Mies yliopistolla töissä ja palkka alle 4000/kk BRUTTONA

että akateemisille maksetaan niin huonosti, että se masentaa ja saa lopettamaan hommat ja jatko-opinnot. Ei pääkaupunkiseudulla todellakaan kannata tehdä töitä parilla tonnilla. Siitä kun verot ottaa pois, niin hyvä kun vuokrarahat jää käteen.

melkein sanoisin, että parempi, kun lähdet. Säästyy mies polo turhilta sydänsuruilta.

Eli yliopistolla työskentelevät ne, jotka haluavat aika vapaat kädet tutkimustyölleen ja jotka kokevat että akateeminen vapaus ja kutsumus ovat asioita joille voi uhrata palkka-argumentit.



Kyllä ne todella paljon heikommin tienaa kuin missä tahansa muissa hommissa samalla alalla.



Toisaalta vähänkin pidempään uraa yliopistolla tehneet tekee sitten usein maksullisia koulutuksia freelancerina muuallekin, osallistuu yrityskoulutuksiin tms. Riippuu toki alasta myös. Mutta siis tosi usein niille kertyy vuosien saatossa sellaisia pikkuhommia lisäksi.



Ja hyvä on muistaa että jos palkka on nyt vajaa 4 tonnia, niin se on kuitenkin noususuunnassa tuosta koko loppu-uran ajan. Valtiolla ne korotukset on hyvinkin säännönmukaisia ja kaavamaisia ja taulukoista voi suoraan lukea miten palkka tulee kehittymään.



Jos suht nuori olet ja treffikumppanisi myös, niin mielestäni hänellä on tosi hyvin pullat uunissa.



Yliopistojen duunipaikat on varmalla pohjalla ja niistä harvemmin lentää pihalle (ainakin jos on vakituinen sopimus).

alle 5 v sitten niin toi palkka kertoo myös siitä että on saanut todella hyvän post-doc paikan. Nykyään on aika helppoa "päästä" tekemään väikkäriä ja siihen saa myös aika helposti rahoitusta. Tutkijanuran pullonkaula tulee eteen väittelyn jälkeen. Tuo reilu 3000 bruttona on ainakin se, mitä Suomen Akatemian tutkimusprojektin tutkijatohtorille suunnilleen maksetaan, ja tämä on suunnilleen paras paikka minkä voi väittelyn jälkeen saada. Ainakin yksi halutuimmista. Voisi kitua jollain säätiön antamalla 10 000 /vuosi. Ja huom! Tutkijana on usein vapaat työajat ja helppoa jäädä vanhempainvapaalle, joten mies voi olla hyvää isäainesta (ainakin minun työkavereitteni keskuudessa kaikki miehet ovat pitäneet pitkät hoitovapaat).

ovat pisimmilläänkin 3-5v. Riippuu tietysti yliopistosta ja tehtävästä, mutta ainakin tutkijat ovat tyypillisiä pätkätyöläisiä.

Ok. Olen varmaan sitten tyhmä, kun olen luullut että koulutus kannattaa. Mies on tosiaan tohtori.

t: ap

Ai koulutus kannattaa vain, jos siitä saa hirveesti hilloa? Henkinen pääoma, psh, mitä se on?

Yliopistolla on tietenkin alhaisemmat palkat, mutta eivät kaikki akateemisesti koulutetu jää sinne töihin.

Ja taas kerran, voisi kysyä, mikä on tämänkin ap:n oma bruttopalkka. Äo:sta nyt puhumattakaan.

tuttavuudella paljon yhteistä ap:n kanssa?

Miksi koulutuksen pitäisi näkyä palkassa?

Koulutushan on lähes ilmaista ja vielä maksetaan opintoavustuksia.

Koulun jälkeen "pääsee" lähes aina konttori hommiin joka on sinänsä etu.

Ratkaisevaa on kunka paljon tuottaa toiminnoillaan yhtiölle voittoa josta voidaan palkat maksaa. 

Vierailija kirjoitti:

kun jaat sen tuntipalkaksi. Yliopiston opettajilla on todella pitkät lomat ja saattavat tehdä töitä vain muutamana päivänä viikossa.

Tämä oli kyllä päivän paras. Yliopisto-opettajilla on ihan normaalit lomat, mutta pekkaspäiviä esim. ei ole. Duunareiden lomat ovat siis paljon paremmat. Työ on myös sellaista, että usein menee ylitöiksi. Ylitöistä ei korkeasti koulutetuille makseta mitään extraa, mutta kaikille duunareille maksetaan, ja vielä kovempaa palkkaa kuin normaalityöstä.

Nyt se pää pois sieltä takarööristä, ja seuraavalla kertaa faktoja pöytään.

Moni yliopisto-opettaja ja tutkija on töissä sellaista 8-9 h päivässä ilman pekkasia, ja joutuu tekemään hommia vielä kotonakin. Palkka ei kuitenkaan ole häävi, kun vertaa duunareiden palkkaan. Hyvänä puolena on se, että työ on pääosin mielenkiintoista, ja ei muuta ihmistä apinaksi niin kuin monesti duunarin työ tekee.

Vierailija kirjoitti:

vanha ketju. Jos olet ap linjoilla vielä, tule kertomaan, kauanko mies sinua jaksoi katsella (tai oikeammin kuunnella) ;)

Sanoisin että menee hyvä akateeminen mies hukkaan, jos ap:n kanssa jatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni palkka on ihan kelvollinen. Tosin yliopistollakin on monenlaisia tehtäviä ja monenlaisia tieteenaloja. Yleensä luonnontieteellis-teknillisen alan yliopistoihmiset saavat ansaitusti enemmän palkkaa kuin kaikenkarvaiset huuhaahumanistit, joiden on syytä olla äärimmäisen iloisia, mikäli edes saavat töitä.

Höpö höpö. Humanistiset alat ovat yhtä arvokkaita kuin muutkin alat. Voivat sitä paitsi monipuolistaa esim. lääketieteellistä tutkimusta.

Itse ammattikorkeakoulun lehtori, kohta samassa työpaikassa 20v. Kokonaistyöajan (40h/vko) bruttopalkka n. 4500. Ei lomaoikeutta saati lomarahaa, joten kun sairastut kesken kesäloman - tough luck.... (Äläkä vain ilmottaudu sairaaksi vapaajaksolla tai tipahdat kelan sairauspäivärahalle! Nimim. Kantapään kautta oppinut. ) Olin palkkaan kuitenkin suht tyytyväinen, mutta kun jatkuva stressi, tiukat aikataulut ja aina vain lisääntyvä työmäärä veivät iän, terveyden ja yöunet, päätin irtisanoutua omasta tahdostani kuukausi sitten tuli mitä tuli. Anelin lähes polvillani potkuja, mutta lopulta oli pakko viheltää itse peli poikki. Että se siitä akateemisen elämän autuudesta...

Suomalaisten mediaanipalkka on 2500 €/kk ja keskipalkka jossain kolmen tonnin paremmalla puolella. Miehesi on keskimääräistä paremmin palkattu.

Jos on lehtorin paikka yliopistolla, niin kyllä kokemuslisän kanssa palkka on reilusti yli 4 tonnia kuussa.  Olettaen, että on siis tohtori ja on dosentti. Professoreilla palkka enemmän. Älkää nyt sekottako apurahatutkijoita tai tohtorikoulutettavia yms, se on ihan eri asia se. Satun tietämään, koska itsekin olen yliopistossa töissä.

Ja yliopistossa on myös ns. vapaat työajat. Professoreita lukuun ottamatta moni tekee usein töitä kotona tai tekee pari tuntia päivässä jos jaksaa sitäkään. Oma mies on aina tehnyt ajallisesti aika vähän tunteja, vaikka on kuitenkin aina ihan kivasti pärjännyt yliopistomaailmassa ja työsuhteita aina jatkettu. Eli ei todellakaan pidä paikkansa, että siellä tehtäisiin automaattisetsi 12 tunnin päiviä. Mies pitää kyllä omia lomia kun huvittaa ja  lähtee ja menee miten huvittaa. Jos työt tulee tehdyksi niin ketään ei kiinnosta montako tuntia niitä teet päivässä, ajasta ei makseta. Jos on saanut esim. tommosen viran, että siihen sisältyy opetustyötä ja vapaata tutkimusta jonkun verran, niin se on kyllä aikamoinen lottovoitto.  Aina kun on joku joulun alunen tai vappuaatto tms, niin kyllä siellä kuule hiljaista on, ihmiset pitää ns. omia lomia, vaikka missään listoissa ei lomapäivillä oltaisi. Siinä on sitten se toinen puoli, että jos vaikka teet sen 12 tuntia päivässä ja mitään ei synny, niin sitten et saa jatkoa eikä ketään kiinnosta se kuinka paljon niitä töitä olet tehnyt. Joku toinen tekee hyvää työtä 3 tunnilla päivässä ja vie nenäsi edestä kaikki rahotukset. Että se on myös tavallaan julmaa. Eli ajasta ei makseta, vaan tuloksesta

Nyt äkkiä ap raskaaksi. Löysit elättäjän. Kuka kysyy ensimmäisillä treffeillä toisen palkkaa, vai kertoiko mies sen itse?

Asiantuntijatyössä yliopistolla on se, että siinä tavallaan maksetaan siitä, että mitä saat aikaan. Professoria tai rahottajaa ei kiinnosta paskankaan vertaa, jos istut siellä  aamusta iltaan, mutta et saa mitään tuloksia tai artikkeleita tehtyä. Vain tulos ratkaisee. Siinä on vapaus, että saat pitää omia vapaita tai tehdä kotona töitä jos haluat. Kukaan ei kysy oletko toimistossa klo 8 vai klo.13  ( jos ei ole opetusta siis). Toisaalta sitten tietyt asiat pitää saada tehdyksi. Jos sinun pitää pitää perjantaina klo. 13 joku esitelmä tms jossain konferenssissa, niin se pitää pitää.  Sun täytyy saada tietyt asiat valmiiksi, oli sun työajat mitä tahansa. Et voi sanoa, että tein vain klo. 15 asti töitä.  Joskus saattaa monen kuukauden työ mennä vituralleen jos joku tutkimus on lähtenyt väärille raiteille jne. Tavallaan tuo vapaus on osa palkkaa. Saat itse päättää, että miten, missä ja kuinka paljon työtunteja teet ( jos välillä näytät naamaasi yliopiston tiloissa). Saadut tulokset on ainoa, joista kukaan on kiinnostunut.

Itse olen yliopisto-opettaja. Tehnyt tohtoriopinnot ja pedagogisia 25op eli perusopinnot siinä työn ohessa. Palkka oli tohtoriopintojen alussa, maisterina siis, 2000€/kk. Viisi vuotta myöhemmin 2500€/kk. Sen jälkeen erikoistutkija 3000€/kk. Nämä kaikki siis 2010-luvulla.

Tein sen virheen että opetus kiinnosti eniten ja suostuin ottamaan kursseja. Sain yliopisto-opettajan pestin, jossa palkka on noussut usean vuoden aikana 3500€/kk asti. Tohtorin tutkinnosta sai noin 200€/kk lisää bruttoa. Pedagogisista ei yhtään, mutta ei tarvi pelätä potkuja (paperilla) epäpätevyyden takia. Lehtori olisi seuraava porras, mutta laitoksella opettajista alle 20% on lehtoreita eikä työssä ole mitään keinoa ylentyä. Tutkimuspuolella olisi tenure track.

Koska nyt inflaatio nousee palkkoja nopeammin, koen että olin siinä 30-vuotiaana uran huipulla ja nyt on pelkkää alamäkeä. Kaikesta säästetään. Vertailun vuoksi oman alani maistereilla on alkupalkkasuositus yli sen mitä itsellä nyt. Ylitöistä ei makseta lainkaan palkkaa. Ei siis mitään. Työpuhelimen sain 12 vuoden työssäolon jälkeen. Puhelimen perusteluksi piti kirjoittaa 4 sivun "essee" puolloksi. Sain halvimman Samsungin peruspuhelimen, jossa oli ensin pelkkä puheliittymä. Koska en halua maksaa 20€/kk verotusarvoa satasen puhelimesta ja puheliittymästä, piti siitä myös tehdä selvitys että jättää puhelimen töihin päivän lopuksi, ettei verottaja iske.

Olen burnoutin partaalla itse koska työmäärä kasvaa kasvamistaan joka vuosi ja palkan ostovoima vain laskee. Tänä lukuvuonna opetettavaa on jo viisi kurssia ja päälle 12 ohjattavaa opiskelijaa. Tutkimukselle ei jää lainkaan aikaa vaikka teen jo vapaa-ajallakin töitä.

Minä sain 50 e/h tilapäisenä tuntiopettajana yliopistolla.