseen ja ihan siitä syystä, etteivät tee työtään kunnolla. He ovat omasta mielestään aina muita pätevämpiä, syyttävät rehtoreita syrjinnästä, kritisoivat pesteihin valittuja jne. eivätkä vahingossakaan tajua, että vika onkin siinä, miten he työtään tekevät. Ovat valinnoissa aina kakkosena tai kolmosena. Työkaverit vain tietävät, mutta on todella vaikea mennä sanomaan suoraan päin naamaan, että etkö todellakaan tajua, että hoidat työsi huonosti, varsinkin jos se toinen on sitä mieltä, että on aivan mahtavan upea ope.
Ja en nyt tarkoita sinua, eihän tilanne kaikkien kohdalla ole sama, mutta juuri tuollaisia perusteluja sitä kuulee liian usein juuri niiden suusta, jotka tosiaan ihan syystä eivät ole koskaan se ykkösvalinta. Tottakai rehtorit haluavat sellaisia ihmisiä, jotka todella hoitavat hommansa hyvin ja joiden jälkiä ei tarvitse toistuvasti paikkailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne se, että mies on saanut töitä kotiseudultaan ja haluaa/aikoo muuttaa sinne. Myös lapset haluavat sinne kun isovanhemmat on siellä. Itsellä opettajan virka pk-seudulla, joten isoja päätöksiä edessä... tiedän tarkalleen aineenopettajien katastrofaalisen työtilanteen ja ymmärrän etten kenties koskaan tulee enää uutta virkaa saamaan, jos tästä luovun.
Itselläni oli loistovirka pääkaupunkiseudulla, kivat oppilaat, ihanat työkaverit ja loistava työyhteisö. Ainoa miinus, että kyseessä oli sisäilmaongelmainen koulu ja työmatka oli pitkä ja rasittava. Muutin sitten muualle miehen työn takia ja uskomattomalla onnella sain uuden työpaikan. Menetin sekä hyviä että huonoja asioita eikä takaisin tietenkään ole paluuta. Samoin sain tilalle sekä hyviä että huonoja asioita, paremman asuinympäristön, lyhyemmän työmatkan, uudet ihanat työkaverit, mutta raskaamman työn ja uudet sisäilmaongelmat. Vanhaa työpaikkaa on toisinaan vieläkin ikävä.
Sitä olen ihmetellyt vuosien aikana, miten jotkut saivat olla vuosikausia virkavapaalla omasta virastaan ja toimia muissa töissä tai muualla opettajana. Samaten olen vuosien aikana ihmetellyt myös sitä, että epäpätevät ihmiset voivat toimia vuosikausia luokan- tai aineenopettajana (tuntiopettaja), vaikka päteviäkin olisi saatavilla.
Sinulle annan neuvon, ota ensin virkavapaata vuodeksi ja mieti sitten, mitä haluat tehdä. Älä irtisanoudu heti virastasi, sillä takaisin et sitä saa.
Säännöt on tehty virassaolevien suojelemiseksi.
Itse olen ihmetellyt sitä, miksi eri aineissa on erilaiset opetusvelvoitteet. Joku äidinkielenopettaja pääsee tosi pienellä tuntimäärällä peruspalkkaan, kun taas esim. historianopettajan on tehtävä ainakin neljä viikkotuntia enemmän samaan palkkaan. Vuodessa siitä kertyy jo aika suuri tuntimäärä: 4x4x9.
Hissanopella on kuusi tuntia enemmän opetusvelvollisuutta.
Tämä johtuu täysin siitä, että äikänopella on paljon enemmän tuntien ulkopuolista suunnittelu- ja korjaustyötä. Jos äikänopella on 120 oppilasta ja jokainen oppilas kirjoittaa esimerkiksi 10 tekstiä lukuvuoden aikana, menee korjaamiseen noin 600 tuntia lukuvuoden aikana. Tämän lisäksi vielä mahdolliset kokeet ym.korjaustyöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne se, että mies on saanut töitä kotiseudultaan ja haluaa/aikoo muuttaa sinne. Myös lapset haluavat sinne kun isovanhemmat on siellä. Itsellä opettajan virka pk-seudulla, joten isoja päätöksiä edessä... tiedän tarkalleen aineenopettajien katastrofaalisen työtilanteen ja ymmärrän etten kenties koskaan tulee enää uutta virkaa saamaan, jos tästä luovun.
Itselläni oli loistovirka pääkaupunkiseudulla, kivat oppilaat, ihanat työkaverit ja loistava työyhteisö. Ainoa miinus, että kyseessä oli sisäilmaongelmainen koulu ja työmatka oli pitkä ja rasittava. Muutin sitten muualle miehen työn takia ja uskomattomalla onnella sain uuden työpaikan. Menetin sekä hyviä että huonoja asioita eikä takaisin tietenkään ole paluuta. Samoin sain tilalle sekä hyviä että huonoja asioita, paremman asuinympäristön, lyhyemmän työmatkan, uudet ihanat työkaverit, mutta raskaamman työn ja uudet sisäilmaongelmat. Vanhaa työpaikkaa on toisinaan vieläkin ikävä.
Sitä olen ihmetellyt vuosien aikana, miten jotkut saivat olla vuosikausia virkavapaalla omasta virastaan ja toimia muissa töissä tai muualla opettajana. Samaten olen vuosien aikana ihmetellyt myös sitä, että epäpätevät ihmiset voivat toimia vuosikausia luokan- tai aineenopettajana (tuntiopettaja), vaikka päteviäkin olisi saatavilla.
Sinulle annan neuvon, ota ensin virkavapaata vuodeksi ja mieti sitten, mitä haluat tehdä. Älä irtisanoudu heti virastasi, sillä takaisin et sitä saa.
Säännöt on tehty virassaolevien suojelemiseksi.
Itse olen ihmetellyt sitä, miksi eri aineissa on erilaiset opetusvelvoitteet. Joku äidinkielenopettaja pääsee tosi pienellä tuntimäärällä peruspalkkaan, kun taas esim. historianopettajan on tehtävä ainakin neljä viikkotuntia enemmän samaan palkkaan. Vuodessa siitä kertyy jo aika suuri tuntimäärä: 4x4x9.
Hissanopella on kuusi tuntia enemmän opetusvelvollisuutta.
Tämä johtuu täysin siitä, että äikänopella on paljon enemmän tuntien ulkopuolista suunnittelu- ja korjaustyötä. Jos äikänopella on 120 oppilasta ja jokainen oppilas kirjoittaa esimerkiksi 10 tekstiä lukuvuoden aikana, menee korjaamiseen noin 600 tuntia lukuvuoden aikana. Tämän lisäksi vielä mahdolliset kokeet ym.korjaustyöt.
Hissa 23, äikkä 18, ero on 5 tuntia, ei 6.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä näissä sijaisissa sitten on vikana? Mitä ominaisuuksia on niissä jotka saavat jatkaa?
Vikana on se, etteivät hoida hommiaan kunnolla ja muut joutuvat paikkailemaan / eivät vain tee työtään hyvin. Nämä ovat siis niitä, jotka kiertävät koulusta toiseen lukuvuosi kerrallaan.
Vika voi olla se, että on liian pätevä ja kokenut eli saa kaikki kokemus- ja erikoistumislisät-> liian kallis. Toiseksi rehtori ei missään tapauksessa halua alaiseksi osaavampaa ihmistä kuin mitä itse on.
Nämä koulusta toiseen kiertävät ovat sellainen hätävara, jota ei tarvitse ottaa vakituiseksi kun tiedetään, että he kyllä rientävät ilomielin töihin heti kun kutsu kuuluu. Minä olen yksi niistä, joka on toisella tai kolmannella varasijalla, jos vaan on yksikin "parempi" hakija.
Voisin kyllä nimeltä mainita ainakin yhden v. 1988 syntyneen naisen, joka on valittu useampaan paikkaan, joita minäkin olen hakenut. Haluaisin todella tietää, millä ansioilla hän on niin ylivoimainen, vaikka ei ole paljon työkokemustakaan. Julkisten virkojen hakemukset ovat julkista tietoa, joten ehkä jonakin päivänä käyn lukemassa hänen hakemuksensa. No, hän ottaa vastaan vain yhden paikan ja muihin haetaan työntekijä varasijoilta.
juuri tällaiset perustelut olen kuullut useamman sellaisen suusta, jotka kiertävät koulusta toiseen ja ihan siitä syystä, etteivät tee työtään kunnolla. He ovat omasta mielestään aina muita pätevämpiä, syyttävät rehtoreita syrjinnästä, kritisoivat pesteihin valittuja jne. eivätkä vahingossakaan tajua, että vika onkin siinä, miten he työtään tekevät. Ovat valinnoissa aina kakkosena tai kolmosena. Työkaverit vain tietävät, mutta on todella vaikea mennä sanomaan suoraan päin naamaan, että etkö todellakaan tajua, että hoidat työsi huonosti, varsinkin jos se toinen on sitä mieltä, että on aivan mahtavan upea ope.
Ja en nyt tarkoita sinua, eihän tilanne kaikkien kohdalla ole sama, mutta juuri tuollaisia perusteluja sitä kuulee liian usein juuri niiden suusta, jotka tosiaan ihan syystä eivät ole koskaan se ykkösvalinta. Tottakai rehtorit haluavat sellaisia ihmisiä, jotka todella hoitavat hommansa hyvin ja joiden jälkiä ei tarvitse toistuvasti paikkailla.
Tämä ei ole mitään työttömien puolustelua, mutta usein käytäntö on päinvastainen. Vakivirasta on jokseenkin mahdoton saada pois todella toistaitoista, huonoa ja jopa juoppoa opettajaa. Tämän sanoi suoraan se sivistysjohtaja, jonka kanssa asiasta keskustelin sellaisessa tilanteessa, jossa oppilaat kieltäytyivät menemästä yhden opettajan tunnille. Yksi niistä oppilaista oli minun lapseni.
Entä miten selität sen, että vuodesta toiseen se on joku muu, joka paikkailee kelvottoman opettajan töitä, mutta se paikkaaja ei saa vakivirkaa? En tarkoita edellämainittua tapausta, vaikka toinen saman aineen opettaja joutui antamaan tukiopetusta tämänkin oppilaille.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, tämäkö onkin se syy miksei kaupungin sijaisrekrystä ikinä tule yhteydenottoja? Itse olen pätevänä aineenopettajana saanut päiväsijaisuuksia ihan ok maalaiskuntien puolelta suoraan opettajien kautta.
Palkata ei esim. vuoden sijaiseksi saa mielestäni epäpätevää pätevän ohi. Ja jos näin kävisi, voisi pätevä aina valittaa, koska päätösten pitää tulla tietoon kaikille hakijoille.
Suoraan opettajien kautta pätevä voikin päästä siitä syystä, että eihän opettaja palkkaa maksa! Sitä minä en tiedä, onko missään olemassa ääneen lausuttuna sitä periaatetta, että otetaan halvempi työntekijä. Fakta on kuitenkin se, että kouluavustajat tekevät aika usein opettajan sijaisuuksia.
ENINTÄÄN vuodeksi voidaan palkata epäpätevä, jos ei ole saatavilla pätevää. Tämä on laissa tai asetuksessa, en muista kummassa. Mutta sillä sama, kun sitä on niin helppo kiertää. Esimerkiksi tarvitaan työntekijä heti, selataan sijaislista ja todetaan, että eihän täällä ole päteviä, otetaanpa tämä ( lääkärin puoliso, rehtorin poika ... )
Valitukset eivät johda mihinkään, sillä yleensä sijaisuus on jo loppunut ennen kuin asia on käsitelty. Korvauksia voi saada vain siinä tapauksessa, että on kovin räikeä syrjintätapaus mutta ei sillä perusteella, että ei ole valittu ansioituneinta hakijaa.
Ainakin yhden tapauksen tiedän, jossa pätevä opettaja oli valittu virkaan B, jossa työ olisi alkanut vasta lokakuussa. Elokuussa juuri ennen koulun alkua opettaja lähti pois paikasta A, mutta ei sitä tarjottu B-virkaan valitulle, jotta hän olisi voinut tulla töihin joku lukuvuoden alusta vaan otettiin epäpätevä sijainen A-virkaan. Tämä B-paikan opettajakin lähti sitten töihin toiseen paikkaan, jossa katsottiin paremmaksi ottaa lukuvuoden alkuun pätevä .
Alue: Aihe vapaa
Helsinkiläinen Insinööri mies. Tämä on opettajien vertaistukiketju. Kaikki tähän asti keksimäsi työllistävät vain muutaman uuden hklön vuosittain, ja mikään näistä ei pätkätyöopea. Ei ministeriö, kustantamo tai teknologiafirma halaja pätkätyöopea riveihinsä. He haluavat kokeneen ammattilaisen ko. tehtävään. Lopeta jo tämä vinkkien jakaminen täällä!
uote=Vierailija]
En ole opetusalan ammattilainen enkä toimi tehtävässä jossa opettaisin vaikka yliopistossa työskentelenkin. (Olen toki joskus kauan sitten luennoinut ja vetänyt kursseja mutta siitä on yli kaksikymmentä vuotta, sittemmin ura on ollut aivan muuta, mutta toki opettamista, opiskelua ja tutkimusta tukevaa).
Olen mielestäni noin vuosikymmenen nähnyt kuinka opetusala on yhä kiihtyvässä muutoksessa uuden teknlologian, niiden suomien uusien mahdollisuuksien ja niistä johtuvien muuttuvien tarpeiden vuoksi. Ei näitä asioita minusta mitenkään piiloteta vaan päin vastoin tuodaan esille varsin usein tietysti erilaisten tiedotteiden, blogien ja konferenssien ym. tapaamisten yhteydessä jota näytetään järjestävän siellä täällä, saan niitä työsähköpostiin ja luen niistä oman yliopistoni web-sivuilta tämän tästä vaikka en niitä etsi.
Oppimateriaalin osalta voisi ajatella, että tarjoaisi omaa työpanostaan kustantajille ja kysyisi olisiko siellä toiveita materiaalista tai aineistosta mitä opettajana heille voisi tehdä. Työ voisi olla materiaalin sovittamista sähköiseen muotoon, uuden materiaalin tekemistä joko yksin tai yhdessä toisten kanssa. Työ voisi myös olla jonkun vieraskielisen materiaalin kääntämistä, ohjelmiston käyttöliittymien kääntämistä/kansallistamista (ei edellytä ohjelmoinnin osaamista) ja sovittamista kotimaiseen käyttöön kieltenopettajalle jne. Suomalaisen materiaalin kääntämistä toiselle kielelle jossain yhteistyöprojektissa.
Opetushallintoakin joku tekee ja sielläkin on yhä enemmän käytössä tekniikkaa, jotta asia kyetään hoitamaan. Kyse ei ole vain virkamieheksi työllistymisestä kunnanvirastoon vaikka sekään vaihtoehto tuskin huono olisi :)
En näe mitään syytä miksi opettajien pitäisi olla vain jonkun tietojärjestemän käyttäjiä, ilman että heiltä kysytään ja jotkut heistä osallistuvat niiden kehittämiseen vaikkapa toimintalogiikanja käyttöliittymän suunnitteluun sekä testauksen osalta.
Pelillistäminen tuntuu olevan myös pinnalla, siinä ehkä oikea taho jos pelien ohjelmointi ei itse luonnistu on yrittää päästä mukaan jonkun peliä kehittävän ohjelmistotalon (pelitalo) projektiin ts. tarjota itseään laittaa vaikka avoin hakemus johonkin pelitaloon ja ilmoittaa halukkuutensa sen kaltaiseen työhön.
En tiedä oliko tässä nyt konkretiaa toivotulla tavalla, en voi lähteä osoittelemaan että hae tuohon ja tuohon projektiin. En seuraa niitä sillä tasolla, mutta toki huomaan ja näen meidän talon normaalissa viestinnässä että opettajankoulutuksen saaneita on vaikka minkälaisissa projekteissa nykyään mukana. Siksi jäin ennen ensimmäistä viestiä kirjoittaessani miettimään, että miten ainakin tässä ketjussa opettajat katsoivat työllistymisen ongelmaansa ja soveltuvuuttaan erilaisiin tehtäviin niin kovin kapea-alaisesti.
ps. minun täytyy nyt mennä muihin toimiin, saatan vielä käydä lukemassa myöhemmin ketjua vaikka illalla.