G: Viimeisin 'tempaus' mitä tuntemasi curlingvanhempi on

tuntemiani curling-vanhempia yhdistää se, että ovat kaikki saaneet lapsen reilusti yli kolmekymppisinä ja lapsia on yleensä vain se yksi tai maksimissaan kaksi.



Yhdessä perheessä jossa isä oli nelissäkymmenissä ja äiti reippaasti alle 30 (lapsen syntyessä), äiti yrittää pitää kuria ja isä vesittää tämän kaiken ja toimii lapsen pillin mukaan. Esim. jos äiti kieltää, että lapsi ei saa karkkia ennen ruokaa, antaa isä karkkia kumminkin, koska lapsi rupeaa itkemään.



Hirveitä vieraita muuten nämä.. Lapsi tonkii isän avustamana kaikki kaapit ja ottaa kaikki tavarat/ruuat mitkä haluaa. Jotenkin siinä tulee itselle niin hölmistynyt olo, että tyytyy vain mumisemaan, että "sitä ei ole kyllä tarkoitettu lasten leikkeihin" sen sijaan, että pitäisi kunnolla puoliaan..



Toisessa perheessä lapsi määrää täysin milloin lähdetään ja mihin. Jos ovat sopineet, että tulevat kylään viideltä, saattaa äiti soittaa, etteivät tulekaan, koska Maija ei suostu lähtemään. Usein äiti myöhästyy töistäkin tuon pelleilyn takia.. Ja joskus kun tulee kylään, saattaa äiti sanoa: "en voi olla kuin ihan hetken, koska Maija odottaa autossa. Ei suostunut tulemaan sisään vaikka kuinka yritin suostutella".

yhtä ikäviä ovat ne natsi-mammat, jotka eivät voi antaa tuumaakaan periksi missään asiassa, etteivät vaan olisi muiden silmissä curling-vanhempia

löytyy näitä lähipiiristä.



Mieheni sisko, "lapseton vanhapiika" on sitä mieltä että lapselle ei saa tulla pettymyksiä. Alkuun hän yritti meidän lapsiin soveltaa tätä käytäntöä, mutta minä en sitä antanut tehdä.



Nyt hän soveltaa tätä siskonsa lapsenlapsiin hyvällä menestyksellä. Siellä on prinsessa joka heti ovesta sisään astuessaan alkaa kiljua jäätelöä, ja myös sen saa. Muille voikin sitten sanoa että harmi kun nyt ei ollut kuin yksi jäätelö. Tämä lapsi syö siitä muutaman palan ja jättää sen jälkeen pöydälle sulamaan. Vanhemmat yrittävät jotain sanoa, mutta tämä täti jyrää aina yli.



Yhdessä ystäväperheessä on 6v tyranni, erittäin voimakastahtoinen tyttö. Hän on oikeasti ilkeä, mutta on oppinut että sanomalla jotain hauskaa ja vilauttamalla hymykuoppiaan äiti kyllä aina heltyy. Hänelle on annettu kaikki peräksi, koska vanhemmat ei jaksa käsitellä tämän tytön kiukkukohtauksia.



Kummityttömme perheessä on kolme lasta ja he pompottavat vanhempansa mennen tullen. Kaikki kännykät, tietokoneet ja telkkarit on jokaisella omat ja viimeistä huutoa, "koska muillakin on". Nuorin lintsaa koulusta (11v tyttö), ilmoittaa vaan aamulla puhelimitse äidilleen että hän ei nyt jaksa lähteä. Keskimmäinen (14v poika) on jo jäänyt monta kertaa kiinni tupakasta ja kaljasta, on porttikieltoja kauppoihin ja ostoskeskusten auloihin. Ja isä on ylpeä...

että kaikki lapsen (tai perheen) toivomat kaverit eivät tule samalle ekaluokalle tai sinne taas tulee sellaisia, joita perhe ei haluaisi. *kun ihan aina ei voi valita*

Mikäköhän se kaikki on? Yleensä saa toivoa 1-2kaveria (ainakin nämä mitä tiedän tulevien ekaluokkalaisten tai sekoitettujen ala-astelaisten kohdalla olleen). Lisäksi taustalla voi olla kiusaamista.

hänen äitinsä vaati että 4 v pikkusisko otetaan mukaan koska muuten pikkusiskolle tulee paha mieli. Kieltäydyin (miksi hoitaisin ventovierasta pikkulasta?) ja tytön koulukaverikaan ei päässyt :D

melkein kaikki nämä lapset on tyttöjä!

Tuleeko tyttöjä jotenkin helpommin hemmoteltua? Kitisevät enemmän? Keksivät ovelampia pompotuskeinoja?

yhtä ikäviä ovat ne natsi-mammat, jotka eivät voi antaa tuumaakaan periksi missään asiassa, etteivät vaan olisi muiden silmissä curling-vanhempia

...tämä curling-mamma taisi löytää itsensä tästä ketjusta :D

Minun kummipoikani osaa olla välillä varsinainen drama "queen", varsinkin kun kamalan ilkeä täti ei annakkaan kaikkea periksi, ja sekös meidän pikku prinssiä kiukuttaa..



Kaikella kunnioituksella siskoani kohtaan :D

Enkä mä rakasta sitä pientä poikaa yhtään sen vähempää vaikka tiedänkin millainen osaa olla, itse en vain anna hänelle kaikkea läpi toisin kuin eräät :D

yhtä ikäviä ovat ne natsi-mammat, jotka eivät voi antaa tuumaakaan periksi missään asiassa, etteivät vaan olisi muiden silmissä curling-vanhempia

...tämä curling-mamma taisi löytää itsensä tästä ketjusta :D

Auts :D

ennen kuin se on edes maksettu ja sitten maksaa kääreiden perusteella vasta kassalla. sujuu kuulemma kauppareissu paremmin...

Tuntemani curling vanhemmat olivat lapsettomuudesta pitkään kärsineitä ja myöhäisellä iällä lapsensa saaneita. Varmasti olivat myös välillä väsyneitä.



Lapsille ostettiin tavaroita lasten mielihalujen mukaan, nukkuminen oli tosi pitkään lasten ehdoilla, ruokaa tehtiin erikseen lapsille mitä lapset suostuivat syömään ja kiukkukohtauksia vältettiin lahjomalla. Ei ollut räikeintä curling-vanhemmuutta, mutta systemaattista. Toisaalta oli myös lapsilähtöistä toimintaa ja lapselle annettiin aika paljon vastuuta valinnoista.



Lopputulemana näistä hemmotelluista lapsista kasvoi fiksuja nuoria aikuisia. Vanhempi lapsista on sosiaalinen, puolensa pitävä, pärjäävä. Toinen lapsista selvisi lievästi vammaiseksi kasvun myötä, mutta hänestäkin tullut fiksu ja tiedostava nuori. Muistan kyllä aikanaan kuinka varsinkin nuorempi lapsista tuntui tosi rasittavalta kaiken kiukun ja vaatimisen keskellä, mutta syy selvisi sitten osittain vammaisuuden myötä.



Näiden lasten vanhemmat ovat akateemisia ja fiksuja, sekä mukavia. Lopputuloksesta päätellen eivät edes menneet metsään kasvatuksessa, vaikka selkeästi nykyään curling-vanhemmiksi olisivatkin luokiteltu ja mammat täällä olisivat kauhistelleet.

Heitä on silitelty uneen ja ovat saaneet käydä juomassa ja pissalla vielä sängystä. Ja hyväkäytöksisiä nuoria ovat ja suosittuja kaveripiireissa ja stipendejäkin on tullut vuosien varrella.

t. curling-mamma

Tuntemani curling vanhemmat olivat lapsettomuudesta pitkään kärsineitä ja myöhäisellä iällä lapsensa saaneita. Varmasti olivat myös välillä väsyneitä.

Lapsille ostettiin tavaroita lasten mielihalujen mukaan, nukkuminen oli tosi pitkään lasten ehdoilla, ruokaa tehtiin erikseen lapsille mitä lapset suostuivat syömään ja kiukkukohtauksia vältettiin lahjomalla. Ei ollut räikeintä curling-vanhemmuutta, mutta systemaattista. Toisaalta oli myös lapsilähtöistä toimintaa ja lapselle annettiin aika paljon vastuuta valinnoista.

Lopputulemana näistä hemmotelluista lapsista kasvoi fiksuja nuoria aikuisia. Vanhempi lapsista on sosiaalinen, puolensa pitävä, pärjäävä. Toinen lapsista selvisi lievästi vammaiseksi kasvun myötä, mutta hänestäkin tullut fiksu ja tiedostava nuori. Muistan kyllä aikanaan kuinka varsinkin nuorempi lapsista tuntui tosi rasittavalta kaiken kiukun ja vaatimisen keskellä, mutta syy selvisi sitten osittain vammaisuuden myötä.

Näiden lasten vanhemmat ovat akateemisia ja fiksuja, sekä mukavia. Lopputuloksesta päätellen eivät edes menneet metsään kasvatuksessa, vaikka selkeästi nykyään curling-vanhemmiksi olisivatkin luokiteltu ja mammat täällä olisivat kauhistelleet.

Eräässä perheessä äiti joutuu kantamaan ihan normaalin ja terveen ekaluokkalaisen pojan kotiin, kun ei kuulemma jaksa kävellä 500 m...

Meidän lapsenlapsen äiti on selvästi kurlaaja. On erittäin vaikea sitten isovanhempana vetää minun mielestä normaalit rajat, mutta tämän lapsen äidin mielestä täysin kohtuuttomat rajat, kun ovat meillä.

Äitinsä esim antaa lapselle joka kauppareissulla jo heti ekana karkin hyllystä (maksetaan kääreestä) jotta kauppareissu sujuu hyvin. Jos kyse ei ole ruokakaupasta, saa sitten esim vaatekaupasta lapsen valitsemat sukat , joita ei oltu ostamassa, vain rauhoitteeksi (jopa väärän kokoiset tai väärää sukupuolta, pääasia että lapsi tyyntyy!) tai jotain muuta. Leluosastolle tämä 2-v saa jäädä yksin räpistelemään leluja, siis jotta äiti saa tehdä ostokset rauhassa - minusta taas kaupan leluja ei lapsi yksin ota hyllyistä, pakkaukset voivat repeentyä ja mitä lie. Monissa kaupoissa lukeekin että ei saa jättää lasta sinne vahtimatta. Itsestäänselvää minusta.

No, minun eli mummin kanssa jos mennään kauppaan ei osteta karkkia, vaan pelkät aiotut ruuat ellei erityisesti olla karkkipäivänä (jota heillä ei ole) menossa ostamaan eikä lapsi saa yhtään olla leluosastolla yksin. Lapsi tietysi karjuu ja tässä myös ymmärrän lasta. Totta kai me vanhat tunnutaan hänestä julmilta kun kotona saa mitä vaan tehdä.

Sama on meillä kylässä. Äidin mielestä normaalia että lapsi saa kiivetä pöydälle tai purkaa tavarat kaapista. Minä nostan lapsen pois pöydältä jos ei tottele ja sanon että mummilassa ei pöydällä seiso kukaan, tai laitan kaapin ovet lukkoon. Nyt on seuraus että lapsi ei halua tulla, kun ollaan niin tiukkoja. Kuulemma pelkää. Omasta mielestäni en ole tiukka lainkaan vaan ihan normaali. En ole huutanut lapselle enkä mitään mutta kun ihan eri pelisäännöt on. Vaikeita tilanteita on.

Onko sun konsti se että lasta ei lasketa vessaan tai anneta juotavaa vaan pidetään väkisin kiinni sängyssä kunnes nukahtaa itkuunsa ja pissoissaan? JOs lapsi käy vessassa ennen sänkyyn menoa, niin ei varmasti jää pissoissaan sänkyyn makaamaan..

ei sulla tullu mieleen et jos tää lapsi on 5 minuutin välein tekosyynä menos pissalle tai juomaan???

Kuule kun ei nukahda vaikkei palvelua tule. Leikkii siellä sitten itsekseen tmv. Vaihtoehto on seisoa oven takana ja tarkistaa parin tunnin ajan minuutin välein mitä siellä tapahtuu, ei sekään kyllä nukkumista edistä. Nukuttamaan en 5v:tä ryhdy, kun on iltaisin paljon tekemistä ja nukahtaisin itse ennemmin.

Minusta on rääkkäystä jos ei päästä vessaan ja juomaan vettä. Kuvittele omalle kohdallesi tilanne. Ja on se sitten kiva nousta yöllä suihkuttamaan pissaista lasta ja käärimään lakanoita pyykkiin.

Täällä menee joillain sekaisin univaikeudet ja curling. Kiva teille jos ei todellisia univaikeuksia ole, mutta kyllä niitä silti on toisilla.

kerran voi antaa käydä pissalla ja kerran juoda. Sen jälkeen lapsi yleensä nukahtaa, kun palvelut loppuvat, samoin kuten juttuseura. Yleensä lapsen ongelma on vaikeus rauhoittua, ei se, etteikö hän unta jo tarvitsisi. Ja mitä enemmän vanhemmat myöntyvät uusiin vaatimuksiin, lapsi pitää itsensä sissinä virkkuna, kunnes vanhemmat ovat aivan loppu ja ikäänkuin sanovat "viimeisen sanan".

Sehän ei yleensä lopu siihen pissahätään ja janoon, vaan sitten on kylmä, kuuma, kutittaa, pelottaa, sattuu - aina koetetaan uusi konsti koukuttaa vanhempi kommunikointiin.

Mitä olisi pitänyt mielestäsi tehdä jos lasta ei nukuta ja tulee siinä pissahätä, jano ym.? Sitoa sänkyyn ja antaa pissata siihen vai? En ainakaan pysty itse nukkumaan jos mulla on pissahätä tai jano.

saa istua autossa aina ilman turvavöitä, kun äiti ei jaksa tapella lapsen kanssa, joka ei halua laittaa turvavöitä kiinni :-(

Eikö se äiti rakasta lastaan lainkaan? :O

Mä en edes suostuisi keskustelemaan tälläisestä asiasta lapsen kanssa. Laittaisin vyöt vaikka väkisin. Noh, hyvä mun on tietysti sanoa, esikoistani vasta odotan, mutta tämä nyt on jo ihan itsestäänselvä asia...

Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta eivät ota tosissaan. Näkemyseroja monessa muussakin asiassa...

yrtittänyt monen vuoden ajan venyttää iltaisin nukkumaan menoa monin eri keinoin.

Hän söisi iltapalaksi vaikka hevosen, jos sillä verukkeella saisi valvoa ja nuo pissittämiset ja janot on niin tuttuja tekosyitä!

Mutta meillä ne ei mene läpi. Pissillä käydään ennen nukkumaan menoa ja ennen nukahtamista sängystä saa nousta vessaan kerran. (Yöllä herätessä saa tietysti mennä vessaan).

Hipsutusta ja silittelyä lapsi haluaa melkein joka ilta ja saakin sitä, mutta ei välttämättä nukahtamiseen asti, vaan "joutuu" nukahtamaan itsekseen.

Jos suostuisin lapsen jokaiseen pyyntöön, niin meidän illat olisi melkoista vanhempien pompottamista.

Onko sun konsti se että lasta ei lasketa vessaan tai anneta juotavaa vaan pidetään väkisin kiinni sängyssä kunnes nukahtaa itkuunsa ja pissoissaan? JOs lapsi käy vessassa ennen sänkyyn menoa, niin ei varmasti jää pissoissaan sänkyyn makaamaan..

Vanhemman tehtävä on vetää stoppi tuolle vedäykselle. Ei voi koko ajan olla jano, kuuma, kylmä, pissa tai jotain. Kyllä aikuinen sen tajuaa, koska menee yli.



Tää on niin hyvä esimerkki siitä: Meidän 5-vuotias ei saanut nukuttua ja hiipi yli tunti nukkumaanmenon (ei käydä tarkastamassa nukkuuko ja toisaalta saakin olla siellä itsekseen, meidän vapaa-aika alkaa kello 21 ja piste. Muu päivä on omistettu lapselle.) jälkeen sanomaan, ettei saa nukuttua. Mä otin sohvalle ja lupasin silitellä jalkoja, jos pitää silmiä kiinni. Siihen nukahti melkein heti. Seuraavana päivänä noin 5 minuuttia nukkumaanmenon jälkeen tuli jo kertomaan, kuinka ei saa nukuttua... Lapset on söpöjä. Kun hiukan antaa siimaa, kokeilevat heti lisää. Tosin meillä tilanne meni sillä, että me vaan torpattiin idea ja kehoitettiin takaisin sänkyyn.

ei kehua, ei ottaa viereen jos näkee painajaisia, ei lohduttaa, ei olla lapselle hellä....ettei vain lapsi ala vedättää.

Kylläpä aikuiset ihmiset osaavat olla pelokkaita kun pelkäävät lapsia noin paljon.

Vanhemman tehtävä on vetää stoppi tuolle vedäykselle. Ei voi koko ajan olla jano, kuuma, kylmä, pissa tai jotain. Kyllä aikuinen sen tajuaa, koska menee yli.

Tää on niin hyvä esimerkki siitä: Meidän 5-vuotias ei saanut nukuttua ja hiipi yli tunti nukkumaanmenon (ei käydä tarkastamassa nukkuuko ja toisaalta saakin olla siellä itsekseen, meidän vapaa-aika alkaa kello 21 ja piste. Muu päivä on omistettu lapselle.) jälkeen sanomaan, ettei saa nukuttua. Mä otin sohvalle ja lupasin silitellä jalkoja, jos pitää silmiä kiinni. Siihen nukahti melkein heti. Seuraavana päivänä noin 5 minuuttia nukkumaanmenon jälkeen tuli jo kertomaan, kuinka ei saa nukuttua... Lapset on söpöjä. Kun hiukan antaa siimaa, kokeilevat heti lisää. Tosin meillä tilanne meni sillä, että me vaan torpattiin idea ja kehoitettiin takaisin sänkyyn.