Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työttömien opettajien vertaistukiketju
11.08.2011 |
Onko kukaan muu opettaja vailla työpaikkaa? Olen luokanopettaja, ja valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta sijaisena samalla koululla, sitten jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle neljäksi vuodeksi kahden lapseni kanssa. Viime lukuvuodeksi sain helposti koko lukuvuoden sijaisuuden, mutta nyt en kertakaikkiaan mitään, vaikka 80 km säteeltä olen töitä etsinyt todella aktiivisesti tammikuusta lähtien. Hakemuksia, haastatteluja (yleensä 6-8 haastateltavaa, joilla työkokemusta enemmän kuin minulla), sähköposteja suoraan rehtoreille ja koulutusvirastoon jne. jne. Tuntuu, että missään ei tarvita ammattitaitoani eikä innostustani. Nautin opettamisesta, ja keväällä sain pelkästään positiivista palautetta niin oppilailta, vanhemmilta kuin työtovereiltakin. Ahdistaa, nyt pitää odottaa flunssakauden alkua, että saisi edes muutaman päivän pätkätöitä... Keväällä ilmoitin lasten päiväkotiinpaluupäiväksi koulujenalkupäivän, joten maksan elokuun päivähoitomaksun, vaikka minulla ei olisi yhtään työpäivää elokuussa. Tunnen itseni täysin turhaksi ja surkeaksi. Onko kohtalontovereita?
Kommentit (1500)
On totta, että järjestelmässä on vikaa ja opettajia ylikoulutetaan. Jos samaa sijaisuutta hakee 100 ihmistä, 99 ei saa siitä paikasta työtä eikä sitä pelkästään peiliin katsomisella korjata. Täällä joku kertoi, ettei ole kolmeen vuoteen saanut edes kutsua haastatteluun. Siinä kohtaa pitäisi mielestäni jo ainakin hakemukseensa vilkaista. Vaikkei peiliin katsominen koko maanlaajuista työttömyystilannetta ratkaise, se voi vaikuttaa merkittävästi siihen, saako paikan itse vaiko joku toinen kollega.
Muutaman opettajatuttavani kanssa keskustelleena järkytyin siitä, millaisia hakemuksia he tehtailevat. En tiedä, onko tämä vain tuttujeni ongelma vai onko laajemminkin hakijoiden ongelma. Sama hakemus lähetetään koulusta toiseen ja toivotaan, että tärppäisi. Vaikka itselle olisikin ihan sama, mihin kouluun pääsee töihin, ei se työnantajalle ole “ihan sama”. Totta kai jokainen, joka palkkaa jonkun, haluaa tietää, miksi tyyppi haluaa (ja miksi sopii) juuri heille töihin. Sellainen geneerinen, joka kouluun kelpaava liipalaapa ei todellakaan erotu niiden 100 muun hakemuksen joukosta!
Itse pääsin tänä keväänä pk-seudulla useampaan haastatteluun. Olen toki nuori, eikä minulle tarvitse maksaa erilaisia kokemuslisiä, joista täälläkin on huomauteltu. Mutta toisaalta olen myös naisena iässä, jossa työnantaja voisi pitää minua “riskisijoituksena”, joten en usko, että “halvempi hinta” oli tässä kohtaa ainoa syy, miksi sain haastattelukutsut.
Ja mitä tulee vielä tuohon suoraan yhteydenottoon, niin joskus se kannattaa. Tällä alalla ei tosiaan ole juurikaan piilotyöpaikkoja, kun kaikkien paitsi yksityiskoulujen pitää pistää paikat avoimeen hakuun. Mutta tiedän yhden helsinkiläisrehtorin, joka ei kutsu haastatteluun ketään, joka ei olisi soittanut hakemuksensa perään. Vaikka siis on ollut ihan kaupungin sivuilla avoin työpaikka ja sitä kautta haettu. Jollain keinolla pitää karsia ne n. 95 hakijaa, jotka eivät saa kutsua haastatteluun. Rehtori pääsee helpolla, kun katsoo vain ne hakemukset, joiden tekijät ovat soittaneet ja osoittaneet kiinnostusta juuri kyseistä koulua kohtaan. Toki voi olla, että tämä on vain tämän yhden henkilön oma ainutlaatuinen tapa hoitaa asia, mutta voi olla, että muutkin rehtorit noudattavat tätä tapaa, kun hakijoita on niin julmetusti. Eli ihan heti en torppaisi tuota soittelua, vaikkei piilotyöpaikkoja olekaan tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On totta, että järjestelmässä on vikaa ja opettajia ylikoulutetaan. Jos samaa sijaisuutta hakee 100 ihmistä, 99 ei saa siitä paikasta työtä eikä sitä pelkästään peiliin katsomisella korjata. Täällä joku kertoi, ettei ole kolmeen vuoteen saanut edes kutsua haastatteluun. Siinä kohtaa pitäisi mielestäni jo ainakin hakemukseensa vilkaista. Vaikkei peiliin katsominen koko maanlaajuista työttömyystilannetta ratkaise, se voi vaikuttaa merkittävästi siihen, saako paikan itse vaiko joku toinen kollega.
Muutaman opettajatuttavani kanssa keskustelleena järkytyin siitä, millaisia hakemuksia he tehtailevat. En tiedä, onko tämä vain tuttujeni ongelma vai onko laajemminkin hakijoiden ongelma. Sama hakemus lähetetään koulusta toiseen ja toivotaan, että tärppäisi. Vaikka itselle olisikin ihan sama, mihin kouluun pääsee töihin, ei se työnantajalle ole “ihan sama”. Totta kai jokainen, joka palkkaa jonkun, haluaa tietää, miksi tyyppi haluaa (ja miksi sopii) juuri heille töihin. Sellainen geneerinen, joka kouluun kelpaava liipalaapa ei todellakaan erotu niiden 100 muun hakemuksen joukosta!
Itse pääsin tänä keväänä pk-seudulla useampaan haastatteluun. Olen toki nuori, eikä minulle tarvitse maksaa erilaisia kokemuslisiä, joista täälläkin on huomauteltu. Mutta toisaalta olen myös naisena iässä, jossa työnantaja voisi pitää minua “riskisijoituksena”, joten en usko, että “halvempi hinta” oli tässä kohtaa ainoa syy, miksi sain haastattelukutsut.
Ja mitä tulee vielä tuohon suoraan yhteydenottoon, niin joskus se kannattaa. Tällä alalla ei tosiaan ole juurikaan piilotyöpaikkoja, kun kaikkien paitsi yksityiskoulujen pitää pistää paikat avoimeen hakuun. Mutta tiedän yhden helsinkiläisrehtorin, joka ei kutsu haastatteluun ketään, joka ei olisi soittanut hakemuksensa perään. Vaikka siis on ollut ihan kaupungin sivuilla avoin työpaikka ja sitä kautta haettu. Jollain keinolla pitää karsia ne n. 95 hakijaa, jotka eivät saa kutsua haastatteluun. Rehtori pääsee helpolla, kun katsoo vain ne hakemukset, joiden tekijät ovat soittaneet ja osoittaneet kiinnostusta juuri kyseistä koulua kohtaan. Toki voi olla, että tämä on vain tämän yhden henkilön oma ainutlaatuinen tapa hoitaa asia, mutta voi olla, että muutkin rehtorit noudattavat tätä tapaa, kun hakijoita on niin julmetusti. Eli ihan heti en torppaisi tuota soittelua, vaikkei piilotyöpaikkoja olekaan tarjolla.
Tilanne on ilmeisesti niin kuumentunut, että meillä pyöri tänä vuonna virkojen ollessa auki opehuoneessa useina päivinä ihmisiä, jotka olivat "tulleet ihan vain katselemaan" ja "onkohan rehtori paikalla?". Eli yrittivät tehdä vaikutusta etukäteen paikalla pyörimällä. Onko tämmöinen järjetön neuvo jossain annettu? Ikinä en aiemmin muista havainneeni tämmöisiä tapauksia ja nyt useita.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on ilmeisesti niin kuumentunut, että meillä pyöri tänä vuonna virkojen ollessa auki opehuoneessa useina päivinä ihmisiä, jotka olivat "tulleet ihan vain katselemaan" ja "onkohan rehtori paikalla?". Eli yrittivät tehdä vaikutusta etukäteen paikalla pyörimällä. Onko tämmöinen järjetön neuvo jossain annettu? Ikinä en aiemmin muista havainneeni tämmöisiä tapauksia ja nyt useita.
Tuollaisesta en ole kuullut, että paikalle mentäisiin palloilemaan. Tuntuisi oudolta, ja sehän voisi heikentää mahdollisuuksia, jos rehtori kokee, että on tiellä/tuppautuu liikaa. Mutta soittelua on kyllä neuvottu joka taholta. Jopa yliopiston pedagogisissa opinnoissa hehkutettiin, kuinka kannattaa olla aktiivinen ja osoittaa kiinnostusta koulua kohtaan ja soittamalla kysellä jotain "lisätietoa" koulusta...
Lapsella on ollut pätevät opettajat. Asutaan Hgissä. Ei pahaa sanottavaa.
Viestiä 204 alapeukuttanut: miksi?
1. Myönsin, että järjestelmässä on vikaa. Opettajia koulutetaan liian paljon.
2. Myönsin, ettei asia ratkea pelkästään työttömien peiliin katsomisella.
3. Olen sitä mieltä, että on myös heitä, joiden hakemukset eivät ole järin hyviä.
4. Hakemuksen pitää olla todella hyvä, jotta se erottuu sadan muun joukosta.
5. Jotkut haastattelevat vain niitä, jotka soittavat. Kaikki eivät varmasti näin tee ja toisia voi jopa soittaminen ärsyttää. Mutta jotkut rekrytoijat tekevät tätä kuitenkin. Ja jos ei sellaiseen paikkaan soita, ei ole mahdollisuutta päästä haastatteluun.
Mistä näistä kohdista olit eri mieltä ja miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole opettaja, mutta mielestäni on hulluutta että nykyään luokkien oppilaskoot suurenevat ja opetuksen taso huononee juuri tästä syystä. Samaan aikaan on ammattiin koulutettuja opettajia työttömänä joiden osaaminen hukataan. Kukaan ei voita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten töitä saa/sai pk-seudulla tänä keväänä?
Kävin muutamassa haastattelussa ja sain lukuvuoden määräaikaisuuden. Yhteistä noille haastatteluille oli ainakin uusi ops. Siitä kyseltiin enemmänkin. Eli rehtori halusi tietää, kuinka hyvin olen kärryillä syksyllä tulevista muutoksista ja mitä mieltä olen niistä. Muuten ei paljoakaan ollut yhteistä noissa haastatteluissa (paitsi yleiset: hyvät/huonot puolet, miten motivoit yms. kysymykset).
Muutaman haastattelun perusteella en tietenkään voi yleistää koskemaan kaikkia pk-seudun paikkoja, mutta noissa paikoissa ainakin tuntui ops-asiat olevan pinnalla. En tietenkään voi olla varma, sainko paikan sen takia, että olin perehtynyt opsiin ja olin kenties rehtorin kanssa samaa mieltä joistain sisällöistä vai perustuiko lopullinen päätös johonkin muuhun seikkaan. Mutta luulisin, että ainakin sellaiset, jotka eivät olleet (jos sellaisia haastatteluissa oli?) kovinkaan kärryillä tulevista muutoksista, olivat heikomassa asemassa paikan saamisen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa suomikouluista on lauantai toimisia, mutta sitten on ihan kokoaikaisia. Kuten esimerksiksi nuo ruotsalaiset, Tallinnassa yksi, Munchenissa yksi, Aurinkorannikolla yksi jne. Rohkeasti vain goolaamaan ja kyllä niissä on varmasti myös tyhjiä virkoja :)
Mikä mahtaa olla lauantaitoimisen koulun opettajan tuntimäärä ja palkka?
Miksi et luettele meille niitä kaikkia avoimia paikkoja, kun niin hyvin ne jo tunnet ja tiedät. No jos vaikka siksi, että niitä vähiä virkoja hakevat ne, jotka jo jostakin syystä oleskelevat niissä paikoissa.
Koska en halua kollegaksi ketään, joka ei osaa käyttää googlea ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viestiä 204 alapeukuttanut: miksi?
1. Myönsin, että järjestelmässä on vikaa. Opettajia koulutetaan liian paljon.
2. Myönsin, ettei asia ratkea pelkästään työttömien peiliin katsomisella.
3. Olen sitä mieltä, että on myös heitä, joiden hakemukset eivät ole järin hyviä.
4. Hakemuksen pitää olla todella hyvä, jotta se erottuu sadan muun joukosta.
5. Jotkut haastattelevat vain niitä, jotka soittavat. Kaikki eivät varmasti näin tee ja toisia voi jopa soittaminen ärsyttää. Mutta jotkut rekrytoijat tekevät tätä kuitenkin. Ja jos ei sellaiseen paikkaan soita, ei ole mahdollisuutta päästä haastatteluun.Mistä näistä kohdista olit eri mieltä ja miksi?
Minä olen se alapeukuttaja ja se, jota ei kolmeen vuoteen ole kutsuttu työhaastatteluun. Anteeksi, mutta noista neuvoistasi tulee hieman aliarvioitu olo. Ymmärrät varmaan, että onnistuneesti paikkoja kuitenkin useina vuosina saaneena tiedän, että hakemus pitää profiloida jokaiseen paikkaan erikseen ja rehtorille pitää soittaa kiinnostuneena. Nämä asiat ovat varmasti kokeneille opettajille ihan itsestäänselvyyksiä.
Minun opetettavassa aineessa tällä paikkakunnalla ja lähimmän 100 km:n sisään vaan sattuu olemaan sellainen tilanne, että niitä hyviä hakijoita on sen 100. Joukossa on niitä, jotka kärkkyy vanhasta virastaan pois, vuosikausia tuntiopettajina olleita, lisureita ja jopa tohtoreita.
Joku täällä sanoikin hyvin, että sitä jalkaa oven välissä saisi pitää sen 30 vuotta, että olisi mahkuja. Paikkoja ei myöskään ole auki. Tänä vuonna taisi olla se 2 paikkaa haussa. Sijaisuuksiakaan ei ole näköpiirissä, kun taitavat viranhaltijat ja tuntiopettajat ohittaneet jo lapsentekoiän ja vuorotteluvapaallekaan ei moni lähde, kun sitä rahaa on vähennetty ja monella perheellä on tämän massatyöttömyyden takia tiukkaa ja monesti se opettajapuoliso on perheen ainut tulontuoja.
Netistä löytyy muuten ministeriön ammattibarometri. Kannattaa sieltä käydä katsomassa, mikä on työllisyystilanne.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen se alapeukuttaja ja se, jota ei kolmeen vuoteen ole kutsuttu työhaastatteluun. Anteeksi, mutta noista neuvoistasi tulee hieman aliarvioitu olo. Ymmärrät varmaan, että onnistuneesti paikkoja kuitenkin useina vuosina saaneena tiedän, että hakemus pitää profiloida jokaiseen paikkaan erikseen ja rehtorille pitää soittaa kiinnostuneena. Nämä asiat ovat varmasti kokeneille opettajille ihan itsestäänselvyyksiä.
Luulin, että nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä, kunnes tosiaan keskustelin muutaman tutun kanssa. Pisti vain hieman vihaksi, kun tutut valittivat, etteivät saa töitä ja sitten hakemukset olivat sitä luokkaa, että oli aivan selvää, ettei töitä tule... Mutta hyvä, että osaat profiloida hakemukset koulukohtaisesti. Pahoittelut loukkauksesta, oli vain tämän kevään aikana sattunut eteen turhan monta sellaista, joka ei osaa tuota työhakemusten taitoa, vaikka olin luullut sen olevan ihan selvää kauraa. Kun tämän kevään kokemusten läpi katsoi tätä keskustelua, ei voinut olla ajattelematta, että onkohan tässäkin taas yksi sellainen, joka ei osaa kirjoittaa hakemusta ja valittaa vain. Pahoittelut ja toivottavasti jatkossa on parempi tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, kiinnostaisi tietää, mille aloille te ex-opet olette kouluttautuneet?
Kun et viitsi lukea viestejä sen vertaa, että tietäisit ettei kirjoittaja ole väittämäsi "Helsinkiläinen Insinööri mies", niin olisi ollut viisaampi jättää purkauksesi kirjoittamatta.
Niiden viestien kirjoittaja (minä) olen yliopistossa jo vuosikymmeniä työskennellyt asiantuntija, jonka ura on sivunnut näitä aiheita muutamaan kertaan aika läheltäkin (seurannut projekteja opetusteknologian kehittämiseksi, opastanut teknisissä toteutuksissa toteuttajia ja toimittajia). Se tuli selväksi kommentistasi, että "väärin sammutettu" - eikä muut kuin opettajan työtä tekevien kommentteja kaivata. Kannattaa harkita mihin sisääpäin lämpiävyys johtaa ja onko siihen millään ammattiryhmällä enää nykyisin varaa.
Jätän tämän keskustelun tähän viestiin, en jaksa jankata vastentahtoisten ihmisten kanssa. Onnea yritykselle ja koittakaa pärjätä, löytää työtä, mieluummin mielekästä sellaista josta pidätte. Minun osaa ei tarvitse huolehtia, minulla on ollut sellainen jo pitkään tai oikeammin käytännössä koko työiän ja vielä on muutamia vuosia ennen eläköitymistä.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen Insinööri mies. Tämä on opettajien vertaistukiketju. Kaikki tähän asti keksimäsi työllistävät vain muutaman uuden hklön vuosittain, ja mikään näistä ei pätkätyöopea. Ei ministeriö, kustantamo tai teknologiafirma halaja pätkätyöopea riveihinsä. He haluavat kokeneen ammattilaisen ko. tehtävään. Lopeta jo tämä vinkkien jakaminen täällä!
uote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, en ole opettaja itse, mutta näin ketjun ja ajattelin kysyä että onko teistä kukaan miettinyt että voisitteko tehdä työtä muualla kuin Suomessa?
Suomalaiset opettajat ja opetusmetodit ovat varsin hyvässä huudossa ja kysyntää on ympäri maailman. Asiaan voi tutustua vaikkapa EduClusterin sivulta.
Tiedän hyvin, että kaikille ulkomailla työskentely ei sovi perhe- tai muista syistä, mutta olen itse ollut vuosituhannen vaihteessa persianlahden suunnalla (tietoliikenne-alalla) töissä pari vuotta ja kokemus oli erittäin positiivinen ja rahaakin ansaitsin varsin hyvin. Palasin kuitenkin takaisin Suomeen, lähinnä siksi että minulla oli vakityö odottamassa (olin virkavapaalla) ja en halunnut rikkoa lupausta palata. Sitten Irakin sodan jne. muiden syiden vuoksi asiat monimutkaistuivat ja palaaminen olisi ollut vaikeaa ainakin niin hyvin ansaitseviin hommiin missä olin. Mutta nyt ajat on siellä toiset ja ajattelin tuoda esille sen, että Arabian niemimaalla edut länsimaalaiselle työntekijälle ovat yleensä varsin hyvät ja täysijärkinen aikuinen joilla on edes hiemankaan kyky sopeutua eri kulttuureihin pärjää siellä kyllä ihan OK kun edes vähän yrittää. Eihän siellä ole pakko koko elämäänsä viettää ja sitten kun sieltä lähtee hieman enemmän ansainneena ja kokeneempana niin katu-uskottavuutta on lännessäkin sen verran että siitä on yleensä etua työpaikkaa etsiessä.
Eri maiden perusopetussysteemi on kyllä aika erilainen, lisäksi epäilen että vaikka me Suomessa halutaan uskoa omaan erinomaisuuteemme, kyllä me aika mamuja jonkun toisen maan opettajina oltaisiin. Vai tykkäisitkö itse, että oman ekaluokkalaisesi ope olis vaikka aasialainen, joka olis vaan tupsahtanut Suomeen työttömyyttä/pientä palkkaa pakoon? Onhan Aasiassa myös hyvää tulosta (Pisa), mutta halutaanko me käytännössä sieltä opeja tänne? No ei, vaikka joku vieraileva luennoitsija voidaan halutakin.
Ymmärsit väärin, joko tahallaan tai vain ymmärtämättömyyttäsi. Projekteissa, joihin viittasin on kyse mitä suurimmassa määrässä ihan muusta kuin vain siitä, että opettaja täältä menee sinne luokkaan yksin tai päin vastoin jostain tulisi tänne.
Kyse on avun antamisesta opetusjärjestelmän kehittämisessä valtakunnan tai osavaltion tasolla, mikä nyt sitten onkin vastuullinen taso kussakin tapauksessa. Siitä että suomalaiset tarjoavat omaa osaamistaan ja auttavaa kättä kokeilemaan sellaista mitä meillä on kokeiltu ja todettu hyväksi.
Jos ja kun sitten päästään siihen vaiheeseen, että kokeiluja viedään käytäntöön niin opettajia kohdemaassa koulutetaan ja tuetaan lähettämällä suomalaisia opettajia mukaan toimimaan kouluissa yhdessä paikallisten opettajien kanssa. Suomalainen opettaja on siellä enemmän konsultin roolissa kuin luokanopettajana tai aineenopettajan. Projektit työllistävät varsin monenlaisia opetuksen parissa työskenteleviä ihmisiä Suomessa ja kohdemaissa. Kannattaa käydä lueskelemassa vaikka sen viitatun EduClusterin sivuilta minkälaista toimintaa se on ja minkälaisia ihmisiä maailmalle lähtee.
Mutta jos tyypit ei ole vielä Suomessakaan päässeet opetustyöhön, on ollut sijaisuuksia ja pikkupätkiä vain, mistä se suuri pedagoginen taito heille oikein vientiin asti tempaistaisiin? Sijainen harvemmin pääsee suunnittelemaan kokonaisuuksia tai ollenkaan arvioimaan, pätkäope sentään vähän, mutta usein siinäkin menee paukut vain selviytymiseen ja koulun kulttuuriin sisäänpääsemiseen, ja sitten äitiyslomapätkä tms onkin jo ohi.
En lähde jankkaamaan asiasta. Kirjoitin ensimmäisessä viestissä, että ulkomaantyö ei sovi välttämättä kaikkien elämäntilanteeseen, tarkoituksella kannustaa katsomaan niitä työllistymismahdollisuuksia hieman laveammin kuin mitä tässä ketjussa on tullut esille. Ulkomaantyötäkin kannattaa harkita, jos se elämäntilanteeseen sopii. Niissä hankkii yleensä varsin hyvin, usein saa myös kokemusta jota ei ole aivan kaikilla ja josta on etua kotimaassa työnhaussa sitten kun projekti loppuu jne.
Lisää vaihtoehtoja: Oppimateriaalin tuotannon, opetusvälineiden kehittämisen (eLearning, pelillistäminen, jne) ja opetushallinnon vaihtoehtojen tutkiminen mahdollisuutena työllistyä niiden kautta.
On yleensä fiksumpi katsoa ongelmaa laatikon ulkopuolelta ja yrittää keksiä keinoja, joilla muuttaa ongelman toisenlaiseksi omalta kannaltaan niin että se on helpompi löytää itselle toimiva ratkaisu. Vähemmän fiksua on yrittää vain vuosikausia härkäpäisesti tehdä niin kuin on tehty aina ennenkin.
En lähde jankkaamaan siitä sopiiko joku tai mikään yllä olevista jonkun yksilön tai ryhmän tarpeisiin. Tarkoitus oli tuoda esille, että opettajien taidoille ja kyvyille on kyllä käyttöä suomalaisen peruskoulun ulkopuolellakin.
Selitä tarkemmin ja lisää. Ei se ole jankkaamista. Itsekästä, jos sulla on neuvoja, mutta et konkretisoi. Kerro lisää opetushallinnon vaihtoehdoista, oppimateriaalin tuotannosta ja opetusvälineiden kehittämisestä. (Ja siis palkkatyönä nämä kiinnostaa, kyllähän me opet nyt jo tehdään nettisivuja js verkkomatskua yms omaan opetukseen, mutta ei siitä saa rahaa eikä myöskään koulullamme olisi oikein varaa ostaa mitään valmista.)
En ole opetusalan ammattilainen enkä toimi tehtävässä jossa opettaisin vaikka yliopistossa työskentelenkin. (Olen toki joskus kauan sitten luennoinut ja vetänyt kursseja mutta siitä on yli kaksikymmentä vuotta, sittemmin ura on ollut aivan muuta, mutta toki opettamista, opiskelua ja tutkimusta tukevaa).
Olen mielestäni noin vuosikymmenen nähnyt kuinka opetusala on yhä kiihtyvässä muutoksessa uuden teknlologian, niiden suomien uusien mahdollisuuksien ja niistä johtuvien muuttuvien tarpeiden vuoksi. Ei näitä asioita minusta mitenkään piiloteta vaan päin vastoin tuodaan esille varsin usein tietysti erilaisten tiedotteiden, blogien ja konferenssien ym. tapaamisten yhteydessä jota näytetään järjestävän siellä täällä, saan niitä työsähköpostiin ja luen niistä oman yliopistoni web-sivuilta tämän tästä vaikka en niitä etsi.
Oppimateriaalin osalta voisi ajatella, että tarjoaisi omaa työpanostaan kustantajille ja kysyisi olisiko siellä toiveita materiaalista tai aineistosta mitä opettajana heille voisi tehdä. Työ voisi olla materiaalin sovittamista sähköiseen muotoon, uuden materiaalin tekemistä joko yksin tai yhdessä toisten kanssa. Työ voisi myös olla jonkun vieraskielisen materiaalin kääntämistä, ohjelmiston käyttöliittymien kääntämistä/kansallistamista (ei edellytä ohjelmoinnin osaamista) ja sovittamista kotimaiseen käyttöön kieltenopettajalle jne. Suomalaisen materiaalin kääntämistä toiselle kielelle jossain yhteistyöprojektissa.
Opetushallintoakin joku tekee ja sielläkin on yhä enemmän käytössä tekniikkaa, jotta asia kyetään hoitamaan. Kyse ei ole vain virkamieheksi työllistymisestä kunnanvirastoon vaikka sekään vaihtoehto tuskin huono olisi :)
En näe mitään syytä miksi opettajien pitäisi olla vain jonkun tietojärjestemän käyttäjiä, ilman että heiltä kysytään ja jotkut heistä osallistuvat niiden kehittämiseen vaikkapa toimintalogiikanja käyttöliittymän suunnitteluun sekä testauksen osalta.
Pelillistäminen tuntuu olevan myös pinnalla, siinä ehkä oikea taho jos pelien ohjelmointi ei itse luonnistu on yrittää päästä mukaan jonkun peliä kehittävän ohjelmistotalon (pelitalo) projektiin ts. tarjota itseään laittaa vaikka avoin hakemus johonkin pelitaloon ja ilmoittaa halukkuutensa sen kaltaiseen työhön.
En tiedä oliko tässä nyt konkretiaa toivotulla tavalla, en voi lähteä osoittelemaan että hae tuohon ja tuohon projektiin. En seuraa niitä sillä tasolla, mutta toki huomaan ja näen meidän talon normaalissa viestinnässä että opettajankoulutuksen saaneita on vaikka minkälaisissa projekteissa nykyään mukana. Siksi jäin ennen ensimmäistä viestiä kirjoittaessani miettimään, että miten ainakin tässä ketjussa opettajat katsoivat työllistymisen ongelmaansa ja soveltuvuuttaan erilaisiin tehtäviin niin kovin kapea-alaisesti.
ps. minun täytyy nyt mennä muihin toimiin, saatan vielä käydä lukemassa myöhemmin ketjua vaikka illalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin mielenkiinnosta lukemaan tätä, vaikka en opettaja olekaan, mutta moni hyvä ystävä kyllä. Ihailen erityisesti erään ystäväni raivokasta työnhakua, haki töitä yli 200 km säteellä, pendlasi tekemään lyhyitäkin sijaisuuksia ja teki pätkää missä sai. Piti huolta että CV:hen ei tullut yli 4 kk taukoa, jos ei muuta, niin luki avoimessa S2sen opintoja (jos nyt muistan oikein). Sai sitten pidemmän sijaisuuden ja on nyt 3 vuotta ollut samassa paikassa. Hänelle täytyi kyllä nostaa hattua, kyseessä siis perheellinen nainen.
Ulkopuolisena täytyy ihmetellä hirmuisen pitkiä äitiyslomia ja hoitovapaita. Omalla alallani putoat jo vuodessa junasta, ei onnistuisi mitenkään neljän vuoden hoitovapaat
Vierailija kirjoitti:
Miten töitä saa/sai pk-seudulla tänä keväänä?
Tänä keväänä? Syksy säästä päätellen.
Kyllä opetusalalla on ns. piilotyöpaikkoja, ts. määräaikaisuuksia ja sijaisuuksia, joita ei ilmoiteta missään. Virallisesti näin ei ole, mutta käytännössä iso osa paikoista menee ilman julkista hakua. Siksi kannattaa olla aktiivinen ja kuten joku jo sanoikin, profoloida avoin hakemus kuhunkin kouluun ja soittaa niille rehtoreille. Rehtoreille tulee niin paljon avoimia hakemuksia ja sijaisehdokkaita, että pelkkä kirjallinen yhteydenotto hukkuu muiden sekaan. Kannattaa siis miettiä tapoja, millä erottuu joukosta positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totta, että järjestelmässä on vikaa ja opettajia ylikoulutetaan. Jos samaa sijaisuutta hakee 100 ihmistä, 99 ei saa siitä paikasta työtä eikä sitä pelkästään peiliin katsomisella korjata. Täällä joku kertoi, ettei ole kolmeen vuoteen saanut edes kutsua haastatteluun. Siinä kohtaa pitäisi mielestäni jo ainakin hakemukseensa vilkaista. Vaikkei peiliin katsominen koko maanlaajuista työttömyystilannetta ratkaise, se voi vaikuttaa merkittävästi siihen, saako paikan itse vaiko joku toinen kollega.
Muutaman opettajatuttavani kanssa keskustelleena järkytyin siitä, millaisia hakemuksia he tehtailevat. En tiedä, onko tämä vain tuttujeni ongelma vai onko laajemminkin hakijoiden ongelma. Sama hakemus lähetetään koulusta toiseen ja toivotaan, että tärppäisi. Vaikka itselle olisikin ihan sama, mihin kouluun pääsee töihin, ei se työnantajalle ole “ihan sama”. Totta kai jokainen, joka palkkaa jonkun, haluaa tietää, miksi tyyppi haluaa (ja miksi sopii) juuri heille töihin. Sellainen geneerinen, joka kouluun kelpaava liipalaapa ei todellakaan erotu niiden 100 muun hakemuksen joukosta!
Itse pääsin tänä keväänä pk-seudulla useampaan haastatteluun. Olen toki nuori, eikä minulle tarvitse maksaa erilaisia kokemuslisiä, joista täälläkin on huomauteltu. Mutta toisaalta olen myös naisena iässä, jossa työnantaja voisi pitää minua “riskisijoituksena”, joten en usko, että “halvempi hinta” oli tässä kohtaa ainoa syy, miksi sain haastattelukutsut.
Ja mitä tulee vielä tuohon suoraan yhteydenottoon, niin joskus se kannattaa. Tällä alalla ei tosiaan ole juurikaan piilotyöpaikkoja, kun kaikkien paitsi yksityiskoulujen pitää pistää paikat avoimeen hakuun. Mutta tiedän yhden helsinkiläisrehtorin, joka ei kutsu haastatteluun ketään, joka ei olisi soittanut hakemuksensa perään. Vaikka siis on ollut ihan kaupungin sivuilla avoin työpaikka ja sitä kautta haettu. Jollain keinolla pitää karsia ne n. 95 hakijaa, jotka eivät saa kutsua haastatteluun. Rehtori pääsee helpolla, kun katsoo vain ne hakemukset, joiden tekijät ovat soittaneet ja osoittaneet kiinnostusta juuri kyseistä koulua kohtaan. Toki voi olla, että tämä on vain tämän yhden henkilön oma ainutlaatuinen tapa hoitaa asia, mutta voi olla, että muutkin rehtorit noudattavat tätä tapaa, kun hakijoita on niin julmetusti. Eli ihan heti en torppaisi tuota soittelua, vaikkei piilotyöpaikkoja olekaan tarjolla.
Tilanne on ilmeisesti niin kuumentunut, että meillä pyöri tänä vuonna virkojen ollessa auki opehuoneessa useina päivinä ihmisiä, jotka olivat "tulleet ihan vain katselemaan" ja "onkohan rehtori paikalla?". Eli yrittivät tehdä vaikutusta etukäteen paikalla pyörimällä. Onko tämmöinen järjetön neuvo jossain annettu? Ikinä en aiemmin muista havainneeni tämmöisiä tapauksia ja nyt useita.
Tähän voi sanoa: Älkää tulko kouluun tai opehuoneeseen haahuilemaan. Hyvin nopeasti antaa oudon kuvan. Monissa kouluissa opehuoneeseen pääsee vain avaimella eli ei sinne niin vaan tulla. Jos tullaan, nopeasti joku kysyy, kuka kävijä on ja miksi on käymässä. Jos vastaus on, että tutustumassa koulun ilmapiiriin, ulos koulualueelta. Jos vieras aikuinen haahuilee koulun käytävillä, välituntivalvojat tekevät samoin. Rehtorit eivät ehdi tavata ja tutustuttaa kouluun jokaista hakijaa. Hakuprosessi on selvä, hae kirjallisesti, soita perään, jos haluat ja tule haastatteluun, jos kutsutaan. Valittu voi tulla käymään ja tutustumaan.
Alue: Aihe vapaa
Mikä mahtaa olla lauantaitoimisen koulun opettajan tuntimäärä ja palkka?
Miksi et luettele meille niitä kaikkia avoimia paikkoja, kun niin hyvin ne jo tunnet ja tiedät. No jos vaikka siksi, että niitä vähiä virkoja hakevat ne, jotka jo jostakin syystä oleskelevat niissä paikoissa.