Mistä näkee, ettei sosiaalisesti vastaa akateemista koulutustasoaan?

Tämä on niin perisuomalaista. Pakko saada edes jotenkin luokitella toiset ihmiset jollain tapaa huonommaksi kuin itse on. Pakko saada päteä jollain, olkoon se nyt sitten akateemisuudella. Tämä minua ehkä eniten tökkii suomalaisuudessa, ja tämä on varmasti yksi syy yleiseen pahoinvointiin Suomessa ("alempiarvoiset" ja heidän lapsensa saavat sitten tuntea nahoissaan tämän, joka tulee ilmi kaikenlaisena kiusaamisesa). Kaikki asenteethan lähtee kotoa.

t. ulukomailla asunut

ja ystäväpiirissani on monta.



Pakko myöntää, että eivät millään tasolla poikkea meistä muista ainakaan positiiviseen suuntaan (jos nyt voi hieman yleistää). Aatteiltaan ovat monet ahdasmielisiä ja rasistisia sekä täynnä ennakkoluuloja. Elintavat samanlaisia kuin meillä muilla, joillain lisäksi selviä ongelmia elämänhallinnassa (mm. vaikeuksia pitää koti siistinä ja asiat järjestyksessä).

mihinkään luokkaan kuulumisesta, vaan elämän tylsyydestä ja näköalattomuudesta. On todennäköisempää, että paremmin toimeentulevien ihmisten ei tarvitse tylsistyä television äärellä, koska heillä on rahaa ja sitä henkistä pääomaa, jolla voi hankkia mielenkiintoisempia harrastuksia. Toisaalta voisin kuvitella rikkaan kotiäidinkin joskus tylsistyvän saippuaoopperan äärellä, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi.

"alaluokkaisuudestaan" sen verran paljon, että ap:n pointti meni ohi. Mun mielestä ap halusi, että listataan merkkejä siitä, mistä huomaa, että akateemisesti koulutettu ja hyvässä duunissa oleva ei aidosti, sisimmältään kuulukaan sivistyneeseen luokkaan. Ja tuo ajatus käänteisenähän on, että tällöin myös ns. duunari voikin olla aidosti sivistynyt. Ap:han nimenomaan haki tietynlaisia epäjatkuvuuskohtia kaavamaisesti määritellyissä yhteiskuntaluokissa. Mutta sitähän ei täällä tajuttu, vaan heti alkoivat älähtää ne, joihin kalahti.

NYT-liitteen kolumnissa nimenomaan EI sanota, että jostain kulutukseen tai elämisen tapaan liittyvästä voisi mitään päätellä ihmisen "sivistyksen asteesta".

Ei. Päinvastoin siinä minun mielestäni sanotaan, että sellaisista asioista - kuten myöskään ansiotasosta - ei voi päätellä ihmisen yhteiskuntaluokkaa.

Vaan että "aristokratiaan" (NYT:n kolumnissa käytetty luokka) kuuluva voi leikitellä ja vaihtaa statustaan, koska on turvallisella mielellä perusasemastaan.

Suora sitaatti: "Luokka ei ole rahaa, vaan koulutusta ja sosiaalista valtaa; sitä, että hallitsee koodistoja, että on varaa riskeerata, että uskaltaa ja osaa vaatia itselleen hyvää."

EI SIIS OLE KYSE TV:N KATSOMISEN MÄÄRÄSTÄ TAI VAATEMERKEISTÄ.

Sinänsä keskustelunavaus oli hyvä, kiitos edelleen siitä.

-9 jne.-

että yhteiskuntaluokat olisivat jotenkin lakanneet olemasta ja kaikki on vaan tasaista, samaa massaa. Toki se ajatus voi miellyttää niitä, jotka on tyytymättömiä omaan tilanteeseensa.



Mutta mitä ap:n kysymykseen tulee, tässä merkkejä sivistymättömyyden ja akateemisen uraihmisen yhdistelmästä:

-kuluttaa paljon viihdettä ja ajattelee, että kukaan ei voi aidosti nauttia perinteisistä sivistyneistön harratuksista, kun itsekään ei niistä nauti vaikka niissä käykin näyttääkseen sivistyneeltä

-lapsista halutaan katu-uskottavia, tämä toteutetaan tavarahankinnoilla, harrastuksilla ja sillä, mihin lasta kannustetaan (esim. kingiasennetta kehittävät urheilulajit, kovisvaatteet, lapsesta puhuminen äijänä tai pimuna tai vastaavana

-on tohkeissaan koulutuksestaan ja sitä vastaavasta työstä, monille pitkän linjan akateemisesti sivistyneille se on ihan automaatio, ei mitään erityistä

-halveksii esim. pöytätapoja, vaikka tietääkin ne, on pihalla siitä sosiaalisesta rekisteristä, mitä niillä viestitään ja luulee, että on ihan sama, miten syö



Ja huom, nämä nyt vain ESIMERKKEINÄ. Jos joku ei halua ymmärtää, niin ei sitten.

että yhteiskuntaluokat olisivat jotenkin lakanneet olemasta ja kaikki on vaan tasaista, samaa massaa. Toki se ajatus voi miellyttää niitä, jotka on tyytymättömiä omaan tilanteeseensa.



Mutta mitä ap:n kysymykseen tulee, tässä merkkejä sivistymättömyyden ja akateemisen uraihmisen yhdistelmästä:

-kuluttaa paljon viihdettä ja ajattelee, että kukaan ei voi aidosti nauttia perinteisistä sivistyneistön harratuksista, kun itsekään ei niistä nauti vaikka niissä käykin näyttääkseen sivistyneeltä

-lapsista halutaan katu-uskottavia, tämä toteutetaan tavarahankinnoilla, harrastuksilla ja sillä, mihin lasta kannustetaan (esim. kingiasennetta kehittävät urheilulajit, kovisvaatteet, lapsesta puhuminen äijänä tai pimuna tai vastaavana

-on tohkeissaan koulutuksestaan ja sitä vastaavasta työstä, monille pitkän linjan akateemisesti sivistyneille se on ihan automaatio, ei mitään erityistä

-halveksii esim. pöytätapoja, vaikka tietääkin ne, on pihalla siitä sosiaalisesta rekisteristä, mitä niillä viestitään ja luulee, että on ihan sama, miten syö



Ja huom, nämä nyt vain ESIMERKKEINÄ. Jos joku ei halua ymmärtää, niin ei sitten.

On television katselua ja "television katselua". Tiedän erään akateemisen perheen (isä tohtori, äiti maisteri), jossa ei ole televisiota. Tätä muistetaan toitottaa joka välissä. Mutta mutta. Netin kautta kyllä töllötetään televisio-ohjelmia todella paljon, etenkin perheen lapset. Tv-lupaa ei luonnollisestikaan makseta.



Tämä jos mikä kielii minusta alaluokkaisesta taustasta: minä otan kaiken ilmaiseksi, muut saa maksaa. Minäminäminäminä.



Ja kyllä, meillä katsotaan telkkaria, ja olemme akateeminen perhe.

ihmisiä? Ja että *ulkomailla* ollaan vapaampia ja viisaampia? Kyl varmaan.



Ja kyllä, Suomessakin on luokkaeroja ja ne on ihan havaittavissa. Jotain luettelojakin asioista voi tehdä ja mainita esimerkkejä, mutta niissä on tietty se ongelma, että ne joille luokkaerot on jotenkin kipeä asia, voivat takertua johonkin lätkän seuraamiseen, lautapeleihin tai kotipitsaan.

on sivistymätön moukka joka ei tiedä maailmanmenosta mitään. Niinhän se on. Televisio on tärkein viestintämuoto. Netti pursuaa väärällään väärää tietoa ja vaatii aikamoista suodatusta löytääkseen oikeaa tietoa.



Sitäpaitsi moni googlea käyttänyt saattaa sairastua besserwisseriyteen. Vakava sairaus johon löytyy ainoaksi parannuskeinoksi pudotus korkealta kovalle kullille.



Sitäpaitsi moni netin käyttäjä on pornoa katseleva runkkari. Televisio sitävastoin ei aiheuta tälläistä paheellista sivumuotoa. Tähän väliin suosittelisin pesemään kädet.



Minä käytän nettiä vain kirjastossa. Kirjastossa käyn 3 viikossa, kun haen luettavaa. Tässä odotellessa taksia saatan kirjoittaa av:lle jotain.



Netinkäyttäjät kuluttavat ruudun ääressä enemmän turhaa aivotonta aikaa kuin television katselijat.

Minä katson lähinnä uutiset ja dokumentit. Joskus hyvän elokuvan.

että miksi näistä luokkaeroista touhotetaan juuri nyt maailmanaikaan niin paljon? Yhteiskuntaluokista puhuminen on pulpahtanut pinnalle uudelleen sitten yya-vuosien. Vai onko mulla väärä mielikuva?

Minunkin mielestäni on aika naiivia ajatella, että yhteiskuntaluokat olisivat jotenkin lakanneet olemasta ja kaikki on vaan tasaista, samaa massaa. Toki se ajatus voi miellyttää niitä, jotka on tyytymättömiä omaan tilanteeseensa.

häntä kiinnostaa ihmisten reaktiot tähän aiheeseen liittyen. Monihan tästäkin vaahtoontuu. Voin kuvitella miten he suu vaahdossa kirjoittavat tähän ketjuun.



Tyytyväisenä painavat enteriä ja saattavat hymyillä pienen nokkelan hymyn, jos eivät niin ainakin tekevät sen ajatuksissaan. Niin pyylevä porukka näistä ap:n yhteiskuntaluokka provoista kiihkoontuu.



Eipä meillä ole pitkään aikaan ollut wt-aiheista alotusta av:lla.

on viime aikoina ollut niin paljon. Olisikohan siksi, että poliittinen ilmapiiri on Suomessa oikeistolaistunut, tästä merkkinä esim. porvarihallitus, äärioikeiston = persut esiintulo, maahanmuutto"kriittisyys". Ja ehkä muutenkin tuo mamu-kouluista ja alueista puhuminen on herättänyt ihmiset Suomessakin huomaamaan, että on oikeasti olemassa lähtökohdiltaan erilaisia ihmisiä, muitakin kuin mamu - kantasuomalainen -asetelmalla.



Vai mitä mieltä olette?



Mielenkiintoinen aloitus sinänsä, mielenkiintoista myös, miten asia ärsyttää. Helppo provo.

Listataanpa tähän merkkejä, joista näkee, että vaikka ihminen on hyvin koulutettu ja ehkä menestyvä työelämässä, on hän kuitenkin sisimmässään alempaa keskiluokkaa.

Työkaverini on akateemisesti koulutettu, minä en.

Minulle on opetettu lapsena duunarivanhempieni toimesta kauniit pöytätavat. Tämä akateemisesti koulutettu työkaverini, joka ikävästi huomauttelee minulle jatkuvasti siitä, että on sivistyneempi kun minä, syö kun sika, sillä erotuksella, että istuu pöydän ääressä... Kyynerpäät on molemmat pöydällä, on kumartuneena lautasen päälle niin, että leuka on melkein kiinni lautasessa, ei käytä veistä lainkaan vaan syö haarukalla ja käyttää etusormea veitsen tavoin, ryystää keittoa niin, että kuuluu viereiseen pöytään, yms. Haarukkaa ja lusikkaa hän pitää nyrkkiotteella.

Nainen pukeutuu tyylikkäästi, on tosiaan koulutusta saanut ja edustaa työpaikkaamme monissa tilaisuuksissa. Hävettää vaan aina kun tietää, että on tilaisuus, jossa ruokaillaan, koska oikeasti hänen syömisensä on uskomattoman kuvottavaa katseltavaa...

suvaitsevaisuus ja sen asian tajuaminen, että maailmassa on monta tapaa elää ja olla, on aitoa, sukupolvien saatossa kehittynyttä sivistystä. Mitä alempi sivistystaso, sitä äänekkäämmin muita yleensä arvostellaan.

naapurin/tutun/työkaverin arvostelua. Vaikka siihen ehkä olisi syytäkin, niin äärimmäisen sivistymätöntä tehdä sellaisesta päivittelystä sosiaalisen elämänsä sisältö. Klassinen esimerkki vaikka se, että hiekkalaatikon reunalla aina "ihmetellään" samoja perheitä, esimerkiksi lasten luokkakavereina olevia mamuja, hienostelijoita, oudosti käyttäytyviä, mitä nyt kulloinkin.

mihinkään luokkaan kuulumisesta, vaan elämän tylsyydestä ja näköalattomuudesta. On todennäköisempää, että paremmin toimeentulevien ihmisten ei tarvitse tylsistyä television äärellä, koska heillä on rahaa ja sitä henkistä pääomaa, jolla voi hankkia mielenkiintoisempia harrastuksia. Toisaalta voisin kuvitella rikkaan kotiäidinkin joskus tylsistyvän saippuaoopperan äärellä, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi.

en kyllä allekirjoita tätä. Miten ihmeessä tavallinen television katselu voi tehdä ihmisen elämästä tylsän ja näköalattoman. Eikös sen luulisi menevän päinvastoin. Jos on päivät täynnä toimintaa, niin vastapainoksi on ihan ok heittäytyä sohvalle. En minä ainakaan töiden ja opiskelun lisäksi enää kaipaa arkeen yhtään enempää virikkeitä ja sivistystä. Ehkä olen sitten jotenkin outo, kun tarvitsen lepohetken sosiaalisista kontakteista (työ) ja itseni sivistämisestä (opiskelu).

kuin telkkaria katsomaan. Kirjoja, sarjiksia, musan kuuntelua, musta soittamista, pelaamista...

kuin telkkaria katsomaan. Kirjoja, sarjiksia, musan kuuntelua, musta soittamista, pelaamista...

sarjiksetkin ovat sitten parempi vaihtoehto, kuin televisio? Miksi ihmeessä? Mikä siitä televisiosta tekee niin pahan?

Mutta MIKSI se tv on noita muita huonompi vaihtoehto?

kuin telkkaria katsomaan. Kirjoja, sarjiksia, musan kuuntelua, musta soittamista, pelaamista...

täällä jumitetaan jostain telkkarin katsomisesta. Totta kai jotkut, itse asiassa varmaan useimmat akateemiset katsoo telkkaria, ei sitä tarvitse täällä erikseen todistella.



Olisin vaan halunnut haarukoida teidän näkemyksiä elämäntyyleistä, jotka ei ilmennä sivistystä vaikka akateemisia ko. ihmiset mahdollisesti ovatkin.



Aihe oli ilmeisesti kuitenkin liian arka. Mitä vähän ihmettelen, koska aloitus sisältää myös sen pointin, että koulutus ja työhön liittyvä asema ei takaa sivistystä.



ap