Mies yliopistolla töissä ja palkka alle 4000/kk BRUTTONA

1600 tuntia juu. Mutta kun sitä ei saa millään tavalla seurata tai kontrolloida niin se on pelkkä myytti. Sen tietysti pitäisi olla saman verran kuin "tavallista" työtä tekevillä, mutta eipä se aina sitä ole. Tietysti voi kuvitella tekevänsä kauheasti töitä kun niitä tekee joskus viikonloppuna ja iltaisinkin, mutta kun pitää pitkät lomat ja muuten lyhyemmän viikon, niin kyllä se aika tavalla viikonlopputöitä sitten vaatiikin. Aikamonella yo-opettajalla on kaikenlaisia sivubisneksiä, joihin tavallisella päivätyötä tekevällä ei ole mitään mahdollisuuksia. Minusta sekin kertoo jo jostakin. t. läheltä seurannut

Kai se sitten noinkin onnistuu mutta kun itse olen myös yliopistolla niin täytyy sanoa että ei todellakaan ole mitään kevyttä hommaa tämä. Opetusvelvollisuuksien ja opintojen suunnittelun ja opinto-ohjauksen lisäksi on oma tutkimus, johon ei oikein työaika riitä vaan niitä artikkeleita on pakko lukea kotonakin. Deadlineja esim. lehtiin on tiheään eikä niistä pidä myöhästyä että saa julkaisuja.

Muutenkin tuntuu että kyllä täällä monet on pitkää päivää työssä ja tekevät kotonakin hommia, aika harvinaista taitaa tuollainen olla että joku luistelisi töistään koko ajan.

Kyselen vaan, onko normaalia. Uudesta treffikumppanista kyse. Onko tosiaan noin huonot palkat akateemisilla?

palkka, jos vasta tekee väikkäriä ja hyvä palkka, jos on post-doccina. Post-docillakin voi olla palkka esim. 1500 kuussa, jos on vapaalla apurahalla.

Jos on virka (tai no virathan lopetettiin, mutta) esim. yliopistonlehtori tai professori niin sitten pitäisi olla korkeampi (lehtorilla ei välttämättä edes hirveästi yli 4000).

"Akateeminen" on hirveän laaja käsite. Yliopistotutkijoiden palkat eivät vertaudu heidän koulutustasoonsa. Tutkimusta tehdään usein ns. kutsumuksesta.

Paljonko työstäsi yliopiston lehtorina menee tarkkaan ottaen opettamiseen viikossa, kuukaudessa ja vuodessa, jos siihen ei lasketa oppituntien ulkopuolista työtä: valmistelua, tehtävien tarkastamista yms? Minulla on se ulkopuolisen käsitys, että 1600 vuosituntia on kokonaistyöaika. Jos opetat esim kahtena päivänä viikossa tunnin pari kerrallaan eikä esim. joka kuukausi syyskuusta toukokuuhun, ei palkkasi ole lainkaan huono. Vaikka kaikkien suurin piirtein toimistotyöntekijöistä alkaen yliopistolla pitäisi myös "tutkia", lehtorinviran haltijan pitäisi mielestäni ennen kaikkea keskittyä korkeatasoiseen opettamiseen, joka omien kokemusteni valossa ei ole yliopistolla lainkaan itsestäänselvyys pedagogisten valmiuksien puuttuessa. Yliopistollahan on paljon "pakko-opettamista" laadun kustannuksella eikä tämä ole vaikttamatta työn laatuun. Tästähän suomalaisia yliopistoja juuri on moitittu!

opetustunnit ovat noin 16 viikossa ja lukuvuodessa on 28 opetusviikkoa. Eli pikainen laskutoimitus kertoo, että 1600 tunnista 448 tuntia on kontaktiopetusta. Tähän päälle tulee tietenkin tenttienvalvonta, joka luonnollisesti myös on "kontaktiopetusta". Niitä on kurssien lukumäärästä, tenttien pituudesta ja uusintojen määrästä riippuen ehkä noin 20-40 tuntia vuodessa. Pahimmillaan opetuksen kontaktipuoleen menee siis noin 500 tuntia tuosta 1600 tunnista.

Mutta mutta, tämä ei ole koko totuus... Jos yhdellä kurssilla on esimerkiksi 70 opiskelijaa ja jokainen kirjoittaa 10-sivuisen esseen, niin tuntimäärään saa heti lisätä 70 per kurssi. Jos jokainen vielä tekee tentinkin, niin lisätunteja tulee noin 35 (30 min/vastauspaperi). Puhumattakaan luentojen valmistelusta. Yliopistossa harvoin on käytössä oppikirjoja, kuten vaikkapa lukioissa, vaan luennoitsija suunnittelee koko kurssin itse alusta loppuun. Eli kyllä se ihan kunnon työtä on! Ainakin meidän yliopiston ohjeustuksessa neuvotaan kertomaan kontaktiopetus kolmella, että saadaan lopputulokseksi kokonaisaika, joka kurssin läpiviemiseen menee. Eli kolme kertaa 448 on 1344 tuntia. Hallinnolle (joka tarkoittaa mm. uusien opetussuunnitelmien kuvausten kirjoittamista, virantäyttökomiteoita, laitoskokouksia, tutkimusstrategiatyöryhmiä, hopstyöryhmiä jne.) jää vuodessa 256 tuntia.

..sen verran, että kannattaa muistaa, että usein opiskelijat myös ottavat yhteyttä sähköpostitse tai muin tavoin pyytäen poikkeuksia/joustoja/korvaavia tehtäviä tms. ja näiden setvimiseen menee myös aikaa, joka ei näy opiskelijoille. Aika paljon on myös tosiaan noita palavereja ja erinäisiä hallinnollisia hommia ja tutkimushankerahoitushakemuksia hidastamassa sitä "oikeaa" työtä.

on nostettu? Ja kaikkihan sen tietää että yliopistolla on huonot palkat ja pätkätyösuhteet. Tuo 4000 € olisi ok palkka, harvat saavat sitä.

opetustunnit ovat noin 16 viikossa ja lukuvuodessa on 28 opetusviikkoa. Eli pikainen laskutoimitus kertoo, että 1600 tunnista 448 tuntia on kontaktiopetusta. Tähän päälle tulee tietenkin tenttienvalvonta, joka luonnollisesti myös on "kontaktiopetusta". Niitä on kurssien lukumäärästä, tenttien pituudesta ja uusintojen määrästä riippuen ehkä noin 20-40 tuntia vuodessa. Pahimmillaan opetuksen kontaktipuoleen menee siis noin 500 tuntia tuosta 1600 tunnista.



Mutta mutta, tämä ei ole koko totuus... Jos yhdellä kurssilla on esimerkiksi 70 opiskelijaa ja jokainen kirjoittaa 10-sivuisen esseen, niin tuntimäärään saa heti lisätä 70 per kurssi. Jos jokainen vielä tekee tentinkin, niin lisätunteja tulee noin 35 (30 min/vastauspaperi). Puhumattakaan luentojen valmistelusta. Yliopistossa harvoin on käytössä oppikirjoja, kuten vaikkapa lukioissa, vaan luennoitsija suunnittelee koko kurssin itse alusta loppuun. Eli kyllä se ihan kunnon työtä on! Ainakin meidän yliopiston ohjeustuksessa neuvotaan kertomaan kontaktiopetus kolmella, että saadaan lopputulokseksi kokonaisaika, joka kurssin läpiviemiseen menee. Eli kolme kertaa 448 on 1344 tuntia. Hallinnolle (joka tarkoittaa mm. uusien opetussuunnitelmien kuvausten kirjoittamista, virantäyttökomiteoita, laitoskokouksia, tutkimusstrategiatyöryhmiä, hopstyöryhmiä jne.) jää vuodessa 256 tuntia.

vanha ketju. Jos olet ap linjoilla vielä, tule kertomaan, kauanko mies sinua jaksoi katsella (tai oikeammin kuunnella) ;)

että raha olisi ainoa syy kouluttautua korkeasti. Varmasti tämä henkilö on kiinnostunut alastaan, tuottaa omalle kentälleen uutta tieteellistä sisältöä ja pääsee lisäksi jakamaan tietouttaan uusille opiskelijoille. Mikäs sen parempaa. Materialismi on rumaa.

kun jaat sen tuntipalkaksi. Yliopiston opettajilla on todella pitkät lomat ja saattavat tehdä töitä vain muutamana päivänä viikossa.

että raha olisi ainoa syy kouluttautua korkeasti. Varmasti tämä henkilö on kiinnostunut alastaan, tuottaa omalle kentälleen uutta tieteellistä sisältöä ja pääsee lisäksi jakamaan tietouttaan uusille opiskelijoille. Mikäs sen parempaa. Materialismi on rumaa.

Ja allekirjoitan tämän täysin. En varmaan jatka akateemisella uralla mutta olen sitä mieltä, että yliopistokoulutus on niin suuri henkinen pääoma, että pärjää huonommallakin liksalla=)

on varmasti ihan linjassaan yliopistolla työskentelyyn. En väitä että se olisi välttämättä oikeudenmukaista, kun nuo yliopistojen palkat, kuten opettajien palkat muutenkin, ovat hieman alakanttiin.



VArmasti kysesä on kuitenkin suomen "älymystöön" kuuluva henkilö. Lapsesi voi saada hyvä geenit tuosta ja perheessä varmasti arvostetaan muutakin kuin leijona tatuointia.



Huippututkija voi tietysti myydä ammattiataitoaan sivuprojekteissa myös teollisuudelle ja palkka voi sitä kautta nousta. Riippuu ihan luonteesta, onko valmis etsimään uusia haasteita, vai jämähtääkö tutkijan tai lehtorin kammioon.



Tuolla palkalla kyllä elättää perheen kivasti ja tiettyyn rajaan saakka yliopistokokemus on hyvää lisää CV:hen.

professorin alkupalkka ilman ikälisiä. Ei tuo kyllä ole huono palkka missään nimessä. Ja kuka helvetti kyselee treffikumppaninsa palkan kun tuttavuus on vielä noin varhaisella asteeella? Taidat ap olla melkoinen kyylä.

Yliopiston opettajilla on todella pitkät lomat ja saattavat tehdä töitä vain muutamana päivänä viikossa.

Yliopiston opettajien työaika on 1600 tuntia vuodessa. Se on suunnilleen sama kuin "tavallista" työtä tekevien todelliset vuosittaiset työtunnit, kun vapaapäivät ja lomat lasketaan pois. Vaikka opetusta onkin vain osan aikaa vuodesta (eikä yleensä joka päivä), niin opetuksesta ja sen valmistelusta yli jäävä työaika pitää sitten käyttää muihin tehtäviin, esimerkiksi opinnäytteiden ohjaamiseen tai omaan tutkimustyöhön.

Yliopiston lehtori

esim. AMK:ssa opettajien palkat paljon parempia.

Yliopiston opettajilla on todella pitkät lomat ja saattavat tehdä töitä vain muutamana päivänä viikossa.

Yliopiston opettajien työaika on 1600 tuntia vuodessa. Se on suunnilleen sama kuin "tavallista" työtä tekevien todelliset vuosittaiset työtunnit, kun vapaapäivät ja lomat lasketaan pois.

Ainakin minun mieheni on "aina" töissä. Toki työssä on paljon vapautta ja suuren osan siitä pystyy tekemään vaikka kotoa. Silti usein se oma tutkimus (jota yliopistolla yleensä tehdään) on niin mielenkiintoista, että sitä tulee mietittyä öisin ja viikonloppuisin. Kesälomallakin vastaan tulee erilaisia määräaikoja, jotka vaatisivat työskentelyä. Esim. jos ohjattava haluaisi valmistua ja ohjaajan on pakko lukea hänen graduaan tai ohjattava tai itse on saanut artikkelin lehteen ja tiettyyn määräaikan mennessä pitää tehdä muutoksia.

Mutta kun sitä ei saa millään tavalla seurata tai kontrolloida niin se on pelkkä myytti. Sen tietysti pitäisi olla saman verran kuin "tavallista" työtä tekevillä, mutta eipä se aina sitä ole. Tietysti voi kuvitella tekevänsä kauheasti töitä kun niitä tekee joskus viikonloppuna ja iltaisinkin, mutta kun pitää pitkät lomat ja muuten lyhyemmän viikon, niin kyllä se aika tavalla viikonlopputöitä sitten vaatiikin.



Aikamonella yo-opettajalla on kaikenlaisia sivubisneksiä, joihin tavallisella päivätyötä tekevällä ei ole mitään mahdollisuuksia. Minusta sekin kertoo jo jostakin.



t. läheltä seurannut

Mutta kun sitä ei saa millään tavalla seurata tai kontrolloida niin se on pelkkä myytti.

Tosin tarkemmin kuin noita tunteja (esimies käy kyllä katsomassa ja hyväksymässä myös tuon tuntikirjanpidon) seurataan sitä, mitä on saanut aikaiseksi. Vastuulla on tietyt kurssit, joiden lasketaan vievän aikaa valmisteluineen niin ja niin paljon. Lisäksi pitää olla tutkimuspuolella näyttää tuloksia (esim. julkaisuja). Aikaansaannokset arvioidaan kehityskeskusteluissa, ja arviointi vaikuttaa merkittävästi palkkaan.

Toki saattaa aina olla joitain poikkeustapauksia, jotka tekevät alle 1600 tunnilla ja onnistuvat silti näyttämään tarpeeksi tuloksia esimiehelleen, mutta he ovat kyllä poikkeuksia. (Ehkä kielikeskuksen kielikurssien opettajilla on mahdollisuus tähän, koska heillä ei ole normaalisti tutkimusvelvollisuutta.)

En tiedä omalta laitokseltani yhtään opettajaa, joka pitäisi pitempiä kesälomia kuin mitä tavallisissa valtion töissä on. Paitsi yhden proffan tiedän, mutta hän sitten tekeekin töitä kesäajan ulkopuolella niin paljon, että vuosittaiseksi työajaksi tulee (päivittäisen tuntikirjanpidon mukaan) yli 1900 tuntia.

kun jaat sen tuntipalkaksi. Yliopiston opettajilla on todella pitkät lomat ja saattavat tehdä töitä vain muutamana päivänä viikossa.

Olin juuri vastaamassa lähes samalla tavalla: Jaa kuukausipalkka todellisilla tyehdyillä tunneilla. Opetushenkilökunnalla on "kuvitteellinen" kokonaistyöaika/v (olikos se 1600 h/v). Akateeminen vapaus se on, joka yliopistoihin ja korkeakouluihin houkuttaa, vaikka palkkaus onkin sitten olevinaan sieltä ja syvältä.

eli pidä ihmeessä kiinni miehestä, joka on päässyt tuohon palkkaan käsiksi yliopistossa. WAU!

Mielestäni palkka on ihan kelvollinen. Tosin yliopistollakin on monenlaisia tehtäviä ja monenlaisia tieteenaloja. Yleensä luonnontieteellis-teknillisen alan yliopistoihmiset saavat ansaitusti enemmän palkkaa kuin kaikenkarvaiset huuhaahumanistit, joiden on syytä olla äärimmäisen iloisia, mikäli edes saavat töitä.