Lue keskustelun säännöt.
Tästähän jo(t)ku(t) imaisevat herneitä reikäänsä, mutta mikä teitä naisia vaivaa kun
10.06.2011 |
pitää jopa vuosikausia vänkyttää miestä suostumaan vaikkapa kolmanteen lapseen???
Kunnon väsytystaistelua käydä, jotta saisi miehen suostumaan jälleen isäksi.
Ja tämän sanon vaikka olen itse(kin) todella vauvahullu ja rrrrkakastan vauvoja jne.
Mutta eipä tulisi mieleenikään ahdistella miestä iänkaiken tuollaisessa asiassa, kyllä sen miehenkin mielipiteellä ja haluamisella on aika suuri merkitys-ainakin minusta!
Ja pahoin epäilen, että mies joka ns ajettu nurkkaan ja "pakotettu" lisääntymään "vielä kerran" on asiasta jossakin mielensä sopukoissa katkera ja vittuuntunut. VAIKKA tottakai rakastaa sitä lasta joka sieltä tulee niin silti.
Miltä itsestänne tuntuisi tuollainen, puoliksi puolison pakottamana tulla raskaaksi ja saada vielä se yksi lapsi? olisko kivaa tai ihmisarvoista ja arvostettu olo?
Tämä purkaus kumpusi erään tuttavamiehen tänään julkituomasta totemauksesta kuinka "vaimo sai erävoiton 3v jankutuksne jälkeen" ja vaimo siis rv25 menossa.
En vaan ymmärrä, tod itsekästä ja typerää naiselta tuollainen.
Kommentit (69)
tekevät sen sitten 45v täytettyään ja edellisestä vaimosta erottuaan. Silloin hehkutetaan, että "nyt on aikaa lapselle" ja "tämä on hienointa elämässä".
Miehen mieli muuttuu, kun tulee vastaan ennaltatuikkaamaton reikä, jonka kantaja lupaa onnellisen tulevaisuuden. Samaa nalkutusta se on uudessakin liitossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että naisen toiveet jyrätään ja mies jääräpäänä saa sanella kuinka monta lasta perheseen saa tulla?
Meillä puhuin aikani toiveestani saada kolmas lapsi. Mies oli ehdottomasti vastaan!
Miestä ei voi muuttaa, itsensä voi. Niinpä hyväksyin ajatuksen siitä, että lapset on nyt tehty ja tietty vaihe elämää takana, joten on aika suunnata eteenpäin. Ryihdyin opiskelemaan, harrastamaan, panostamaan työhön aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Kesäloman otin eri aikaan kuin mies, jota lapset saivat mahdollisimman pitkän loman.
Sain vaativamman työn, joka vaati matkustelua ja ns. edustamista. Tässä vaiheessa alkoi mies marista: ei hän halua tätä, että minä menen ja tulen ja elän vain itselleni, hän haluaa meidän tekevän asioita yhdessä.
Sanoin miehelle, että aikoinaan halusin kolmannen lapsen, mies ei. Mutta nyt ei miehellä ole enää oikeutta kieltää minulta sitä, mitä pidän tärkeänä eli hän sai sen, että kolmatta lasta ei tule, minä taas en luovu urastani.
Ja kas, miehen mielestä kolmas lapsi olisi sittenkin ihan kiva.
että naisen toiveet jyrätään ja mies jääräpäänä saa sanella kuinka monta lasta perheseen saa tulla?
Mitäs jos mies haluaa viisi lasta ja nainen kaksi? Onko naisen pakko synnyttää ne kolme ylimääräistä? Vai onko kyse nyt siitä, että naisella on yksinoikeus päättää lapsiluvusta?
Kun tultiin kotiin laitokselta, mies sanoi vauva käsivarsillaan että olis näitä voinut vaikka kaksikin tulla. Oli onnellinen kun pari vuotta myöhemmin tehtiin toinen yhteinen.
Mutta mulla oli tunne että yksi vielä puuttui. Kolmas siis syntyi 2002 ja aina välillä vihjaisin että yksi vielä. Ei käy, sanoi mies.
Olin jo tottunut ajatukseen että ei sitten.
2008 lopussa mies pökkäs paljaaltaan. Luulin, että rapisteli kortsun papereita mutta ei, jotain ihan muuta. 2009 vuoden puolella sitten todettiin että kaikki ei ole sikiöllä hyvin ja raskaus keskeytettiin liki puolessa välissä.
Mulla alkoi hirveä surutyö, mies sanoi että se oli siinä. Ajattelin itse että en toivu siitä näystä jossa kuollut sikiö roikkuu napanuorassaan jalkojeni välissä millään muulla kuin tekemällä uusi vauva. Mielenterveyyteni todella oli vaakalaudalla, ehkä mieskin sen sitten ymmärsi, kun 2009 vuoden lopulla sitten antoi periksi tai sanotaanko että asiasta ei puhuttu ääneen, se vain tapahtui.
Nyt meillä on 9 kk ihana pikkumies ja mies todellakin on lapsen elämässä enemmän kuin kahdesti aiemmin. Sanoi että ei kaduta kun asiaa kysyin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos mies haluaa viisi lasta ja nainen kaksi? Onko naisen pakko synnyttää ne kolme ylimääräistä? Vai onko kyse nyt siitä, että naisella on yksinoikeus päättää lapsiluvusta?
Kas kummaa, nyt on 2 lasta ja hän ei enempää halua. Kaksi on kuulema tarpeeksi ja HÄN on tyytyväinen. Minä olen aina puhunut useammasta lapsesta, kolmesta tai neljästä. Esikoisen odotusaikana se oli ok, mutta ei enää sen jälkeen.
Miksi hänen onnensa ja tyytyväisyytensä on tärkeämpää kuin minun? Tätä olen usein miettinyt. En enää ota puheeksi tuota lapsiasiaa, sillä saan osakseni vain vittuilua ja loukkaamista. Minä tyydyn kohtalooni, mutta varmaan katkeroidun jossain vaiheessa tämän asian takia.
Olen yrittänyt kovasti hankkia uusia asioita elämääni, uusi työpaikka, uusia harrastuksia, uusia ystäviä, mutta ei mikään näistä asioista poista sitä sielun tuskaa ja tunnetta siitä, että jotain puuttuu tästä meidän perheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos mun mies ois saanut päättää, niin multa ois jäänyt 4 ihanaa lasta saamatta. Ensimmäinen vielä meni, kun oli vielä heti poika, niin mies kai ajatteli, ettei enää tarvita lisää, kun on jo jatkaja suvulle. No sitten mies alkoi panna hanttiin kun seuraavaa mietittiin. On vain sellainen ihminen, ettei hirveästi välitä lapsista. Tykkää kyllä sitten kun ovat vanhempia ja apuna metsätöissä, ruohonleikkuussa, peltotöissä, mutta muuten on aina säästeliäs, ajattelee järjellä asiat ja taloudellisesti. Siis että lapset ovat hänen mielestään kalliita hankintoja ja elättejä.
Minä taas ajattelen tunteella, ja mielestäni minun oikeuteni äitiyteen menee miehen itsekkäiden taloudellisten perusteiden edelle. Siksi olenkin viiden lapsen onnellinen äiti.
tuskin kukaan koskaan ajattelee, että olis pitänyt toi lapsi jättää tekemättä. Vaikka olis kuinka tiukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syy on hyvin yksinkertainen: jokaisella lapsella on oikeus toivottuna syntymiseen ja siihen, että molemmat vanhemmat ovat sitoutuneita huolehtimaan hänestä.
Jos jompi kumpi tuntee, ettei enää halua tai jaksa lisää lapsia, niin hänen mielipiteensä painaa enemmän. Tämä on lapsen etu!
Naiset jotka haluavat kolme lasta pakottavat miehensä siihen. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset jotka haluavat kolme lasta pakottavat miehensä siihen. Piste.
Opettele sisälukutaitoa!
Jos nykyinen mies ei halua enää enempää mutta haluaisitte, lienee aika panna liitolle piste tai ainakin nusaista uusi vauva jonkun toisen kanssa. Inhottaa tuollainen parisuhdeajattelu - heti kun Mamma saa päähänsä jotain, on Pappakin taivuteltava siihen, koska ollaan Perhe ja Naimisissa. Argh! Ehkä jo kolmekymppisenä kuuluisi olla se oma elämä, eikä mies kainalosauvana...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka monta lasta on näillä, jotka ovat ap:n kanssa samaa mieltä?
Meillä on yksi lapsi, minulla järkyttävä vauvakuume mutta mies ei halua toista. Hän ei haluaisi enempää lapsia.
Musta tuntuu, etten yksinkertaisesti selviäisi siitä, että toinen jäisi tekemättä. Haluan lapselleni sisaruksen. Minä ja veljeni olemme aina olleet todella läheiset, enkä pysty ajattelemaan, ettei oma lapseni saisi ikinä kokea sitä onnea.
Tiedän, että minusta tulee katkera, jos mieheni ei myönny toiseen. En ehkä pysty jatkamaan hänen kanssaan enää.
Eikä ole kyse pelkästään toisesta lapsesta, vaan myös siitä, etten saisi myöskään tehdä esim. vuorotöitä (kun mies joutuisi hoitamaan enemmän lastamme) Eli en saisi tehdä minulle mielekkäitä asioita, hän riistää kaiken, toteuttaa vain itseään.
En vain pysty hyväksymään sitä, että mies saa päättää miten elän elämäni.
En aio huijata häntä toiseen lapseen, jos hän ei sitä halua, joudun miettimään mitä MINÄ haluan.
Olen ap:n kannalla, jos kyse on jo kolmannesta tai viidennestä lapsesta. Silloin niitä lapsia on jo kaksi ja sen jälkeen itsekästä vaatia lisää. Itse aion olla tyytyväinen toiseen, jos sen joskus saan.
kuinka monta lasta on näillä, jotka ovat ap:n kanssa samaa mieltä?
Mies saattaisi haluta vielä neljännen, mutta minä en. Onneksi mies ei painosta, se olisi hirveän loukkaavaa.
samaa mieltä ap:n kanssa eka lauseesta. Mutta mielestäni paras ratkaisu on tuollaisen miehen kohdalla lähteä ja etsiä joku muu se lapsi tekemään. Kenenkään toisen vuoksi ei lasta kannata jättää tekemättä. Suurin osa suhteista nyt kuitenkin päättyy eroon, ja onpa sit kiva tajuta liian vanhana, että paska-exän vuoksi tuhosi viimeiset mahdollisuutensa saada enää lapsia.
mutta minusta yksi ja kolme lasta on AIVAN eriasia.
T: 72
Meillä taas mies on se, joka niitä lapsia haluaa :(. Meillä on jo viisi lasta, mies haluasi enemmän. Hänen veljillään on myös paljon lapsia. Lapset ovat kai heille jonkinlainen statuskysymys. Eivät muuten ole mitenkään menestyneitä, joten ajattelevat kai, että iso perhe on hyvän statuksen merkki, en tiedä... Olen kuitenkin mieheltäni salaa laittanut piuhat poikki, en vain olisi kestänyt enää yhtään synnytystä, kohdunrunko hauras ym.
Muutenkin sais rajottaa tota lapsilukua ihan yleensäkkin, johan tää pallo on ihan täynnä ihmisiä muutenkin.
Olen varmaan kamala teidän mielestä, mutta "huijasin" itseni raskautumaan, kun halusin lapsen. Mieheni on toivoton tekemään mitään isoja päätöksiä. Yleensä haluaa vaan jatkaa kuten tähänkin asti.
Hän "uskoi" varmoihin päiviin ja keskeytettyyn yhdyntään ja tiesi, että siten on kyllä mahdollista tulla raskaaksi. Ei silti varsinaisesti halunnut lasta ruveta yrittämään.. vaan puhui aina, että "sitten, kun..". No niin, minä sitten esitin kuukautisia noin viikkoa myöhemmin tai puhuin kuukautisista kun ne olivat jo lopussa.
Harrastimme siis seksiä sillon kun oli ihan mahdollisuus tulla raskaaksi, minä jopa tahallaan viettelin mieheni otollisina hetkinä. Tulin puolessa vuodessa raskaaksi ja kyllä pelästyin itsekin, että mitä olen mennyt oikein tekemään.
Keskustelimme asiasta ja olimme hieman järkyttyneitä, mutta lapsi sai sitten tulla. Nyt mieheni on aivan vauvan pauloissa ja miettii, että miksemme aikaisemmin hankkineet lasta. Haluaisi jo toisen, vaikka vauvamme on vasta vajaa 1-vuotias. Mieheni ihmettelee, että mitä me oikein teimme ennen vauvan tuloa, kun nyt elämä tuntuu niin hauskalta.