Lue keskustelun säännöt.
Tästähän jo(t)ku(t) imaisevat herneitä reikäänsä, mutta mikä teitä naisia vaivaa kun
10.06.2011 |
pitää jopa vuosikausia vänkyttää miestä suostumaan vaikkapa kolmanteen lapseen???
Kunnon väsytystaistelua käydä, jotta saisi miehen suostumaan jälleen isäksi.
Ja tämän sanon vaikka olen itse(kin) todella vauvahullu ja rrrrkakastan vauvoja jne.
Mutta eipä tulisi mieleenikään ahdistella miestä iänkaiken tuollaisessa asiassa, kyllä sen miehenkin mielipiteellä ja haluamisella on aika suuri merkitys-ainakin minusta!
Ja pahoin epäilen, että mies joka ns ajettu nurkkaan ja "pakotettu" lisääntymään "vielä kerran" on asiasta jossakin mielensä sopukoissa katkera ja vittuuntunut. VAIKKA tottakai rakastaa sitä lasta joka sieltä tulee niin silti.
Miltä itsestänne tuntuisi tuollainen, puoliksi puolison pakottamana tulla raskaaksi ja saada vielä se yksi lapsi? olisko kivaa tai ihmisarvoista ja arvostettu olo?
Tämä purkaus kumpusi erään tuttavamiehen tänään julkituomasta totemauksesta kuinka "vaimo sai erävoiton 3v jankutuksne jälkeen" ja vaimo siis rv25 menossa.
En vaan ymmärrä, tod itsekästä ja typerää naiselta tuollainen.
Kommentit (69)
jos tapaus on sellainen, että lapsi/lapsi on jo ennestään. Sen ymmärrän, että joku haluaa lapsia ja joku ei ollenkaan, silloin täytyisi ehkä etsiä jo toinen kumppani. Meillä on kaksi lasta ja mies haluaisi lisää. Mä pelkään ihan kauheasti että tulen raskaaksi, koska meillä käytössä "vain" keskeytetty yhdyntä, joka toimii muuten ihan hyvin. Mutta pelkään, että mies päättää vain tehdä niinkuin itse haluaa. En pystyisi tehdä aborttia, mutta tiedän että elämäni loppuisi siihen. Työelämässä on piakkoin saamassa mahdollisuuksia vakituiseen paikkaan. Lapsemme ovat nyt sen ikäisiä, että isäkin joskus ottaa heitä mukaansa harrastuksiinsa ja hommiinsa niin että jopa minäkin pääsen joskus lenkille tai kauppaan yksinkin. Mies ei ole koskaan ymmärtänyt että myös hänellä on lapsista muutakin vastuuta kuin rahallinen (joka on nyt puoliksi). Hän ei luopunut mistään lasten tulon jälkeen, minä luovuin. Hän ei tiedä mitään lasten pakollisista menoista, lääkäreistä, sairauden hoidot saan itse hänelle selittää moneen kertaan. En siis ymmärrä MIKSI hänen halunsa saada lapsi olisi tässä tapauksessa oikeutettu olemaan "voittaja"? En todellakaan jaksaisi kolmatta lasta. Ja tiedän, nyt monet naiset perustelevat että kyläl HE hoitaisivat sen iltatähden, ei miehelle olisi siitä MITÄÄN vaivaa. Kyllä siitä jotain vaivaa olisi, jos mies ei kerran sitä halua. Hullua nujertaa toinen, miten siitä raskaudesta voi edes nauttia jos tietää toisen suostuvan vastentahtoisesti. Ja vaikka näitä onnellisia taqpauksia täällä hehkutetaan, "mies rakastaa tätä iltatähteä ihan kympillä" niin sorry vaan mutta on niitä päinvastaisiakin tapauksia olemassa, niitä ei täällä hehkutella. Lisäksi on hyvin tavallista että jo olemassa olevaa lasta toki rakastaa, vaikka ajatteleekin taka-alalla että elämä voisi olla nyt jo helpompaakin. Ja tuo miehen uuden naisen ottaminen; monilla syy on juurikin se, että nainen ei enää huolehdi itestään yhtään eikä jaksa panostaa parisuhteeseen. Sitähän täälläkin aina sanotaan että se vaimo on ihan tarpeeksi väsynyt kodinhoidosta ja lapsista että helppo sen kakkosen on arvostella ettei vaimo yhtään huolehdi itsestään. Kyllä perusasioidenja parisuhteen tulee perustua luottamukseen niin, ettei tarvitse tuntea toisen pakottavan mihinkään sellaiseen, josta ei ole paluuta. Ja erittäin väärin se on sitä lasta kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos mun mies ois saanut päättää, niin multa ois jäänyt 4 ihanaa lasta saamatta. Ensimmäinen vielä meni, kun oli vielä heti poika, niin mies kai ajatteli, ettei enää tarvita lisää, kun on jo jatkaja suvulle. No sitten mies alkoi panna hanttiin kun seuraavaa mietittiin. On vain sellainen ihminen, ettei hirveästi välitä lapsista. Tykkää kyllä sitten kun ovat vanhempia ja apuna metsätöissä, ruohonleikkuussa, peltotöissä, mutta muuten on aina säästeliäs, ajattelee järjellä asiat ja taloudellisesti. Siis että lapset ovat hänen mielestään kalliita hankintoja ja elättejä.
Minä taas ajattelen tunteella, ja mielestäni minun oikeuteni äitiyteen menee miehen itsekkäiden taloudellisten perusteiden edelle. Siksi olenkin viiden lapsen onnellinen äiti.
jos tapaus on sellainen, että lapsi/lapsi on jo ennestään. Sen ymmärrän, että joku haluaa lapsia ja joku ei ollenkaan, silloin täytyisi ehkä etsiä jo toinen kumppani.
Meillä on kaksi lasta ja mies haluaisi lisää. Mä pelkään ihan kauheasti että tulen raskaaksi, koska meillä käytössä "vain" keskeytetty yhdyntä, joka toimii muuten ihan hyvin. Mutta pelkään, että mies päättää vain tehdä niinkuin itse haluaa. En pystyisi tehdä aborttia, mutta tiedän että elämäni loppuisi siihen. Työelämässä on piakkoin saamassa mahdollisuuksia vakituiseen paikkaan. Lapsemme ovat nyt sen ikäisiä, että isäkin joskus ottaa heitä mukaansa harrastuksiinsa ja hommiinsa niin että jopa minäkin pääsen joskus lenkille tai kauppaan yksinkin. Mies ei ole koskaan ymmärtänyt että myös hänellä on lapsista muutakin vastuuta kuin rahallinen (joka on nyt puoliksi). Hän ei luopunut mistään lasten tulon jälkeen, minä luovuin. Hän ei tiedä mitään lasten pakollisista menoista, lääkäreistä, sairauden hoidot saan itse hänelle selittää moneen kertaan.
En siis ymmärrä MIKSI hänen halunsa saada lapsi olisi tässä tapauksessa oikeutettu olemaan "voittaja"? En todellakaan jaksaisi kolmatta lasta. Ja tiedän, nyt monet naiset perustelevat että kyläl HE hoitaisivat sen iltatähden, ei miehelle olisi siitä MITÄÄN vaivaa. Kyllä siitä jotain vaivaa olisi, jos mies ei kerran sitä halua. Hullua nujertaa toinen, miten siitä raskaudesta voi edes nauttia jos tietää toisen suostuvan vastentahtoisesti. Ja vaikka näitä onnellisia taqpauksia täällä hehkutetaan, "mies rakastaa tätä iltatähteä ihan kympillä" niin sorry vaan mutta on niitä päinvastaisiakin tapauksia olemassa, niitä ei täällä hehkutella. Lisäksi on hyvin tavallista että jo olemassa olevaa lasta toki rakastaa, vaikka ajatteleekin taka-alalla että elämä voisi olla nyt jo helpompaakin.
Ja tuo miehen uuden naisen ottaminen; monilla syy on juurikin se, että nainen ei enää huolehdi itestään yhtään eikä jaksa panostaa parisuhteeseen. Sitähän täälläkin aina sanotaan että se vaimo on ihan tarpeeksi väsynyt kodinhoidosta ja lapsista että helppo sen kakkosen on arvostella ettei vaimo yhtään huolehdi itsestään. Kyllä perusasioidenja parisuhteen tulee perustua luottamukseen niin, ettei tarvitse tuntea toisen pakottavan mihinkään sellaiseen, josta ei ole paluuta. Ja erittäin väärin se on sitä lasta kohtaan.
En ymmärrä ajatusmaailmaasi. Lapsen saanti olisi katastrofi, elämäsi loppu, mutta et silti viitsi käyttää ehkäisyä. Vaihtoehtoja on siis tasan kaksi: salaa mielessäsi haluatkin sen kolmannen lapsen tai sitten olet vain vastuuton idiootti, joka kuvittelee, että salama ei iske juuri siihen puuhun, jonka alla värjöttelet. Ajatteletko tässä asiassa ketään muuta? Esim. jo olemassa olevia lapsiasi, joilla on oikeus terveeseen ja tasapainoiseen äitiin. Tai tätä tulevaa lasta (sellainen tuolla pelillä aivan takuulla on tulossa), jolla olisi oikeus olla toivottu ja rakastettu. Tai miestäsi, joka saa jatkuvasti vääränlaista viestiä toimistasi ja kuvittelee takuulla, että kun et viitsi ehkäistä, haluatkin sen kolmannen lapsen.
Näille väsyttäjille tuntuu olevan ominaista myös ajattelu ettei taloudellisesta puolesta pidä välittää, "koska se on niin pinnallista ja itsekästä". Kaikki taloudellinen vastuu sysätään miehelle. Minun mielestäni se kumpi haluaa vähemmän "on oikeassa". Oli se sitten miehen tai naisen mielipide. Jotkut naiset tuntuvat myös kuvittelevan, että KAIKKI naiset haluavat ainakin neljä lasta. Joillekin kun riittää 1-2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutaman tapauksen tiedän, missä mies olisi jo halunnut nauttia hyvin nukutuista öistä ja siitä, että pääsee vaimonsa kanssa reissuun ja saa viettää yhteistä aikaa.
Mutta ei, vaimolla tympii työ ja haluttaa vielä kerran nauttia raskaudesta ja olla vuosi kotona vauvan kanssa. Alkaa se painostus. Pimppaa ei tipu, ellei panna paljaalla ja tehdä vauvoja.
Mies väsyy ja antaa periksi kun vaimo lupaa maat ja mannut, että hän hoitaa yövalvomiset ja hoitaa vauvan jne.
Kun vauva syntyy, alkaa vaimolla kitinä, että mies on sika kun ei nouse yöllä hoitamaan vauvaa ja kuvittelee, että hänen pitää äitiyslomalla tehdä kotitöitä kotona kun on vauvan kanssa.
Ero on aika todennäköinen ratkaisu jossain vaiheessa
Se on kuulkaa aika vahva tunne, ei siinä vaan auta panna omia haaveita piiloon ja tyytyä hiljaa miehen tahtoon?
Sekin on aika vahva tunne jos haluaisi panna vieraita, vaimoa paremman näköisiä naisia. Ei siinä vaan auta panna omia haaveita piiloon ja tyytyä naisen tahtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kuulkaa aika vahva tunne, ei siinä vaan auta panna omia haaveita piiloon ja tyytyä hiljaa miehen tahtoon?
Sekin on aika vahva tunne jos haluaisi panna vieraita, vaimoa paremman näköisiä naisia. Ei siinä vaan auta panna omia haaveita piiloon ja tyytyä naisen tahtoon.
Ei auta muu kuin tuuppasta sitä kaunista naista! Muuten mies kokee vääryyttä.
Juuri sen vuoksihan nää keskustelut niin usein menee niin päin, että nainen haluaisi lapsia ja mies jarruttaa. Vaan kun tosiasia on, että naisen on funtsittava nämä asiat nuorempana kuin miehen.