Näin Siperia opettaa itsepäistä kiukkuteiniä! - OV

Ei sinnikkäämmät nuoret opi kuin kantapään kautta. Ja mun mielestä on hyvä, että nuorikin joutuu ottamaan itse vastuun päätöksistään.



Mun vanhemmat eivät koskaan sanelleet mulle mitään, olisin enemmän tukea kaivannut. Mutta toisaalta opin hyvin vastuuni ja päätösteni seuraukset.



En ymmärrä sellaista lasten ylisuojelemista, jossa kaikki tehdään valmiiksi ja hyväksytään minkälainen käytös vain, ja lapset pomottavat ja vihaavat vanhempiaan, kun rajat ei tule koskaan vastaan. Teini-ikäiselle on kuitenkin pakko alkaa antamaan löysää ja vastuuta omista teoistaan.

Ensinnäkin kukaan vanhempi ei voi käydä lapsensa puolesta koulua, kukaan vanhempi ei voi mennä kesätöihin lapsensa puolesta. Meillä on firma ja otetaan mielellään kesäpoika ja tyttö joka kesä töihin. Mutta mä en todellakaan ottaisi töihin sellaista jonka äiti toisi poikansa meille ja äiti olisi se joka soittelisi poikaa töihin? Kyllä se on niin että jos töitä haluaa, niin silloin hakee niitä itse ja soittaa itse ja tulee itse paikalle. Kyllä on osa porukasta ihan kuutamolla. i]

Meillekin joka ikinen vuosi säntää kymmenkunta äitiä hakemaan pojalleen kesätöitä! Ja päätelmä on, että jos ei itse osaa/pysty/halua edes työhakemusta jättää, ei siitä työntekijäksikään ole.

ykköstapauksessa mopon käytöstä on keskusteltu, sitä on mitä luultavimmin pidetty tallissa tai jossain vastaavassa paikassa, jotta se olisi talven poissa käytöstä (tämä tosin on minun oma päätelmäni) ja silti teini on sen käyttöön ottanut. jos minä sovin teinin kanssa jotain ja asiasta on keskusteltu ja siitä sovittu, kyllä minä toivon voivani häneen luottaa niin paljon, ettei minun mopon lisäksi tarvitsisi vielä piilottaa avaimiakin.



opiskelussa meillä tosin on autettu ja autetaan edelleenkin. yhdellä teinillä koulunkäynti on vaikeaa ja kyllä niihin kokeisiin lueskellaan iltasella monesti yhdessä ja aiheista keskustellaan. kiinnostus tiettyihin aineisiin pysyy edelleen poissa, mutta teini on kuitenkin tyytyväinen siitä, että välitämme ja toisaalta voimme huonon tuloksen tultua kuitenkin todeta, että onpahan ainakin yritetty kovasti. toinen teini pärjää koulussa loistavasti ja silti he käyvät edelleen pitkän matikan kokeitten alla läpi opiskeltavia asioita. tämä tyttö on jo kohta 18-vuotias. epäilen heidän jatkavan tapaa sittenkin, kun tyttö on täysi-ikäinen.



kesätyön hakemisen teini saa kyllä hoitaa itse. jos hän ei osaa kaivaa hakulomaketta esiin, kun sanotaan, että tänään on sitten viimeinen päivä hakea, hän saa kyllä luvan olla ilman niitä kesätöitä. ja rahaakin. jos hän taas ei saa sitä työtä, jota on hakenut ajoissa, tilanne on eri.



mielenkiintoista muuten nähdä, että godwinin laki toimii jopa vauvafoorumin keskustelussa. =DD

silti he käyvät edelleen pitkän matikan kokeitten alla läpi opiskeltavia asioita. tämä tyttö on jo kohta 18-vuotias. epäilen heidän jatkavan tapaa sittenkin, kun tyttö on täysi-ikäinen.

Meillä myös varsinainen jästipää kotona. Olia asia mikä tahansa, joutuu yleensä just miljoona kertaa muistuttamaan ja sanomaan teinille siitä. No, sehän on tietty teinin mielestä just sitä nalkutusta ja vittuilua.



Mä käänsin takkini ihan täysin. Lakkasin huolehtimiasta teinin asioista ja ne pienetkin asiat jotka ennen suju mun nalkutuksen takia, ei enää sujuneetkaan. Teinin oli pakko ottaa vastuuta itsestään ja teoistaan. Siitä se pikkuhiljaa lähti taas.



Sanotaan nyt vielä tämä että ei tuu ihan puukkoa täysillä että, tottakai mä tarkkailin sivusta miten tämä "hälläväliä" systeemi toimii? ja se toimi, ainakin meillä.

Jos antaa koulun mennä penkin alle monta vuotta ja perustelee sillä, että siperia opettaa, niin aika vaikea on enää korjata "vain" ylimääräisellä 10 luokalla tilannetta. Jos taas kysymys on siitä, että vanhemmat eivät ole pystyneet muuttamaan teinin käytöstä, niin silloinhan vain tuo on voimattomuuden peittelyä.



Jos teinin mitään ei tarvitse totella tai uskoa, koska "siperia opettaa", niin missä on aikuisen huolenpito?



Itse olla perheestä, jossa ei moinen käytös olisi teininä tullut kysymykseen, joten tuntuu kovin etäiseltä. Säännöt perusteltiin ja vanhempia kunnioitettiin - toki teininä ärsytti, mutta en esim. olisi häipynyt kielloista piittamatta. Varmasti vanhempiani olisivat jo ennen kuin käytös menee hälyttävksi keksineet sopivia tapoja ohjata nuorta järkeviin ratkaisuihin (eläköön kiristys, lahjonta ja uhkailu).

jotka tuntuvat tietävän, miten murkkuille annetaan rajoja ja rakkautta ja kaikesta kesustellaan ja neuvotaan ja opastetaan. Sanonpa vaan, että Siperia opettaa teitäkin, kun omat lapsenne ovat murkkuja.



Kyllä minulle on tullut yllätyksenä tämä murkkujen kanssa vääntäminen, jota saa käydä joka päivä. Minullakin on peiraatteet, että rajoja ja rakkautta ja neuvoja ja auttamista jne., mutta kun kaikkie nuorten kanssa sellainen ei vaan toimi.



Et voi käydä nuoren puolesta koulua, etä voi hakea hänen puolesta kesätöitä, et voi olla vahtimassa mopon vieressä koko päivää, ettei sillä ajeta. toki voit sen myydä pois, mutta, mitä murrku siitä oppi? Sen, ettei talvella kannata ajaa, vain se, että vanhemmat on idiootteja?



Kyllä se vaan niin on, että jokaisen meidän on opittava, että tässä maailmassa tietyt säännöt koskevat meitä kaikkia. Useat nuoret oppivat sen ihan itsestään, suuremmin kapinoimatta, mutta toisille se tuottaa todella vaikeuskea, eikä siinä mitenkään auta se, että vanhemmat alkavat pehmittää tien kuoppia.



Hyvä ap! Ei varmaan ole ollut helppoa. Sympatiat täältä kahden, kohta kolmen murkun äidiltä!

..., et voi olla vahtimassa mopon vieressä koko päivää, ettei sillä ajeta. toki voit sen myydä pois, mutta, mitä murrku siitä oppi? Sen, ettei talvella kannata ajaa, vain se, että vanhemmat on idiootteja?

Kyllä se vaan niin on, että jokaisen meidän on opittava, että tässä maailmassa tietyt säännöt koskevat meitä kaikkia. ...!

että noita kovempia keinoja olisi pitänyt ottaa käyttöön jo aiemmin. Mutta eihän se jälkiviisaus nyt tässä auta, joten positiivisena viestinä sanoisin, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

tää on NIIIN TOTTA!!! Omat virheet on pakko saada tehdä - tosin jotkut oppii muiden virheistä, jotkut vain itse tekemistään...

Kylläpä täällä on paljon noita "asiantuntijoita", jotka tuntuvat tietävän, miten murkkuille annetaan rajoja ja rakkautta ja kaikesta kesustellaan ja neuvotaan ja opastetaan. Sanonpa vaan, että Siperia opettaa teitäkin, kun omat lapsenne ovat murkkuja.

Kyllä minulle on tullut yllätyksenä tämä murkkujen kanssa vääntäminen, jota saa käydä joka päivä. Minullakin on peiraatteet, että rajoja ja rakkautta ja neuvoja ja auttamista jne., mutta kun kaikkie nuorten kanssa sellainen ei vaan toimi.

Et voi käydä nuoren puolesta koulua, etä voi hakea hänen puolesta kesätöitä, et voi olla vahtimassa mopon vieressä koko päivää, ettei sillä ajeta. toki voit sen myydä pois, mutta, mitä murrku siitä oppi? Sen, ettei talvella kannata ajaa, vain se, että vanhemmat on idiootteja?

Kyllä se vaan niin on, että jokaisen meidän on opittava, että tässä maailmassa tietyt säännöt koskevat meitä kaikkia. Useat nuoret oppivat sen ihan itsestään, suuremmin kapinoimatta, mutta toisille se tuottaa todella vaikeuskea, eikä siinä mitenkään auta se, että vanhemmat alkavat pehmittää tien kuoppia.

Hyvä ap! Ei varmaan ole ollut helppoa. Sympatiat täältä kahden, kohta kolmen murkun äidiltä!

En näe mitään syytä, miksi iskän pitäisi hakea mussukka kotiin, kun ehdottomasti on kielletty ettei mopolla ajeta talvella. Ihan oikean ratkaisun tekivat ap ja miehensä.

Olen samaa mieltä ap:n kanssa kaikissa noissa esimerkeissä. Kyllä 15-vuotiaan täytyy jo ymmärtää, että teoilla on aina seurauksensa.



Mutta... Toisaalta teinin elämässä pitäisi olla sitten myös jotain sellaista mikä nostattaa itsetuntoa. Jos joka asiassa menee perse edellä puuhun ja tuntee, että aina vaan on tyrinyt, niin se vaan vahvistaa tollasta alisuoriutujan roolia.



Enkä nyt sano, että tuo edellä mainittu olis kovin helppoa. Itselläni on 12-vuotias, josta huomaa jo nyt, että menee hyvin mielellään siitä mistä aita on matalin :/. Kovasti yritetään tsempata mutta usein se kyllä menee sitten nalkuttamiseksi. Kun ei aina jaksa selittää montaa kertaa yrittäen yksinkertaistaa ja päästä jotenkin sinne teinin ajatusten tasolle. Siis että saisi sanoman perille niin kuin itse sitä tarkoittaa. Enkä myöskään halua siloittaa teinini tietä sellaiseksi, että vanhemmat hoitaa aina pois tukalista tilanteista tai ovat korjaamassa hänen tekemiään virheitä.



Että hankalaa se on yrittää suuressa, joskus jopa v***tuksessa, löytää valonpilkahduksia, joista kehua ja nostattaa teinin itsetuntoa, kun toinen hakkaa päätään seinään yksinkertaisimmissakin asioissa. Ja meillä nämä asiat on todellakin vielä aika yksinkertaisia. Siis suht lapsen tasolla. Jokseenkin pelottavaa miettiä millaisia asioita teini tulee vielä yläkoulun aikana kohtaamaan...



Yläkoulumaailmaa läheltä seuranneena voin kyllä sanoa, että kauheimman karhunpalveluksen teineilleen tekevät ne, jotka antavat aina vaan mennä se perse edellä puuhun eivätkä vaikeissakaan tilanteissa hae lapselleen apua. Ja näitä tapauksia on ihan jokaisessa sosiaaliluokassa, ei vaan niissä alemmissa.



Toinen asia on sitten nämä nykyiset curling-vanhemmat, joiden nuoret voivat käyttäytyä jopa kurjemmin kuin pahimmista sosiaalisista oloista tulevat nuoret. Jälkimmäiset kuitenkin yleensä lopulta tajuavat rajojen merkityksen ja jopa oppivat nauttimaan niistä, kun taas edellä mainitut pyrkivät vain hyötymään ja hakemaan häikäilemättömästi omaa etuaan asiassa kuin asiassa.

kyllä se on niin ettei toisen puolesta voi koulua käydä!



Jos teini ei lue läksyjä yms et voi sitä hänen puolesta tehdä ja miten pakotst?!



Hyvä Ap!

miksi mennä persus edellä puuhun, jos sinne voi helpomminkin päästä.

Miten naiivi kommentti. Joo eikannata mennäperse edellä puuhun.

Hassua ettei kukaan koskaan maininnut Hitlerille, että 100 000 000 ihmisen tappaminen ja kiduttaminen ja kaasuttaminen ei ole kaikista "kivaa puuhaa".

Vaikka puolustankin ap tapaa toimia noisa yksittäisissä tilanteissa, niin olen samaa mieltä kanssa si tuosta itsetunnon nostattamisesta.



Tosin tuossa ap:n tekstissä puhutaan vain tästä yhdestä ongelmasta, ei siitä voi mitenkään päätellä onko vaiko eikö itsetuntoa kasvatettu kasvatuksessa.



Siksihän tämä murkun vanhempana oleminen onkin niin risitriitaista. Rajojen asettamisen ja rohkaisemisen saaminen samaan päivään on todella haastavaa. Nuori tise asennoituu vanhempiinsa niin, ettei tyhmempia ihmisiä voi maailmassa olla. Itse ajattelen usein huolissani, että toivottavasti sitä itseluottamusta ja tisetuntoa on osannut jo alusta lähtien kohottaa. Nyt kun lapst ovat murkkuja on sen aloittaminen jo aika myöhäistä. Toki parempi myöhään kuin ei milloinkaan.



Avun pyytäminen on tärkeää ja tässä ap kertoikin, että ovat hakeneet apua. Koulunkäynnin seuraaminen ja muissakin asioissa lapsesta kiinnipitäminen eli välittäminen, vaikka se olisi kuinka epäkiitollista hommaa, on erittäin tärkeää. Ei ne murkut ole vasta kuin ruumiillisesti isokokoisia. Valmiudet siellä pääkopassa on aika heikot edelleen.



Pahinta on, että heittää pyyhkeen kehään silloin kun nuori pahiten koettelee. Ne keinot, jota käytää voivat joskus mennä metsäänkin, mutta silti osoittaa nuorelle, että hänestä välitetään.



Uskon, että ap:n kiukkumurkku ymmärtää, jos ei nyt, niin jälkeenpäin ainakin, että teot on tehty rakkaudesta eikä siksi, että vanhemmat haluvat olla natseja.

kritiikkiä ehkä siitä, että etkö ole antanut siperian käydä visiitillä jo aikaisemmin.



Ihmistä on vaikea muuttaa, sen jälkeen, kun se on täyttänyt 13 vuotta.



Meilä ainakin täällä kotona käydään vaimon kanssa henkien taistoa siitä, kun vaomi halua hakea lapset kotiin, jos mopo on ap:n tilanteen kaltaisesti jättänyt tiellä (siis noin kuvainnollisesti).



Minä taas antaisin siperian opettaan hiukan enemmän.



En nimittäin itse jaksaisi milläään pirulla käydä tuon kaltaisi keskusteluita 2-8 vuoden päästä, kun lapsemme ovat teini-ikäisiä.



Minun mielestäni 7-10 vuotiaille voi jo vähän näyttää, että omista teoista seuraa aina jotain. Vaimo kun meinaa aina paikkailla lasten tekosia ja näin lapset oppivat, että joku kyllä sitten aina paikkaa........



Vaimo saa sitten 6 vuoden päästä jälleen kerran päättää, että hakeeko meidän mopopojan kaverilta kotii, vai antaako työntää. Toivottavsti antaa mopopojan työtnää, mutta voikun jo vähän aikaisemmassa vaiheessa.



Jättäisi edes kengännauhat sitomatta, että voisivat lapset itse kompastua niihin tai jättää ne pyörän ketjujen väliin........









34

Tuotahan se on aina. Väännetään vielä puolisonkin kanssa, kun molemmilla on hieman eri näkemys asiasta.

Helppoa tämä vanhemmuus!

Tapaus 1: Miljoona kertaa sanottu että talvikeleillä EI lähdetä mopolla (ei nastarengasta) kaverille 5 km:n päähän etenkin kun on 50/50-mahis että mopo ei lähde käyntiin palatessa. Siis miljoona kertaa. No, teini raivoo ja lähtee kuitenkin. Eikä mopo lähde käyntiin kaverin luota. Teini soittaa kotiin ja parkuu että pitää hakea. Mies sanoo: uups, nyt vaan sitten työnnät. Tapaus 2: Kolme vuotta hoettu läksyjen teon tärkeyttä, mutta ei, koulu menee perseelleen koska teini ei mielestään tarvitse koulua. Yhteishaku käynnissä ja teini tahtoo tietylle alalle. Hoooppssan, eipä asiaa sinne, kun tietyt numerot on niin perseestä, ei ylity keskiarvoraja. Elämä on, tuumas opo, eikun kympille parantamaan numeroita. Tapaus 3: Teinillä mahikset päästä kuukaudeksi kesätöihin edellytyksenä se, että ilmottautuu hakijaks helmikuun loppuun mennessä. Arvatkaa montako kertaa muistutettiin? Aivan oikein, ainakin miljoona. Teinin miehestä se oli nalkutusta ja vittuilua ja oli sitä mieltä että kyllä ehtii vielä. Arvatkaa ehtiikö? Sorgen, juna meni jo. Uskokaa tai älkää, ollaan tosiaan maltettu olla huomauttamatta sille, että mitäs me sanottiin. Tää on tapaus jossa sosiaaliohjaaja muistutti moneen kertaan, että älkää mestaroiko - antakaa tän oppia ihan itse. Näyttää maailma tosiaan opettavan. Pikku juttuja, mutta teini alkaa vähitellen hyytyä niihin ja parantaa tapojaan.

En ole koskaan ymmärtänyt vanhempia, jotka esim. teinin käydessä kesätöissä hyysäävät hänet aamulla sängystä ylös, leivän käteen jne..

Kyllä teinin pitää jo osata itse nousta ja huolehtia itsensä töihin. Jos myöhästyy niin saa myös itse vastata siitä työnantajalle.

Näinhän se juuri menee, vastuuta ei voi oppia, jos sitä ei saa harjoittaa käytännössä.

Te, jotka tässäkin keskustelussa haukutte äitiä tai vanhempia ylipäänsä tyyliin "huono äiti" tai "syyllinen löytyy peilistä" mitähän kummaa sillä mahtanette tarkoittaa?

Minkä syyllinen löytyy peilistä?

Vastuuta oppii vastuuta harjoittelemalla. Käytötapoja oppii niitä harjoittelemalla. Ihan kuin kävelemään oppii kävelyä harjoittelemalla. Ei se sen kummempaa ole.

Te, joiden muksut saavat elää kuin pellossa: muistakaa, että sitä pellossa oloa he nyt sitten teidän ohjauksessa harjoittelevat ja niin he tulevat myös elämänsä elämään! Vailla käytöstapoja ja vastuuta tekemisistään.

Niitä on jo sosiaalihuolto täynnä.

myös pisteet ap:lle! Itse toimisin samoin. Jos olisin asioista jo tuhat kertaa sanaonut ja niihin olisi puututtu jo monen monta kertaa ja siltikään ei homma toimi niin toimisin kyllä samoin kuin ap.



Mä en ymmärrä, että mitä noiden kritisoijien mielestä olisi sitten pitänyt tehdä? Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, jos tuo ap:n on kerta väärin. Siis olisiko isin oikeasti pitänyt hakea mussukka kotiin ja näin tämä mussukka oppii, että vanhempia voi aina pompotella jne. (toki vanhemmat pelastavat tilanteesta jos hätä oikeasti on) Tai olisiko vanhempien pitänyt itse täyttää poikansa työnhakulomake? tai olisiko vanhempien pitänyt köyttää poika huoneeseensa ja pakottaa lukemaan? (itse en ainakaan sillä tavalla olisi lukenut tavuakaan...) Ja etenkin kun näistä kaikista asioista on sanottu jo moneen kertaan ja niihin puututtu?!!

Haluat siis opettaa lapsellesi, että kun mokaat, niin turha hakea turvaa, ymmärrystä tai tukea kotoa. Ymmärrän täysin teinisi käytöksen. Kun ei rakasteta, tueta tai auteta.......