raskaaksi koeajalla

tuossa tapauksessa pitäisi olla erityisen painavat syyt irtisanomiseen (esim. ko. työtehtävät loppuvat kokonaan firmasta). Työnantajan tulee siis todistaa, että irtisanominen ei johtunut raskaudesta, muuten olet oiketettu korvauksiin.



Ota yhteyttä liittosi lakimieheen, jos sinulla on tällainen tilanne.

mutta käyttävät sitten jotain muuta perustetta, koeajalla irtisanominen kun on vähän eri juttu kuin työsuhteessa.

joo mietin itseasiassa siksi että jos nyt vaihdan työpaikkaa ja tulen koeajan aikana raskaaksi.

ja voit vaatia asian tutkimista (liitosta apua).



Raskaana olevalla on erityisen hyvä irtisanomissuoja, ja näin on myös koeajalla! Asia on lakiin kirjattu.

koeajalla riittää perusteeksi vaikka; ei sopeutunut työyhteisöön ym. vaikka työntekijä olisi raskaana.

Koeaika on nimensä mukaisesti koeaikaa, jolloin lainlaatija on ajatellut ettei työsuhdetta ole vielä varsinaisesti syntynytkään. Siksi siitä ei tarvitse irtisanoakaan, vaan yksinkertaisemmin päättää koe.

"Työsuhteen purku koeaikana



Työsuhdetta ei voi purkaa koeaikana työntekijän raskauden takia.



Koeajalla työskennelleen huoltamokahvilan työntekijän työsuhde purettiin, kun hän oli esittänyt sairaslomatodistuksen raskauspahoinvoinnin takia. Työnantajan mukaan työntekijä ei soveltunut muista syistä tehtäväänsä.



Hovioikeuden mukaan työnantajalla ei ollut oikeutta purkaa työsuhdetta. Työnantaja ei näyttänyt työsuhteen päättyneen muusta syystä kuin raskauden takia.



Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän, työnantajan on näytettävä, että irtisanominen ei johdu raskaudesta. Tätä lainkohtaa sovelletaan myös työsuhteen koeajalla tapahtuneeseen purkamiseen."



http://www.sak.fi/suomi/tyossa.jsp?location1=2&sl2=9&sl3=5&lang=fi&id=2…

työnantajalle tarvitse kertoa raskaudesta ennenkuin 2kk ennen äitiyslomalle jäämistä.

asia on juuri noin kuin nro 10 siteeraamassa ennakkotapauksessa kerrotaan. tuttavalleni kävi samoin, ja sai hyvät korvaukset laittomasta irtisanomisesta.

mutta kannattaa huomioida että sen jutun voi myös hävitä.

Mutta varmasti riippuu työnantajasta miten fiksusti osaa muotoilla perusteen ettei työsuhde jatku koeajan jälkeen. Muutenhan koeajalla kaikilla raskaanaolevilla olisi sitten automaattinen vakipaikka tiedossa, kuten myös mamuilla (voisi vedota rotusyrjintään), iäkkäät työntekijät ikäsyrjintään ym.

no jos on oikeuteen valmis menemään mutta kannattaa huomioida että sen jutun voi myös hävitä.

Koeaika työsuhteen alussa on juuri siitä syystä, että työntekijä voi vapaasti päättää työsuhteen jos esim homma ei ollutkaan mieleinen. Työnantajalla on mahdollisuus myös katsoa koeaika, onko henkilö oikea työtehtävään yms.

Valitettavasti ole joutunut tekemään työsuhteen purkuja koeajalla ja syyksi riittää työsuhteen purku koeajalla. Työvoimatoimisto on joskus soittanut perään ja kysynyt purun syytä ja sitä ei tarvitse työnantajan kertoa edes heille.

Jos työntekijä on raskaana ja työsuhde puretaan koeajalla, on työnantajan todistettava ettei purku johtunut raskaudesta.



Käytännössä tuomioistuimessa tällaiset tapaukset on aina tulkittu työntekijän eduksi, ja kyse on laiton irtisanominen. Raskaanaolevalla on erityisen vahva irtisanomissuoja.

Vaikkakaan raskaus ei ole peruste työsuhteen purkamiselle, haluaisin että naiset ylipäätänsä ottaisivat vastuuta eivätkä hyväksi käyttäisi raskautta pedatakseen itselleen paremmat edut äitiysajaksi.



Ymmärrättehän että vaikka teille asia olisikin pelkkää juhlaa, työnantajalle se aiheuttaa paljonkin ongelmia. Jos tämä epäilyttää, niin perustakaapa yritys ja palkatkaa sinne tuollainen raskausriski ikäryhmään kuuluva henkilö. Näette ettei se ole herkkua työantajalle.



Heitänkin tässä ilmaan kysymyksen, että pitääkö aina miettia asioita vain omasta näkökulmasta, ja olisivatko asiat paremmin jos otettaisiin enemmän huomioon muutkin?

Vaikkakaan raskaus ei ole peruste työsuhteen purkamiselle, haluaisin että naiset ylipäätänsä ottaisivat vastuuta eivätkä hyväksi käyttäisi raskautta pedatakseen itselleen paremmat edut äitiysajaksi.

Ymmärrättehän että vaikka teille asia olisikin pelkkää juhlaa, työnantajalle se aiheuttaa paljonkin ongelmia. Jos tämä epäilyttää, niin perustakaapa yritys ja palkatkaa sinne tuollainen raskausriski ikäryhmään kuuluva henkilö. Näette ettei se ole herkkua työantajalle.

Heitänkin tässä ilmaan kysymyksen, että pitääkö aina miettia asioita vain omasta näkökulmasta, ja olisivatko asiat paremmin jos otettaisiin enemmän huomioon muutkin?

noh, itsehän tulin e-pillereistä huolimatta raskaaksi... työnantaja oli aidosti iloinen henkilökohtaisesta elämäntilanteesta ja olihan hänelläkin reilu puoli vuotta aikaa löytää työlleni tekijä. (ja juujuu.. ymmärrän maksuja, maksuja, kuluja, jaadajaadajaada) pointi olikin se että työnantajat voi olla ihan hyviäkin tyyppejä

voi koeajalla irtisanoa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa ja ilman erityistä perustelua. Työnantaja ei kuitenkaan voi tällöinkään käyttää perusteena raskautta. Olen keskustellut asiasta liittoni lakimiehen kanssa ja hänkin sanoi, että jos tulee koeajalla irtisanotuksi ja epäilee, että syynä olisi raskaus, on työnantajalla velvollisuus antaa selitys irtisanomiselle. Raskaus ei ole hyväksyttävä syy irtisanomiselle edes koeajalla. Jos selitystä ei muuten saa, kannattaa ottaa yhteyttä oman liiton lakimieheen. Yleensä kuulemma selitys löytyy viimeistään silloin, kun lakimies ottaa yhteyttä.

Otiin yritetty jo melkein vuosi saada vauva aluilleen. Sitten tuli lama ja vaikka minulle oli silloisesta työpaikasta luvattu vakituinen paikka, niin hanat lyötiin korkeammalta taholta lukkoon eikä määräaikaisia työsuhteita jatkettu firmassa. Jäin työttömäksi.



Nooh, siinä sitten oli jo lähetteet lapsettomuustutkimuksiin saatu ja mietittiin jatketaanko tässä tilanteessa edes yritystä.



Sitten sain äitiyslomasijaisuuden ja sopimukset oli kirjoitettu ja sitten ensimmäisen viikon jälkeen olinkin yllättäen raskaana, jee ja jaiks! Minulla oli 3 kk koeaikaa, joten koeajan lopulla raskaus olisi jo ehkä muutenkin näkynyt, joten ensimmäisen ultran (n. vko 12) jälkeen kerroin pomolle. Senkin vuoksi, että jos hän olisi jotain muuta kautta saanut raskauteni selville, olisi työnantaja voinut erottaa koeajalla jollain muulla perusteella vedoten ettei tiennyt raskaudestani.



No hyvin se sitten lopulta meni, minua ei irtisanottu. Alku oli vaan kamalaa kun jännitti uudet hommat töissä, oli kauhean paha olo, piti olla skarppina, ei voinut ollenkaan nauttia raskaudesta ja huono omatunto kolkutteli (kiltti luonteeltani kun olen).



Mutta ei raskaaksi hankkiuduta!! Ei se noin vaan onnistu ainakaan kaikilla. Ja toisaalta näin nuorena ei meinaa saadakaan kuin pätkähommia, joten jossain vaiheessa ne muksutkin on siinä tehtävä jos niitä ennen 40 v. haluaa. Mikään hetki milloinkaan ei ole hyvä työnantajan näkökulmasta. Elättekö omaa elämää vai työnantajan? Pitää olla terveesti itsekäs näissä asioissa tällä pätkähommien aikakaudella!

Eikö häntä voi käyttää tällaisissa tilanteissa?? Ainakin kysyä kuinka talossa ennen käynyt ja jos potkut tulisi niin olisipa joku muukin joka tietää asian laidan!

Olen pohtinut tätä samaa sekä työntekijälle että työnantajalle vaikeaa asiaa. Olen 28-vuotias naimisissa oleva maisterisnainen ja ollut työelämässä omalla alallani viisi vuotta. Työkokemukseni ansiosta olen helposti saanut töitä. Mutta. Naisvaltaisella alalla tarjolla on ollut lähinä pätkätöitä, joista pisin on kestänyt vuoden. Haluaisin tietysti työtä, joka olisi toistaiseksi voimassa olevaa. Nyt olen kuitenkin alkanut pohtia omalla kohdallani sitä, koska on oikea aika itsen ja uran kannalta yrittää lasta. Uuden työn haku on jälleen edessä syksyllä, mikäli tuore äiti, jota sijaistan, palaa töihin. Jos saisinkin vakituisen työn, en haluaisi "pettää" työnantajaa, mikä tarkoittaisi sitä, että lykkäisin edelleen eteenpäin haaveilemaani perheen perustamista. Toisaalta, jos aloittaisimme yrittämään nyt, kukaan ei palkkaisi minua syksyllä. Ei minulla ole varaa jäädä työttömäksikään! Ymmärrän molempia täällä esiteltyjä näkökulmia, mutta halusin tuoda esiin sen, ettei pätkätöitä tekevillä tämä yhtälö ole millään muotoa yksinkertainen.