Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työttömien opettajien vertaistukiketju
11.08.2011 |
Onko kukaan muu opettaja vailla työpaikkaa? Olen luokanopettaja, ja valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta sijaisena samalla koululla, sitten jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle neljäksi vuodeksi kahden lapseni kanssa. Viime lukuvuodeksi sain helposti koko lukuvuoden sijaisuuden, mutta nyt en kertakaikkiaan mitään, vaikka 80 km säteeltä olen töitä etsinyt todella aktiivisesti tammikuusta lähtien. Hakemuksia, haastatteluja (yleensä 6-8 haastateltavaa, joilla työkokemusta enemmän kuin minulla), sähköposteja suoraan rehtoreille ja koulutusvirastoon jne. jne. Tuntuu, että missään ei tarvita ammattitaitoani eikä innostustani. Nautin opettamisesta, ja keväällä sain pelkästään positiivista palautetta niin oppilailta, vanhemmilta kuin työtovereiltakin. Ahdistaa, nyt pitää odottaa flunssakauden alkua, että saisi edes muutaman päivän pätkätöitä... Keväällä ilmoitin lasten päiväkotiinpaluupäiväksi koulujenalkupäivän, joten maksan elokuun päivähoitomaksun, vaikka minulla ei olisi yhtään työpäivää elokuussa. Tunnen itseni täysin turhaksi ja surkeaksi. Onko kohtalontovereita?
Kommentit (1500)
Kannattaako luokanopettajana mennä päiväkotiin töihin? Niitä paikkoja kun olisi paljon tarjolla. Vai käykö niin, että sen jälkeen kukaan ei enää huoli luokaopeksi, kun on tavallaan tehnyt "väärää hommaa"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys teille arvon pätkätyökolleegat: minkä ikäisenä opettajan mahdollisuudet saada virka loppuu?
Milloin pitäisi älytä lopettaa hakeminen? Ottaako kukaan 45+ -ikäistä konkaria enää muuhun kuin pätkään?
Olen huomannut, että virkoja saa nyt selkeästi itseäni nuoremmat ja kokemattomammat hakijat. Olenko rehtoreille liian pelottava? Ajattelevatko, että minussa on jotain vikaa, kun en ole vieläkään saanut vakituista paikkaa?
Voin lohduttaa, että 40+ iässä voi saada viran, olen vierestä nähnyt ja vielä vilpitön hakumenettely siten, ettei kukaan tuntenut entuudestaan toisiaan ja omilla ansioillaan valittiin.
Kannattaa mennä päiväkotiin. Alkuopettajille ainakin katsotaan eduksi. Lisäksi jos hoitaa homman kunnolla, saa suosittelijan sieltä päiväkodista. Päiväkodissa joutuu ihan samojen kysymysten kanssa vääntämään kuin nykykoulussa: miten tehdään hyvää yhteistyötä hankalienkin vanhempien kanssa ja miten pärjätään kaikenlaisten lasten kanssa ja edistetään kaikkien oppimista.
Miesopettajat ovat häviämässä suomalaisista peruskouluista löysän kurin ja hyysämisen vuoksi. Jos haluat työllistyä opettajana, niin suosi miesten suosimia kouluaineita.
Tuttuni, ruotsin ja saksan ope on kiertänyt maata työn perässä 80-luvun lopusta lähtien. Koskaan ei ole ollut työttömänä ja aina on ollut valmis vaihtamaan paikkakuntaa. Perhettä ei ole voinut perustaa, mutta lemmikkiä on voinut pitää. Ei opettaja voi jäädä jollekin paikkakunnalle työtä odottamaan, jos haluaa työllistyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha painaa nuolta alas. Kyllähän tämä keskustelu osoittaa, että muuttohaluttomat ei työllisty. 90-luvun lopulla valmistuneista kieltenopeopiskelukavereista jokaikinen muutti työn perässä toiselle paikkakunnalle ja ne työt oli sijaisuuksia tai määräaikaisuuksia. Muutin itse määräaikaisuuden vuoksi ja sen jälkeen viran vuoksi taas eri kaupunkiin, alueelle, jolle en olisi edes halunnut. Virkaani oli 60 hakijaa ja mulla on 3 aineen pätevyys, joista kolmatta ainetta on pääaineopintojen verran. Kaikki muuttaneet ovat viimein saaneet viran. Niin, opiskelupaikkakunnan norssiin pääsi yksi, jolla oli luokanopen pätevyys ja lisäksi laudatur-opinnot vieraasta kielestä ja cumu matikasta. Nämä opinnot hän teki 4 lapsen äitinä. On muuten myöhemmin myös väitellyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja nämä 90-luvun lopulla valmistuneet olivat kaikki lukeneet toisena kielenä ruotsia tai englantia. Ja olivat valmiita työn perässä muuttamaan. Yksi ajoi vieläpä kahden kaupungin väliä työstä toiseen. Nuoremmilta saman alan ihmisiltä olen kuullut kommentteja, että pitää opiskella sitä, mikä kiinnostaa. Työllistymistä ei mietitä yhtään. Nykyään valmistuu kahden valinnaiskielen opeja. No, eipä tarvitse töitä tehdä. Realismia kehiin! Kannattaa myös selvittää työllisyys ennen kuin hakee opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys teille arvon pätkätyökolleegat: minkä ikäisenä opettajan mahdollisuudet saada virka loppuu?
Milloin pitäisi älytä lopettaa hakeminen? Ottaako kukaan 45+ -ikäistä konkaria enää muuhun kuin pätkään?
Olen huomannut, että virkoja saa nyt selkeästi itseäni nuoremmat ja kokemattomammat hakijat. Olenko rehtoreille liian pelottava? Ajattelevatko, että minussa on jotain vikaa, kun en ole vieläkään saanut vakituista paikkaa?
Voin lohduttaa, että 40+ iässä voi saada viran, olen vierestä nähnyt ja vielä vilpitön hakumenettely siten, ettei kukaan tuntenut entuudestaan toisiaan ja omilla ansioillaan valittiin.
Peruskoulun musiikinopettajan viran voi saada 50-vuotiaanakin.
Vierailija kirjoitti:
https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/aineenopettajat-ja-lehtorit/sivu…
Täällä on useampia paikkoja joissa hakuaikaa on jatkettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun kunnassa, jossa on suorastaan ylpeilty koulupuolen säästöillä. Opettajien sijaisiksi otetaan mahdollisuuksien mukaan niitä,
joille ei tarvitse maksaa täyttä palkkaa.
Siksi tällainen pätevä aineenopettaja on ollut valmistumisesta asti ilman työtä, kun ennen sitä oli tarjolla sijaisuuksia.
Ihan kummalliseksi mennyt tämä työelämä. Hallitus lanseerasi ilmaistyöt niin lahjakkaasti, että joka alalla otetaan se joka halvalla/ilman saadaan.
Pitäisi mennä töihin ilman palkkaa.
Onko ihan laillista etta ei palkata pätevää ensisijaisesti sijaiseksi? Virkaaanko vain pitää palkata pätevä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te muut sijaisuuksissa ja määräaikaisissa työsuhteissa roikkuvat kollegat jaksatte tämän joka talvi toistuvan monikuukautisen epävarmuuden siitä, missä seuraavana syksynä on töitä vai onko missään?
Mua ahdistaa aivan järjettömästi se, että jos virkahauissa ei tänäkään vuonna tärppää, seuraava mahdollisuus vakipaikkaan on vasta tasan vuoden kuluttua. Elämä menee vuoden eteenpäin, ikää on taas vuosi lisää, ennen kuin seuraavan kerran on teoriassa mahdollisuus saada jotain pysyvyyttä elämään.
Emme jaksakaan ja etujärjestömme ei aja etujamme. Täysin lopussa. Ahdistunut. Vihainen. Katkera. Meidän pätevien määräaikaisten tuntiopettajien pitäisi yhdistää voimamme ja alkaa protestiin. Yhteisrintamassa emme saisi hyväksyä 1.6 loppuvia koko vuoden kestäviä virkasuhteita, emmekä äitiysloman sijaisuutta, jossa koko vuoden työt tehnyt pätevä sijainen jätetään ilman kesän palkkaa. Minä olen tähän valmis. Oletteko te muut?
Sijaisten ja vakituisten edut ovat vastakkaiset. Oaj ajaa vakituisten etuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turha painaa nuolta alas. Kyllähän tämä keskustelu osoittaa, että muuttohaluttomat ei työllisty. 90-luvun lopulla valmistuneista kieltenopeopiskelukavereista jokaikinen muutti työn perässä toiselle paikkakunnalle ja ne työt oli sijaisuuksia tai määräaikaisuuksia. Muutin itse määräaikaisuuden vuoksi ja sen jälkeen viran vuoksi taas eri kaupunkiin, alueelle, jolle en olisi edes halunnut. Virkaani oli 60 hakijaa ja mulla on 3 aineen pätevyys, joista kolmatta ainetta on pääaineopintojen verran. Kaikki muuttaneet ovat viimein saaneet viran. Niin, opiskelupaikkakunnan norssiin pääsi yksi, jolla oli luokanopen pätevyys ja lisäksi laudatur-opinnot vieraasta kielestä ja cumu matikasta. Nämä opinnot hän teki 4 lapsen äitinä. On muuten myöhemmin myös väitellyt.
Muutit siis kokonaista kaksi kertaa? Onnea! Jos 2010-luvulla valmistunut pääsee noin vähällä, hän varmasti hyppii riemusta. En tiedä, miten helppoa asunnon saanti määräaikaista työtä varten oli 90-luvulla, mutta nykyisin se on äärimmäisen hankalaa, ellei ole useampaa kuukautta aikaa järjestellä asioita. Yksityiset vuokranantajat eivät tee alle vuoden mittaisia sopimuksia (käytännössä joku poikkeus aina joukkoon mahtuu, mutta ei sellaista silloin löydy, kun tarve olisi kiireellinen), joten sitä kautta ei kattoa pään päälle kannata odottaa. Kunnan asuntoihinkaan ei välttämättä olla avosylin ottamassa, vaikka olisi tulossa paikkakunnalle töihin. Kitsaimmillaan eivät edes vastaa kysymykseen, onko yhtään asuntoa vapaana ennen kuin on toimittanut hakemuksen ja kaikki liitteet. Tämän jälkeen saa kuulla, ettei ole mitään mahdollisuuksia minkäänlaiseen asuntoon, koska on kiireellisemmässä asunnontarpeessa olevia hakijoita.
Jos on aivan uudelle paikkakunnalle muuttamassa, ei ystäviä tai sukulaisiakaan välttämättä ole majoitusta tarjoamassa. Forenomilta olen vuokrannut yksiön kerran, mutta silloin asumiskulut kahdesta asunnosta olivat kuukautta kohden jo lähellä kahtatuhatta euroa. Tyhmähän ei tietenkään ole se joka pyytää, vaan se, joka maksaa, mutta tällaisia siis ovat työn perässä muuttajan reaaliteetit nykypäivänä. Olen onnistunut muuttamaan viikonkin varoitusajalla, mutta sellaista en suosittele kenellekään, sillä kokemus oli yksi elämäni pahimmista.
Jos jonkun opettajan työn saannin ehtona on nykyään vuosittainen muutto 10 vuoden ajan, perheen perustamatta jättäminen ja kymmenen eri cumua, niin ennemmin kannattaa vaihtaa alaa. Niinhän ne Ruotsissakin tekevät ja opettajia eivät enää saa.
Miksi sisäänottomääriä ei vähennetä?
Jo lukioihin pääsemisen pitäisi olla vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Te joilla ei ole töitä miksi ette hae siivoamaan tai varastolle?
Ei akateemisena pääse näihin duuneihin
Alue: Aihe vapaa
Lukion työhaastatteluissa kannattaa varautua siihen että haastattelijoiden raadissa istuu myös opiskelijoita.