Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työttömien opettajien vertaistukiketju
11.08.2011 |
Onko kukaan muu opettaja vailla työpaikkaa? Olen luokanopettaja, ja valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta sijaisena samalla koululla, sitten jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle neljäksi vuodeksi kahden lapseni kanssa. Viime lukuvuodeksi sain helposti koko lukuvuoden sijaisuuden, mutta nyt en kertakaikkiaan mitään, vaikka 80 km säteeltä olen töitä etsinyt todella aktiivisesti tammikuusta lähtien. Hakemuksia, haastatteluja (yleensä 6-8 haastateltavaa, joilla työkokemusta enemmän kuin minulla), sähköposteja suoraan rehtoreille ja koulutusvirastoon jne. jne. Tuntuu, että missään ei tarvita ammattitaitoani eikä innostustani. Nautin opettamisesta, ja keväällä sain pelkästään positiivista palautetta niin oppilailta, vanhemmilta kuin työtovereiltakin. Ahdistaa, nyt pitää odottaa flunssakauden alkua, että saisi edes muutaman päivän pätkätöitä... Keväällä ilmoitin lasten päiväkotiinpaluupäiväksi koulujenalkupäivän, joten maksan elokuun päivähoitomaksun, vaikka minulla ei olisi yhtään työpäivää elokuussa. Tunnen itseni täysin turhaksi ja surkeaksi. Onko kohtalontovereita?
Kommentit (1500)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää kommentti, että ota suoraan yhteyttä kouluihin ja verkostoidu! Ei jumalauta tällä alalla ole piilotyöpaikkoja, vaikka kuinka itseesi tyrkyttäisit töihin. Ja jos "suhteita" ei oo entuudestaan, miten niitä luot, kun töihin ei pääse näyttämään osaamistaan.
Mutta kun se suora yhteydenotto on se paras tapa saada töitä ja saada jalka oven väliin!
Ja nimenomaan puhelinsoitto ensin ja heti keskustelun jälkeen lyhyt viesti esittelyineen ja yhteystietoineen sähköpostiin. Näin olen jokaisen pestini saanut, ensin lyhyitä sijaisuuksia, sitten pitempiä sijaisuuksia, määräaikaisuuksia ja lopulta virka.
Rehtoreille kannattaa ensin soittaa, opettajillekin voi laittaa s-postitse lyhyen "sijainen tarjolla" -esittelyn. Lähes joka koulussa on lopulta pulaa sijaisista jossain vaiheessa lukuvuotta.
Verkostoitumisella tarkoitetaan varmasti sitä, että kun saa yhdestä koulusta sijaisuuden, saa sinne jalan oven väliin ja opehuoneesta saa lisää sijaisuuksia, jos osoittautuu hyväksi. Opehuoneesta siis siten, että joku koulutukseen menijä kyselee, tai lomamatkalle lähtevä. Ja vastaavasti saatat saada vinkin jostain pitemmästä sijaisuudesta toisesta koulusta, aina joku tuntee jonkun.
Alkuun pitää sietää epävarmuutta ja lyhyitä sijaisuuksia.
Kuinkas kauan olet ollut opettajana? Noi sun niksit toimii siinä uran alkuvaiheessa. Sitten kun kokemusta alkaa olemaan lähemmäs kymmenen vuotta, alkaa rehtoreita houkutella enemmän nuorempien palkkaaminen. Kyllä mullakin oli vielä pari vuotta vientiä, eipä ole enää. Alue vaikuttaa. Esim. Oulussa on hakijoita 30-80 jokaista sijaisuuttakin kohtaan.
jos kokemusta on lähemmäs 10 vuotta eikä ole saanut vakipaikkaa (tai edes pätkää pätkän perään samasta koulusta tai rehtori ei ole suositellut sinua toiseen kouluun), niin on syytä katsoa peiliin. Syytä on katsoa myös silloin, jos joutuu vaihtamaan koulua joka lukuvuoden jälkeen.
Ja kyllä, useamman vuoden työkokemuksenkin jälkeen joutuu välillä sietämään pätkää ja silppua. Pois karsiutuvat ensimmäisinä ne, jotka olettavat, että työkokemuksen perusteella ei enää tehdä pätkiä ja kesistäkin pitää saada palkkaa. Tämä on nykytilanne, valitettavasti.
Omat niksini pätivät kyllä ihan muussa kuin uran alkuvaiheessa, onneksi :) Ja vakipaikan sain 40+ vuotiaana.
Eiku sä oletkin varmaan luokanopettaja! Teitä voi käyttää mihin vaan. Aineenopettajilla on kuule pikkasen vaikeampaa työllistyä eikä niitä paikkoja synny yhtään enempää lisää, vaikka oisi kuinka hyvä tyyppi ja rehtorit suosittelisivat koulusta toiseen. Pikkasen rajaa tolle työttömien syyttämiselle ja oman erinomaisuuden korostamiselle.
Väärin arveltu, aineenopettaja olen.
Sinänsä ei kyllä luokanopettajan paikkojakaan synny vain siksi lisää, että on hyvä tyyppi :)
Ja vinkkinä: jos luokanopettaja työllistyy helposti niin siitä vain suorittamaan kaksoiskelposuutta. Muutama opiskelukaveri on tehnyt näin, tosin yhtä luokanopen sijaisuutta saattaa hakea reippaasti yli 150 hakijaa. Kaksoiskelpoiset toki erottuvat joukosta.
Ei luokanopettajakaan varmaan työllisty helposti, mutta tottakai tuolla tekniikalla, mitä ehdotit, se on tosi paljon luultavampaa kuin aineenopettajana olisi.
Miksiköhän aineenopettajista luokanopettajaksi täydentämisen opiskelu on tehty niin vaikeaksi? Ei muuten mene noin, että "siitä vain suorittamaan kaksoiskelpoisuutta".
Mutta tulipa susta ikävä fiilis, oot vissiin edelleen sitä mieltä että työtön ope tulee työlliseksi katsomalla peiliin?
No valitettavasti se on usein niin, että tietyt tyypit kiertävät koulusta toiseen, vuodesta toiseen, eivät saa jatkaa, vaikka tarvetta olisi. Ihmettelevät suureen ääneen, miten joku rehtorin kumminkaima / kaunis nuori neito / jne kiilasi ohi, aina löytyy joku ulkopuolinen syy, miksi ei saa jatkaa (vaikka syy löytyy sieltä peilistä, sitä ei vain itse tajuta). Näitä liikkuu tuolla yllättävän paljon, jokainen alalla pitempään ollut varmasti tunnistaa vastaavia tyyppejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää kommentti, että ota suoraan yhteyttä kouluihin ja verkostoidu! Ei jumalauta tällä alalla ole piilotyöpaikkoja, vaikka kuinka itseesi tyrkyttäisit töihin. Ja jos "suhteita" ei oo entuudestaan, miten niitä luot, kun töihin ei pääse näyttämään osaamistaan.
Mutta kun se suora yhteydenotto on se paras tapa saada töitä ja saada jalka oven väliin!
Ja nimenomaan puhelinsoitto ensin ja heti keskustelun jälkeen lyhyt viesti esittelyineen ja yhteystietoineen sähköpostiin. Näin olen jokaisen pestini saanut, ensin lyhyitä sijaisuuksia, sitten pitempiä sijaisuuksia, määräaikaisuuksia ja lopulta virka.
Rehtoreille kannattaa ensin soittaa, opettajillekin voi laittaa s-postitse lyhyen "sijainen tarjolla" -esittelyn. Lähes joka koulussa on lopulta pulaa sijaisista jossain vaiheessa lukuvuotta.
Verkostoitumisella tarkoitetaan varmasti sitä, että kun saa yhdestä koulusta sijaisuuden, saa sinne jalan oven väliin ja opehuoneesta saa lisää sijaisuuksia, jos osoittautuu hyväksi. Opehuoneesta siis siten, että joku koulutukseen menijä kyselee, tai lomamatkalle lähtevä. Ja vastaavasti saatat saada vinkin jostain pitemmästä sijaisuudesta toisesta koulusta, aina joku tuntee jonkun.
Alkuun pitää sietää epävarmuutta ja lyhyitä sijaisuuksia.
Kuinkas kauan olet ollut opettajana? Noi sun niksit toimii siinä uran alkuvaiheessa. Sitten kun kokemusta alkaa olemaan lähemmäs kymmenen vuotta, alkaa rehtoreita houkutella enemmän nuorempien palkkaaminen. Kyllä mullakin oli vielä pari vuotta vientiä, eipä ole enää. Alue vaikuttaa. Esim. Oulussa on hakijoita 30-80 jokaista sijaisuuttakin kohtaan.
jos kokemusta on lähemmäs 10 vuotta eikä ole saanut vakipaikkaa (tai edes pätkää pätkän perään samasta koulusta tai rehtori ei ole suositellut sinua toiseen kouluun), niin on syytä katsoa peiliin. Syytä on katsoa myös silloin, jos joutuu vaihtamaan koulua joka lukuvuoden jälkeen.
Ja kyllä, useamman vuoden työkokemuksenkin jälkeen joutuu välillä sietämään pätkää ja silppua. Pois karsiutuvat ensimmäisinä ne, jotka olettavat, että työkokemuksen perusteella ei enää tehdä pätkiä ja kesistäkin pitää saada palkkaa. Tämä on nykytilanne, valitettavasti.
Omat niksini pätivät kyllä ihan muussa kuin uran alkuvaiheessa, onneksi :) Ja vakipaikan sain 40+ vuotiaana.
Eiku sä oletkin varmaan luokanopettaja! Teitä voi käyttää mihin vaan. Aineenopettajilla on kuule pikkasen vaikeampaa työllistyä eikä niitä paikkoja synny yhtään enempää lisää, vaikka oisi kuinka hyvä tyyppi ja rehtorit suosittelisivat koulusta toiseen. Pikkasen rajaa tolle työttömien syyttämiselle ja oman erinomaisuuden korostamiselle.
Väärin arveltu, aineenopettaja olen.
Sinänsä ei kyllä luokanopettajan paikkojakaan synny vain siksi lisää, että on hyvä tyyppi :)
Ja vinkkinä: jos luokanopettaja työllistyy helposti niin siitä vain suorittamaan kaksoiskelposuutta. Muutama opiskelukaveri on tehnyt näin, tosin yhtä luokanopen sijaisuutta saattaa hakea reippaasti yli 150 hakijaa. Kaksoiskelpoiset toki erottuvat joukosta.
Kuten tuossa aiemmin kirjoitin mm. viestissä 138, mielestäni paras asia uusille ja vanhoille työttömille opettajille on, että vaihtaa alaa. Näin itsekin teen. Eikä yhtään tule ikävä opettajanhuoneen menoa, kun sun kaltaisia, epäsolidaarisia tapauksia sieltä löytyy. Tämä oli kiva vertaistukiketju, mutta muuttui tämmöiseksi työttömien haukkumiseksi ja oman itsensä korostamiseksi. Ei siinä mitään, aineenopettajan koulutuksessa ei ihmissuhdetaitoja ja empatiaa opeteta, joten eipä voi vaatia sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, en ole opettaja itse, mutta näin ketjun ja ajattelin kysyä että onko teistä kukaan miettinyt että voisitteko tehdä työtä muualla kuin Suomessa?
Suomalaiset opettajat ja opetusmetodit ovat varsin hyvässä huudossa ja kysyntää on ympäri maailman. Asiaan voi tutustua vaikkapa EduClusterin sivulta.
Tiedän hyvin, että kaikille ulkomailla työskentely ei sovi perhe- tai muista syistä, mutta olen itse ollut vuosituhannen vaihteessa persianlahden suunnalla (tietoliikenne-alalla) töissä pari vuotta ja kokemus oli erittäin positiivinen ja rahaakin ansaitsin varsin hyvin. Palasin kuitenkin takaisin Suomeen, lähinnä siksi että minulla oli vakityö odottamassa (olin virkavapaalla) ja en halunnut rikkoa lupausta palata. Sitten Irakin sodan jne. muiden syiden vuoksi asiat monimutkaistuivat ja palaaminen olisi ollut vaikeaa ainakin niin hyvin ansaitseviin hommiin missä olin. Mutta nyt ajat on siellä toiset ja ajattelin tuoda esille sen, että Arabian niemimaalla edut länsimaalaiselle työntekijälle ovat yleensä varsin hyvät ja täysijärkinen aikuinen joilla on edes hiemankaan kyky sopeutua eri kulttuureihin pärjää siellä kyllä ihan OK kun edes vähän yrittää. Eihän siellä ole pakko koko elämäänsä viettää ja sitten kun sieltä lähtee hieman enemmän ansainneena ja kokeneempana niin katu-uskottavuutta on lännessäkin sen verran että siitä on yleensä etua työpaikkaa etsiessä.
Eri maiden perusopetussysteemi on kyllä aika erilainen, lisäksi epäilen että vaikka me Suomessa halutaan uskoa omaan erinomaisuuteemme, kyllä me aika mamuja jonkun toisen maan opettajina oltaisiin. Vai tykkäisitkö itse, että oman ekaluokkalaisesi ope olis vaikka aasialainen, joka olis vaan tupsahtanut Suomeen työttömyyttä/pientä palkkaa pakoon? Onhan Aasiassa myös hyvää tulosta (Pisa), mutta halutaanko me käytännössä sieltä opeja tänne? No ei, vaikka joku vieraileva luennoitsija voidaan halutakin.
Ymmärsit väärin, joko tahallaan tai vain ymmärtämättömyyttäsi. Projekteissa, joihin viittasin on kyse mitä suurimmassa määrässä ihan muusta kuin vain siitä, että opettaja täältä menee sinne luokkaan yksin tai päin vastoin jostain tulisi tänne.
Kyse on avun antamisesta opetusjärjestelmän kehittämisessä valtakunnan tai osavaltion tasolla, mikä nyt sitten onkin vastuullinen taso kussakin tapauksessa. Siitä että suomalaiset tarjoavat omaa osaamistaan ja auttavaa kättä kokeilemaan sellaista mitä meillä on kokeiltu ja todettu hyväksi.
Jos ja kun sitten päästään siihen vaiheeseen, että kokeiluja viedään käytäntöön niin opettajia kohdemaassa koulutetaan ja tuetaan lähettämällä suomalaisia opettajia mukaan toimimaan kouluissa yhdessä paikallisten opettajien kanssa. Suomalainen opettaja on siellä enemmän konsultin roolissa kuin luokanopettajana tai aineenopettajan. Projektit työllistävät varsin monenlaisia opetuksen parissa työskenteleviä ihmisiä Suomessa ja kohdemaissa. Kannattaa käydä lueskelemassa vaikka sen viitatun EduClusterin sivuilta minkälaista toimintaa se on ja minkälaisia ihmisiä maailmalle lähtee.
Mutta jos tyypit ei ole vielä Suomessakaan päässeet opetustyöhön, on ollut sijaisuuksia ja pikkupätkiä vain, mistä se suuri pedagoginen taito heille oikein vientiin asti tempaistaisiin? Sijainen harvemmin pääsee suunnittelemaan kokonaisuuksia tai ollenkaan arvioimaan, pätkäope sentään vähän, mutta usein siinäkin menee paukut vain selviytymiseen ja koulun kulttuuriin sisäänpääsemiseen, ja sitten äitiyslomapätkä tms onkin jo ohi.
En lähde jankkaamaan asiasta. Kirjoitin ensimmäisessä viestissä, että ulkomaantyö ei sovi välttämättä kaikkien elämäntilanteeseen, tarkoituksella kannustaa katsomaan niitä työllistymismahdollisuuksia hieman laveammin kuin mitä tässä ketjussa on tullut esille. Ulkomaantyötäkin kannattaa harkita, jos se elämäntilanteeseen sopii. Niissä hankkii yleensä varsin hyvin, usein saa myös kokemusta jota ei ole aivan kaikilla ja josta on etua kotimaassa työnhaussa sitten kun projekti loppuu jne.
Lisää vaihtoehtoja: Oppimateriaalin tuotannon, opetusvälineiden kehittämisen (eLearning, pelillistäminen, jne) ja opetushallinnon vaihtoehtojen tutkiminen mahdollisuutena työllistyä niiden kautta.
On yleensä fiksumpi katsoa ongelmaa laatikon ulkopuolelta ja yrittää keksiä keinoja, joilla muuttaa ongelman toisenlaiseksi omalta kannaltaan niin että se on helpompi löytää itselle toimiva ratkaisu. Vähemmän fiksua on yrittää vain vuosikausia härkäpäisesti tehdä niin kuin on tehty aina ennenkin.
En lähde jankkaamaan siitä sopiiko joku tai mikään yllä olevista jonkun yksilön tai ryhmän tarpeisiin. Tarkoitus oli tuoda esille, että opettajien taidoille ja kyvyille on kyllä käyttöä suomalaisen peruskoulun ulkopuolellakin.
Selitä tarkemmin ja lisää. Ei se ole jankkaamista. Itsekästä, jos sulla on neuvoja, mutta et konkretisoi. Kerro lisää opetushallinnon vaihtoehdoista, oppimateriaalin tuotannosta ja opetusvälineiden kehittämisestä. (Ja siis palkkatyönä nämä kiinnostaa, kyllähän me opet nyt jo tehdään nettisivuja js verkkomatskua yms omaan opetukseen, mutta ei siitä saa rahaa eikä myöskään koulullamme olisi oikein varaa ostaa mitään valmista.)
Olen virassa oleva luokanopettaja, suorittanut opetushallinnon tutkinnon ja tähtään rehtorin tehtäviin. Päätin, että suosin työnhaussa pitkään sijaisuuksia tehneitä keski-ikäisiä naisia ja miehiä. He ovat kiitollisia työpaikastaan, heillä on kokemusta ja ammattitaitoa, he eivät lähde kovin helposti pois uuteen työpaikkaan, ja heillä saattaa olla jo lapset tehtynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on hiukan inhimillisyyskysymyskin, että pitäisi perheenäidin tuosta vaan punkata viikot jossain muualla. Kyllä elämässä sentään jotkut prioriteetit pitää olla ja minä en ainakaan suostu asumaan lapsistani erossa viikkoja. Lasten hyvinvoinnin kustannuksella en ala työtä etsimään. Miksi emme muuta koko perhe? Miehellä on oma yritys, työllistää viisi henkeä. Yritys ei tee meitä rikkaaksi ja mun palkka todellakin tarvittaisiin. Pitäisikö miehen sitten lopettaa ko. yritys ja tehdä työntekijänsä työttömäksi, jotta voisimme muuttaa työn perässä? Ei ihminen ole mikään resurssi, jota siirrellään sosiaalisen verkoston ja ihmissuhteiden kustannuksella ympäriinsä tarpeen mukaan.
Joku käski tarjoutua sijaiseksi ja olla aktiivinen. Heh. Voin kertoa, että olen aikuisena koulutettuna ihmisenä ollut viime talven juuri sijaisena pienissä pätkissä. Välillä lähdin soitosta töihin 1-2 päiväksi, välillä peräti viikko ja sitten parhain pätkä oli 7 viikkoa. Ja mitä sain tästä palkaksi? En mitään. Olen taas työtön. Katsokaas ei tuokaan mitään jatkoa takaa. Meitä oli tuolla koulussa neljä pätevää sijaista viime talvena ja vain yksi sai jatkaa. Kahteen muuhun sijaisuuteen otettiin uusi sivusta ja me jäimme lehdelle soittelemaan. Oma osani vielä menee, mutta miltä tuntui siitä sijaisesta, joka on toiminut koulussa kolme vuotta, on erikoistunut juuri vaadittaviin aineisiin ja todellakin oli pidetty työkaveri ja hoiti työnsä hyvin. Rehtori vaan kylmästi viskasi pihalle ja otti vastavalmistuneen "paremmalla ulkonäöllä" tilalle. Muuta selitystä en keksi, koska syrjäytetty oli tavallinen nainen ja tämä tilalle otettu tosi nätti. Luulin, että tämä oli vain poikkeus, mutta nyt tuntuisi nousseen uusi trendi, jossa sijainen vaihdetaan rehtorin mielitekojen mukaan. Mitään jatkoa ei automaattisesti saa ja moni vuosia sijaistanut saakin jäädä töitä ilman (vaikka on ollut kaikin puolin hyvä), koska "vaihtelu virkistää". Rehtoreille on annettu liikaa valtaa ja se on noussut hattuun. He ovat kuin lapset karkkikaupassa, kun saavat sormet syyhyten shoppailla porukkaa töihin.
Rehtoreissa on tosi keljuja tyyppejä. Olenkin miettinyt, millä perusteilla heidät oikein valitaan. Monilla ei ole oikeastaan mitään ihmissuhdetaitoja. Osa on selvästi narsisteja tai psykopaattisia.
Sitten noista pätkistä opettajana. Pätkät ovat niitä epäkiitollisimpia töitä koulussa. Oppilaat pistävät helposti ranttaliksi sijaisen aikana. Sellaista työtä sijaisuudesta toiseen niin kyllä elämä käy raskaaksi.
On aika paradoksaalista, että jopa yläkoulun opettajan paikkoihin on tunkua, vaikka yläkoulun työ on monesti tosi raskasta, jos kurinpito on vaikeaa. Kertoo paljon akateemisten työmarkkinoista Suomessa. Paremmassa tilanteessa monet nyt opettajiksi pyrkivät eivät edes harkitsisi opettajan työtä.
Kuinkahan moni näistä ala etä-äidiksi-huutelijoista tai päättäjistä itse lähtisi toiselle paikkakunnalle, kuin perheensä töihin, jonkun dead end-sijaisuuden takia? Kun kyseessä tuskin on mikään huippuvirka, elämäntäyttymys ja urannoste vaan ihan akateemista paskaduunariutta. Sori vaan, kun sanon näin. Nuorena jaksaa uskoa, että loputtomat sijaisuudet tuottavat tulosta. Vanhana alkaa tajuta kupletin juonen.
Rehtoreilla on tapana valita vastavalmistuneita nykyään. Tottakait. Heissä on vielä intoa ja ovat tavallaan helpompia alaisia. Vanhoista sijaisista on jo mehut imetty vuosikausien kyykytyksen ja löysässä hirressä pidon jälkeen. Hyviä hakijoita on oikeasti ihan valtavasti! Olisi hauska nähdä, miten nämä vakiopettajat onnistuisivat hommaaman uuden työpaikan näinä vaikeina aikoina. Saattaisi luulot heiltäkin lähteä.
Tässä ketjussa on havaintoni mukaan yksi itsetietoinen vakiopettaja, muut symppaavat pätkien tekijöitä. Joten älä tee tästä taistelua vakiopettajat vs. muut, kyllä alan kehitys ihan ikävä on kaikille: rehtoreiden valta korostuu, opettajat ei voi muuttaa, koulusta toiseen ei enää voi haaveilla vaihtavansa, jos on se haaveiltu virka saavutettuna, koko koulu vähitellen tietyllä tavalla jämähtää.
Selvä, en jatka tätä keskustelua. Pakostakin provosoituu, kun käsketään geneerisesti työttömiä katsomaan peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, en ole opettaja itse, mutta näin ketjun ja ajattelin kysyä että onko teistä kukaan miettinyt että voisitteko tehdä työtä muualla kuin Suomessa?
Suomalaiset opettajat ja opetusmetodit ovat varsin hyvässä huudossa ja kysyntää on ympäri maailman. Asiaan voi tutustua vaikkapa EduClusterin sivulta.
Tiedän hyvin, että kaikille ulkomailla työskentely ei sovi perhe- tai muista syistä, mutta olen itse ollut vuosituhannen vaihteessa persianlahden suunnalla (tietoliikenne-alalla) töissä pari vuotta ja kokemus oli erittäin positiivinen ja rahaakin ansaitsin varsin hyvin. Palasin kuitenkin takaisin Suomeen, lähinnä siksi että minulla oli vakityö odottamassa (olin virkavapaalla) ja en halunnut rikkoa lupausta palata. Sitten Irakin sodan jne. muiden syiden vuoksi asiat monimutkaistuivat ja palaaminen olisi ollut vaikeaa ainakin niin hyvin ansaitseviin hommiin missä olin. Mutta nyt ajat on siellä toiset ja ajattelin tuoda esille sen, että Arabian niemimaalla edut länsimaalaiselle työntekijälle ovat yleensä varsin hyvät ja täysijärkinen aikuinen joilla on edes hiemankaan kyky sopeutua eri kulttuureihin pärjää siellä kyllä ihan OK kun edes vähän yrittää. Eihän siellä ole pakko koko elämäänsä viettää ja sitten kun sieltä lähtee hieman enemmän ansainneena ja kokeneempana niin katu-uskottavuutta on lännessäkin sen verran että siitä on yleensä etua työpaikkaa etsiessä.
Eri maiden perusopetussysteemi on kyllä aika erilainen, lisäksi epäilen että vaikka me Suomessa halutaan uskoa omaan erinomaisuuteemme, kyllä me aika mamuja jonkun toisen maan opettajina oltaisiin. Vai tykkäisitkö itse, että oman ekaluokkalaisesi ope olis vaikka aasialainen, joka olis vaan tupsahtanut Suomeen työttömyyttä/pientä palkkaa pakoon? Onhan Aasiassa myös hyvää tulosta (Pisa), mutta halutaanko me käytännössä sieltä opeja tänne? No ei, vaikka joku vieraileva luennoitsija voidaan halutakin.
Ymmärsit väärin, joko tahallaan tai vain ymmärtämättömyyttäsi. Projekteissa, joihin viittasin on kyse mitä suurimmassa määrässä ihan muusta kuin vain siitä, että opettaja täältä menee sinne luokkaan yksin tai päin vastoin jostain tulisi tänne.
Kyse on avun antamisesta opetusjärjestelmän kehittämisessä valtakunnan tai osavaltion tasolla, mikä nyt sitten onkin vastuullinen taso kussakin tapauksessa. Siitä että suomalaiset tarjoavat omaa osaamistaan ja auttavaa kättä kokeilemaan sellaista mitä meillä on kokeiltu ja todettu hyväksi.
Jos ja kun sitten päästään siihen vaiheeseen, että kokeiluja viedään käytäntöön niin opettajia kohdemaassa koulutetaan ja tuetaan lähettämällä suomalaisia opettajia mukaan toimimaan kouluissa yhdessä paikallisten opettajien kanssa. Suomalainen opettaja on siellä enemmän konsultin roolissa kuin luokanopettajana tai aineenopettajan. Projektit työllistävät varsin monenlaisia opetuksen parissa työskenteleviä ihmisiä Suomessa ja kohdemaissa. Kannattaa käydä lueskelemassa vaikka sen viitatun EduClusterin sivuilta minkälaista toimintaa se on ja minkälaisia ihmisiä maailmalle lähtee.
Mutta jos tyypit ei ole vielä Suomessakaan päässeet opetustyöhön, on ollut sijaisuuksia ja pikkupätkiä vain, mistä se suuri pedagoginen taito heille oikein vientiin asti tempaistaisiin? Sijainen harvemmin pääsee suunnittelemaan kokonaisuuksia tai ollenkaan arvioimaan, pätkäope sentään vähän, mutta usein siinäkin menee paukut vain selviytymiseen ja koulun kulttuuriin sisäänpääsemiseen, ja sitten äitiyslomapätkä tms onkin jo ohi.
En lähde jankkaamaan asiasta. Kirjoitin ensimmäisessä viestissä, että ulkomaantyö ei sovi välttämättä kaikkien elämäntilanteeseen, tarkoituksella kannustaa katsomaan niitä työllistymismahdollisuuksia hieman laveammin kuin mitä tässä ketjussa on tullut esille. Ulkomaantyötäkin kannattaa harkita, jos se elämäntilanteeseen sopii. Niissä hankkii yleensä varsin hyvin, usein saa myös kokemusta jota ei ole aivan kaikilla ja josta on etua kotimaassa työnhaussa sitten kun projekti loppuu jne.
Lisää vaihtoehtoja: Oppimateriaalin tuotannon, opetusvälineiden kehittämisen (eLearning, pelillistäminen, jne) ja opetushallinnon vaihtoehtojen tutkiminen mahdollisuutena työllistyä niiden kautta.
On yleensä fiksumpi katsoa ongelmaa laatikon ulkopuolelta ja yrittää keksiä keinoja, joilla muuttaa ongelman toisenlaiseksi omalta kannaltaan niin että se on helpompi löytää itselle toimiva ratkaisu. Vähemmän fiksua on yrittää vain vuosikausia härkäpäisesti tehdä niin kuin on tehty aina ennenkin.
En lähde jankkaamaan siitä sopiiko joku tai mikään yllä olevista jonkun yksilön tai ryhmän tarpeisiin. Tarkoitus oli tuoda esille, että opettajien taidoille ja kyvyille on kyllä käyttöä suomalaisen peruskoulun ulkopuolellakin.
Kerro nyt jo konkretiaa! Missä tarvitaan? Nuo sinun ideasi eivät ole yhtään laatikon ulkopuolelta. En lähde tuollaisen insinöörijäärän kanssa jankkaamaan. Totta hemmetissä jos nuo työt vetäisi, eikä hakijoita olisi satoja, niin työttömyys ongelmaa ei olisi olemassakaan!
En jaksa lukea koko ketjua, mutta kiitän omaa esimiestäni eli ennakkoluulotonta rehtoria, joka palkkasi minut virkaan, vaikka tulin talon ulkopuolelta. Tätä hän on tehnyt usein, vaikka kaikki eivät siitä tykkää. Ei siis palkkaa sitä, joka on tehnyt sijaisuuksia/tuntiopettajuuksia talossa monta vuotta, vaan ottaa jonkun muun. Ja hän palkkaa myös jo lähes eläkeikäisiä. Eikä tarvitse olla kaunis tai komea. Monipuolinen aineyhdistelmä on plussaa. Kyse on siis yläkoulusta. Vinkki aineenopettajille, että esim. Jyväskylän avoimessa pystyy suorittamaan etäopintoina monen aineen pätevyyksiä, eikä tarvitse mitään pääsykokeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää kommentti, että ota suoraan yhteyttä kouluihin ja verkostoidu! Ei jumalauta tällä alalla ole piilotyöpaikkoja, vaikka kuinka itseesi tyrkyttäisit töihin. Ja jos "suhteita" ei oo entuudestaan, miten niitä luot, kun töihin ei pääse näyttämään osaamistaan.
Mutta kun se suora yhteydenotto on se paras tapa saada töitä ja saada jalka oven väliin!
Ja nimenomaan puhelinsoitto ensin ja heti keskustelun jälkeen lyhyt viesti esittelyineen ja yhteystietoineen sähköpostiin. Näin olen jokaisen pestini saanut, ensin lyhyitä sijaisuuksia, sitten pitempiä sijaisuuksia, määräaikaisuuksia ja lopulta virka.
Rehtoreille kannattaa ensin soittaa, opettajillekin voi laittaa s-postitse lyhyen "sijainen tarjolla" -esittelyn. Lähes joka koulussa on lopulta pulaa sijaisista jossain vaiheessa lukuvuotta.
Verkostoitumisella tarkoitetaan varmasti sitä, että kun saa yhdestä koulusta sijaisuuden, saa sinne jalan oven väliin ja opehuoneesta saa lisää sijaisuuksia, jos osoittautuu hyväksi. Opehuoneesta siis siten, että joku koulutukseen menijä kyselee, tai lomamatkalle lähtevä. Ja vastaavasti saatat saada vinkin jostain pitemmästä sijaisuudesta toisesta koulusta, aina joku tuntee jonkun.
Alkuun pitää sietää epävarmuutta ja lyhyitä sijaisuuksia.
Kuinkas kauan olet ollut opettajana? Noi sun niksit toimii siinä uran alkuvaiheessa. Sitten kun kokemusta alkaa olemaan lähemmäs kymmenen vuotta, alkaa rehtoreita houkutella enemmän nuorempien palkkaaminen. Kyllä mullakin oli vielä pari vuotta vientiä, eipä ole enää. Alue vaikuttaa. Esim. Oulussa on hakijoita 30-80 jokaista sijaisuuttakin kohtaan.
jos kokemusta on lähemmäs 10 vuotta eikä ole saanut vakipaikkaa (tai edes pätkää pätkän perään samasta koulusta tai rehtori ei ole suositellut sinua toiseen kouluun), niin on syytä katsoa peiliin. Syytä on katsoa myös silloin, jos joutuu vaihtamaan koulua joka lukuvuoden jälkeen.
Ja kyllä, useamman vuoden työkokemuksenkin jälkeen joutuu välillä sietämään pätkää ja silppua. Pois karsiutuvat ensimmäisinä ne, jotka olettavat, että työkokemuksen perusteella ei enää tehdä pätkiä ja kesistäkin pitää saada palkkaa. Tämä on nykytilanne, valitettavasti.
Omat niksini pätivät kyllä ihan muussa kuin uran alkuvaiheessa, onneksi :) Ja vakipaikan sain 40+ vuotiaana.
Eiku sä oletkin varmaan luokanopettaja! Teitä voi käyttää mihin vaan. Aineenopettajilla on kuule pikkasen vaikeampaa työllistyä eikä niitä paikkoja synny yhtään enempää lisää, vaikka oisi kuinka hyvä tyyppi ja rehtorit suosittelisivat koulusta toiseen. Pikkasen rajaa tolle työttömien syyttämiselle ja oman erinomaisuuden korostamiselle.
Väärin arveltu, aineenopettaja olen.
Sinänsä ei kyllä luokanopettajan paikkojakaan synny vain siksi lisää, että on hyvä tyyppi :)
Ja vinkkinä: jos luokanopettaja työllistyy helposti niin siitä vain suorittamaan kaksoiskelposuutta. Muutama opiskelukaveri on tehnyt näin, tosin yhtä luokanopen sijaisuutta saattaa hakea reippaasti yli 150 hakijaa. Kaksoiskelpoiset toki erottuvat joukosta.
Oletko yhtä arrogantti myös työpaikallasi?
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, mutta kiitän omaa esimiestäni eli ennakkoluulotonta rehtoria, joka palkkasi minut virkaan, vaikka tulin talon ulkopuolelta. Tätä hän on tehnyt usein, vaikka kaikki eivät siitä tykkää. Ei siis palkkaa sitä, joka on tehnyt sijaisuuksia/tuntiopettajuuksia talossa monta vuotta, vaan ottaa jonkun muun. Ja hän palkkaa myös jo lähes eläkeikäisiä. Eikä tarvitse olla kaunis tai komea. Monipuolinen aineyhdistelmä on plussaa. Kyse on siis yläkoulusta. Vinkki aineenopettajille, että esim. Jyväskylän avoimessa pystyy suorittamaan etäopintoina monen aineen pätevyyksiä, eikä tarvitse mitään pääsykokeita.
Ei varmaan paranna työllistymistä, mutta haluaisin suorittaa englannin perus- ja aineopinnot. Onkohan mitään mahdollisuuksia jonkinasteiseen etäopiskeluun jossain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englannin kielen perus- ja aineopinnot voi lukea Hkin yliopiston avoimessa. Myös Oulussa taisi olla mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Asun kunnassa, jossa on suorastaan ylpeilty koulupuolen säästöillä. Opettajien sijaisiksi otetaan mahdollisuuksien mukaan niitä, joille ei tarvitse maksaa täyttä palkkaa. Siksi tällainen pätevä aineenopettaja on ollut valmistumisesta asti ilman työtä, kun ennen sitä oli tarjolla sijaisuuksia.Minä en pääse edes haastatteluun, kun opettajanpaikkoja haen, vaativampiin ehkä joskus.
Mutta nauti nyt elämästäsi. Tiedäthän sinä, että lapset voivat olla hoidossa vaikka sinä et ole töissä. Vaihda se nyt osa-aikahoidoksi, niin sinun ei tarvitse maksaa koko kuukaudelta, jos ovat vain muutamia päiviä töissä.
Lähdetään poimimaan marjoja ja sieniä, säilötään niitä talven varalle, ja kun illat pimenevät, ryhdytään opiskelemaan taas jotain omaksi iloksi ja muiden kauhuksi. Vaikka sitten hopeakorujen tekoa tai kuntonyrkkeilyä kansalaisopistossa, tai tähtitiedettä avoimessa yliopistossa.
Ihan vaan tiedoksi, avoimen yliopiston kurssit ovat nykyään todella kalliita. Ei niihin ole varaa edes tavallisella pienipalkkaisella työssäkäyvällä saati sitten työttömällä. Ihan mielellään opiskelisin minäkin, mutta satojen eurojen kurssimaksut ovat liikaa.
Eikä työttömyyskään ole mikään ongelma, jos on rahaa. Päivät saa kyllä kulumaan muutenkin ja lasten kanssa on ihana olla kotona, mutta valitettavasti se talouspuoli on monelle se ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, en ole opettaja itse, mutta näin ketjun ja ajattelin kysyä että onko teistä kukaan miettinyt että voisitteko tehdä työtä muualla kuin Suomessa?
Suomalaiset opettajat ja opetusmetodit ovat varsin hyvässä huudossa ja kysyntää on ympäri maailman. Asiaan voi tutustua vaikkapa EduClusterin sivulta.
Tiedän hyvin, että kaikille ulkomailla työskentely ei sovi perhe- tai muista syistä, mutta olen itse ollut vuosituhannen vaihteessa persianlahden suunnalla (tietoliikenne-alalla) töissä pari vuotta ja kokemus oli erittäin positiivinen ja rahaakin ansaitsin varsin hyvin. Palasin kuitenkin takaisin Suomeen, lähinnä siksi että minulla oli vakityö odottamassa (olin virkavapaalla) ja en halunnut rikkoa lupausta palata. Sitten Irakin sodan jne. muiden syiden vuoksi asiat monimutkaistuivat ja palaaminen olisi ollut vaikeaa ainakin niin hyvin ansaitseviin hommiin missä olin. Mutta nyt ajat on siellä toiset ja ajattelin tuoda esille sen, että Arabian niemimaalla edut länsimaalaiselle työntekijälle ovat yleensä varsin hyvät ja täysijärkinen aikuinen joilla on edes hiemankaan kyky sopeutua eri kulttuureihin pärjää siellä kyllä ihan OK kun edes vähän yrittää. Eihän siellä ole pakko koko elämäänsä viettää ja sitten kun sieltä lähtee hieman enemmän ansainneena ja kokeneempana niin katu-uskottavuutta on lännessäkin sen verran että siitä on yleensä etua työpaikkaa etsiessä.
Eri maiden perusopetussysteemi on kyllä aika erilainen, lisäksi epäilen että vaikka me Suomessa halutaan uskoa omaan erinomaisuuteemme, kyllä me aika mamuja jonkun toisen maan opettajina oltaisiin. Vai tykkäisitkö itse, että oman ekaluokkalaisesi ope olis vaikka aasialainen, joka olis vaan tupsahtanut Suomeen työttömyyttä/pientä palkkaa pakoon? Onhan Aasiassa myös hyvää tulosta (Pisa), mutta halutaanko me käytännössä sieltä opeja tänne? No ei, vaikka joku vieraileva luennoitsija voidaan halutakin.
Ymmärsit väärin, joko tahallaan tai vain ymmärtämättömyyttäsi. Projekteissa, joihin viittasin on kyse mitä suurimmassa määrässä ihan muusta kuin vain siitä, että opettaja täältä menee sinne luokkaan yksin tai päin vastoin jostain tulisi tänne.
Kyse on avun antamisesta opetusjärjestelmän kehittämisessä valtakunnan tai osavaltion tasolla, mikä nyt sitten onkin vastuullinen taso kussakin tapauksessa. Siitä että suomalaiset tarjoavat omaa osaamistaan ja auttavaa kättä kokeilemaan sellaista mitä meillä on kokeiltu ja todettu hyväksi.
Jos ja kun sitten päästään siihen vaiheeseen, että kokeiluja viedään käytäntöön niin opettajia kohdemaassa koulutetaan ja tuetaan lähettämällä suomalaisia opettajia mukaan toimimaan kouluissa yhdessä paikallisten opettajien kanssa. Suomalainen opettaja on siellä enemmän konsultin roolissa kuin luokanopettajana tai aineenopettajan. Projektit työllistävät varsin monenlaisia opetuksen parissa työskenteleviä ihmisiä Suomessa ja kohdemaissa. Kannattaa käydä lueskelemassa vaikka sen viitatun EduClusterin sivuilta minkälaista toimintaa se on ja minkälaisia ihmisiä maailmalle lähtee.
Mutta jos tyypit ei ole vielä Suomessakaan päässeet opetustyöhön, on ollut sijaisuuksia ja pikkupätkiä vain, mistä se suuri pedagoginen taito heille oikein vientiin asti tempaistaisiin? Sijainen harvemmin pääsee suunnittelemaan kokonaisuuksia tai ollenkaan arvioimaan, pätkäope sentään vähän, mutta usein siinäkin menee paukut vain selviytymiseen ja koulun kulttuuriin sisäänpääsemiseen, ja sitten äitiyslomapätkä tms onkin jo ohi.
En lähde jankkaamaan asiasta. Kirjoitin ensimmäisessä viestissä, että ulkomaantyö ei sovi välttämättä kaikkien elämäntilanteeseen, tarkoituksella kannustaa katsomaan niitä työllistymismahdollisuuksia hieman laveammin kuin mitä tässä ketjussa on tullut esille. Ulkomaantyötäkin kannattaa harkita, jos se elämäntilanteeseen sopii. Niissä hankkii yleensä varsin hyvin, usein saa myös kokemusta jota ei ole aivan kaikilla ja josta on etua kotimaassa työnhaussa sitten kun projekti loppuu jne.
Lisää vaihtoehtoja: Oppimateriaalin tuotannon, opetusvälineiden kehittämisen (eLearning, pelillistäminen, jne) ja opetushallinnon vaihtoehtojen tutkiminen mahdollisuutena työllistyä niiden kautta.
On yleensä fiksumpi katsoa ongelmaa laatikon ulkopuolelta ja yrittää keksiä keinoja, joilla muuttaa ongelman toisenlaiseksi omalta kannaltaan niin että se on helpompi löytää itselle toimiva ratkaisu. Vähemmän fiksua on yrittää vain vuosikausia härkäpäisesti tehdä niin kuin on tehty aina ennenkin.
En lähde jankkaamaan siitä sopiiko joku tai mikään yllä olevista jonkun yksilön tai ryhmän tarpeisiin. Tarkoitus oli tuoda esille, että opettajien taidoille ja kyvyille on kyllä käyttöä suomalaisen peruskoulun ulkopuolellakin.
Selitä tarkemmin ja lisää. Ei se ole jankkaamista. Itsekästä, jos sulla on neuvoja, mutta et konkretisoi. Kerro lisää opetushallinnon vaihtoehdoista, oppimateriaalin tuotannosta ja opetusvälineiden kehittämisestä. (Ja siis palkkatyönä nämä kiinnostaa, kyllähän me opet nyt jo tehdään nettisivuja js verkkomatskua yms omaan opetukseen, mutta ei siitä saa rahaa eikä myöskään koulullamme olisi oikein varaa ostaa mitään valmista.)
En ole opetusalan ammattilainen enkä toimi tehtävässä jossa opettaisin vaikka yliopistossa työskentelenkin. (Olen toki joskus kauan sitten luennoinut ja vetänyt kursseja mutta siitä on yli kaksikymmentä vuotta, sittemmin ura on ollut aivan muuta, mutta toki opettamista, opiskelua ja tutkimusta tukevaa).
Olen mielestäni noin vuosikymmenen nähnyt kuinka opetusala on yhä kiihtyvässä muutoksessa uuden teknlologian, niiden suomien uusien mahdollisuuksien ja niistä johtuvien muuttuvien tarpeiden vuoksi. Ei näitä asioita minusta mitenkään piiloteta vaan päin vastoin tuodaan esille varsin usein tietysti erilaisten tiedotteiden, blogien ja konferenssien ym. tapaamisten yhteydessä jota näytetään järjestävän siellä täällä, saan niitä työsähköpostiin ja luen niistä oman yliopistoni web-sivuilta tämän tästä vaikka en niitä etsi.
Oppimateriaalin osalta voisi ajatella, että tarjoaisi omaa työpanostaan kustantajille ja kysyisi olisiko siellä toiveita materiaalista tai aineistosta mitä opettajana heille voisi tehdä. Työ voisi olla materiaalin sovittamista sähköiseen muotoon, uuden materiaalin tekemistä joko yksin tai yhdessä toisten kanssa. Työ voisi myös olla jonkun vieraskielisen materiaalin kääntämistä, ohjelmiston käyttöliittymien kääntämistä/kansallistamista (ei edellytä ohjelmoinnin osaamista) ja sovittamista kotimaiseen käyttöön kieltenopettajalle jne. Suomalaisen materiaalin kääntämistä toiselle kielelle jossain yhteistyöprojektissa.
Opetushallintoakin joku tekee ja sielläkin on yhä enemmän käytössä tekniikkaa, jotta asia kyetään hoitamaan. Kyse ei ole vain virkamieheksi työllistymisestä kunnanvirastoon vaikka sekään vaihtoehto tuskin huono olisi :)
En näe mitään syytä miksi opettajien pitäisi olla vain jonkun tietojärjestemän käyttäjiä, ilman että heiltä kysytään ja jotkut heistä osallistuvat niiden kehittämiseen vaikkapa toimintalogiikanja käyttöliittymän suunnitteluun sekä testauksen osalta.
Pelillistäminen tuntuu olevan myös pinnalla, siinä ehkä oikea taho jos pelien ohjelmointi ei itse luonnistu on yrittää päästä mukaan jonkun peliä kehittävän ohjelmistotalon (pelitalo) projektiin ts. tarjota itseään laittaa vaikka avoin hakemus johonkin pelitaloon ja ilmoittaa halukkuutensa sen kaltaiseen työhön.
En tiedä oliko tässä nyt konkretiaa toivotulla tavalla, en voi lähteä osoittelemaan että hae tuohon ja tuohon projektiin. En seuraa niitä sillä tasolla, mutta toki huomaan ja näen meidän talon normaalissa viestinnässä että opettajankoulutuksen saaneita on vaikka minkälaisissa projekteissa nykyään mukana. Siksi jäin ennen ensimmäistä viestiä kirjoittaessani miettimään, että miten ainakin tässä ketjussa opettajat katsoivat työllistymisen ongelmaansa ja soveltuvuuttaan erilaisiin tehtäviin niin kovin kapea-alaisesti.
ps. minun täytyy nyt mennä muihin toimiin, saatan vielä käydä lukemassa myöhemmin ketjua vaikka illalla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne se, että mies on saanut töitä kotiseudultaan ja haluaa/aikoo muuttaa sinne. Myös lapset haluavat sinne kun isovanhemmat on siellä. Itsellä opettajan virka pk-seudulla, joten isoja päätöksiä edessä... tiedän tarkalleen aineenopettajien katastrofaalisen työtilanteen ja ymmärrän etten kenties koskaan tulee enää uutta virkaa saamaan, jos tästä luovun.
Itselläni oli loistovirka pääkaupunkiseudulla, kivat oppilaat, ihanat työkaverit ja loistava työyhteisö. Ainoa miinus, että kyseessä oli sisäilmaongelmainen koulu ja työmatka oli pitkä ja rasittava. Muutin sitten muualle miehen työn takia ja uskomattomalla onnella sain uuden työpaikan. Menetin sekä hyviä että huonoja asioita eikä takaisin tietenkään ole paluuta. Samoin sain tilalle sekä hyviä että huonoja asioita, paremman asuinympäristön, lyhyemmän työmatkan, uudet ihanat työkaverit, mutta raskaamman työn ja uudet sisäilmaongelmat. Vanhaa työpaikkaa on toisinaan vieläkin ikävä.
Sitä olen ihmetellyt vuosien aikana, miten jotkut saivat olla vuosikausia virkavapaalla omasta virastaan ja toimia muissa töissä tai muualla opettajana. Samaten olen vuosien aikana ihmetellyt myös sitä, että epäpätevät ihmiset voivat toimia vuosikausia luokan- tai aineenopettajana (tuntiopettaja), vaikka päteviäkin olisi saatavilla.
Sinulle annan neuvon, ota ensin virkavapaata vuodeksi ja mieti sitten, mitä haluat tehdä. Älä irtisanoudu heti virastasi, sillä takaisin et sitä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On aika paradoksaalista, että jopa yläkoulun opettajan paikkoihin on tunkua, vaikka yläkoulun työ on monesti tosi raskasta, jos kurinpito on vaikeaa. Kertoo paljon akateemisten työmarkkinoista Suomessa. Paremmassa tilanteessa monet nyt opettajiksi pyrkivät eivät edes harkitsisi opettajan työtä.
Opettaja on ollut Suomessa se perinteinen turvasatamatyöpaikka. (Lähes) varmana häämöttävä virka joka säilyy eläkeikään asti, hyvä palkka, lyhyet työpäivät sekä pitkä palkallinen loma. Varsinkin entisaikaan ja varsinkin pikkupaikkakunnilla opettajat olivat vieläpä yhteisön silmäätekeviä.Paljon on vetänyt puoleensa myös sellaisia persoonia joille se työn ydinsisältö (=lasten ja nuorten kohtaaminen) ei ole ollut erityisen tärkeää.
Maailma muuttuu. Minusta voi olla ihan hyväkin, että ne jotka ovat ajautuneet opetusalalle etujen perässä, tipahtavat kyllästymistään pois ja vain ne joille opettaminen on todellinen intohimo, jatkavat.
Terveisin ei-opetusalalle kouluttautuja
Jos hankkii aineenopen pätevyyden (kaksi kieltä) lisäksi lo:n kelpoisuuden, millaiset mahdollisuudet olisi sitten työllistyä? Osaatteko arvioida? Vai kokonaan alanvaihtoko tässä on edessä.
Millä paikkakunnilla nämä työllistymisongelmat ovat? Kerro myös, mikä ope olet. T. Kummastunut
Vierailija kirjoitti:
Jos hankkii aineenopen pätevyyden (kaksi kieltä) lisäksi lo:n kelpoisuuden, millaiset mahdollisuudet olisi sitten työllistyä? Osaatteko arvioida? Vai kokonaan alanvaihtoko tässä on edessä.
Jos kieliyhdistelmä on englanti-ruotsi, niin töitä luulisi löytyvän, muuten ei takuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... Sijaisrekisteristä siis tarjotaan kaikkien opetettavien aineiden sijaisuuksia periaatteella nopein saa. Otin sieltä aika lailla kaiken, minkä ehdin.
Saman koulun opettajat hoitavat sairastuneen tunnit joko omien tuntiensa ohessa tai välissä. Semmosta! Pidäppä siinä sitä jalkaa sitten oven välissä seuraavat 30! Itselle 500 päivää oli rajana odottamiselle.
Eli esimerkiksi matemaattisten aineitten opettajan sijaisuutta ei saa automaattisesti työtön matematiikanopettaja, eikä ensinkään muun aineen pätevä opettaja vaan se viimevuoden ylioppilas, jolla on kaikki oppiaineet tuoreessa muistissa ja koulukin tuttu. Ja mikä tärkeintä, palkka paljon pienempi kuin pätevällä aineenopettajalla.
Monelle opiskeluaikana paljon sijaisuuksia tehneelle ja "jalkaa oven välissä pitäneelle" on tullut suurena yllätyksenä se, että valmistuttuaan ei ole saanut edes sijaisuuksia.
Putoaako sijaislistalta jo alemmalla korkeakoulututkinnolla?Varmaankin koska jos palkka nousee niin työnsaanti ainakin vaikeutuu?Saako rehtorit palkata pitkiinkin sijaisuuksiin epäpätevän pätevän ohi?Vain virkaan on valittava pätevin?
Vaikkei heti tulisi ajateltua niin työttömän opettajan kannattaa suunnata ulkomaille. Juuri nyt suomalainen koulutus on valttia maailmalla. Suomalaisista opettajista ollaan todella kiinnostuneita. Monessa maassa työllisyystilanne ja palkka on huomattavasti parempi kuin Suomessa. Eikä kaikkialla tarvitse edes toimia vieraalla kielellä. Maailmalla on paljon suomikouluja ja lisäksi osassa eurooppakouluja voi opettaa suomeksi. Esimerksiksi naapurimassamme ruotsissa on huutava pula opettajista, joka on vain pahenemaan päin. Suomikouluja löytyy 6kpl.
Varsinkin jos ei ole lapsia niin suosittelen lämpimästi suuntaamaan kohti ulkomaita!
Alue: Aihe vapaa
Tässä ketjussa on havaintoni mukaan yksi itsetietoinen vakiopettaja, muut symppaavat pätkien tekijöitä. Joten älä tee tästä taistelua vakiopettajat vs. muut, kyllä alan kehitys ihan ikävä on kaikille: rehtoreiden valta korostuu, opettajat ei voi muuttaa, koulusta toiseen ei enää voi haaveilla vaihtavansa, jos on se haaveiltu virka saavutettuna, koko koulu vähitellen tietyllä tavalla jämähtää.