Mistä näkee, ettei sosiaalisesti vastaa akateemista koulutustasoaan?

kertovat aidosta sivityksestä: lukeminen, teatteri, konsertit, taide, musiikki (myös klassinen).

Junttiperheet käy vaan jossain Monster Jameissa.

se oli erittäin hyvä tiivistelmä siitä, mitä minä ajattelen luokkaeroista.



Eli akateemisuus ja siihen liittyvä keskiluokkaisuus/toimihenkilöys ei liity niinkään kulutustapoihin ja tulotasoon, vaan siihen, miten hallitsee tietyn sosiaalisen diskurssin ja miten osaa hyödyntää yhteiskunnallisia toimintamahdollisuuksiaan.



Akateeminen voi olla ihan yhtä hurahtanut tekniikkaan (onhan silläkin alalla kuulkaa akateemisia ;-DD) kuin taviskin. Tai vaikkapa harrastaa intohimoisesti lätkää tai shoppailla Myyrmannissa...



Minusta sellainen alempi keskiluokka näkyy ennen kaikkea siinä, miten ihminen arvostaa koulutusta ja kulttuuria. Jos asenne on, että akateemisuus on snobismia ja mitä sitä nyt lapselle turhaan koulussa ylimääräisiä kieliä haalii - niin se on alempaa sosiaaliluokkaa.



Samoin tuskainen vimma ansaita mahdollisimman paljon rahaa, viis siitä mitä työtä sen eteen joutuu tekemään. Toki raha sinänsä ei ole kirosana akateemiselle ja ylemmälle sosiaaliluokalle, mutta he kokevat, ettei se ole arvoista TÄRKEIN. Heille kohtuullinen elämän taso on niin itsestäänselvä, että siitä voi jopa vapaaehtoisesti halutessaan luopua (tämä oli myös siinä HS:n kolumnissa)

kulttuuritapahtumissa ja muussa, mutta aidosti kuitenkin nauttii eniten kalsarikännimeinigeistä = verkkareissa sohvalla vetää keskaria tai laatikkoviiniä. Ja herkuttelu kotona on tyyliä mättö.

sivistynyt. Kukin voi olla, mitä haluaa. Mutta kiinnostavaa vaan se, että joistakin näkyy, että pinnan alla ei olekaan niin sivistynyt kuin koulutuksen ja työn perusteella haluaa ehkä näyttää.

kulttuuritapahtumissa ja muussa, mutta aidosti kuitenkin nauttii eniten kalsarikännimeinigeistä = verkkareissa sohvalla vetää keskaria tai laatikkoviiniä. Ja herkuttelu kotona on tyyliä mättö.

siitä, että eri asioilla on ihmiselle eri tilanteissa eri funktio.

Kun on väsynyt viikon töistä, on mukava rojahtaa sohvalle syömään pitsaa ja juomaan -hui- sitä laatikkoviiniä (joka muuten ei todellakaan enää ole välttämättä mitään huonolaatuista).

Ja silloin, kun haluaa gourmet-ruokaa ja tavata muita ihmisiä, menee laaturavintolaan lounaalle.

Vähän noloa ja mielikuvituksetonta haukkua kaikki omasta kulutuksesta poikkeava huonoksi...

Eikös se pikemminkin ole niin, että KUN on sinut itsensä kanssa ja itsevarma statuksestaan, sitä ei aina tarvitse korostaa kulutusvalinnoillaan?

se oli erittäin hyvä tiivistelmä siitä, mitä minä ajattelen luokkaeroista. Eli akateemisuus ja siihen liittyvä keskiluokkaisuus/toimihenkilöys ei liity niinkään kulutustapoihin ja tulotasoon, vaan siihen, miten hallitsee tietyn sosiaalisen diskurssin ja miten osaa hyödyntää yhteiskunnallisia toimintamahdollisuuksiaan. Akateeminen voi olla ihan yhtä hurahtanut tekniikkaan (onhan silläkin alalla kuulkaa akateemisia ;-DD) kuin taviskin. Tai vaikkapa harrastaa intohimoisesti lätkää tai shoppailla Myyrmannissa... Minusta sellainen alempi keskiluokka näkyy ennen kaikkea siinä, miten ihminen arvostaa koulutusta ja kulttuuria. Jos asenne on, että akateemisuus on snobismia ja mitä sitä nyt lapselle turhaan koulussa ylimääräisiä kieliä haalii - niin se on alempaa sosiaaliluokkaa. Samoin tuskainen vimma ansaita mahdollisimman paljon rahaa, viis siitä mitä työtä sen eteen joutuu tekemään. Toki raha sinänsä ei ole kirosana akateemiselle ja ylemmälle sosiaaliluokalle, mutta he kokevat, ettei se ole arvoista TÄRKEIN. Heille kohtuullinen elämän taso on niin itsestäänselvä, että siitä voi jopa vapaaehtoisesti halutessaan luopua (tämä oli myös siinä HS:n kolumnissa)

nää tässä ketjussa olevat esimerkit on useimmilla juuri sitä, että halutaan pikkurilli koukussa todistaa muille jotain.

Aito yläluokkainen ihminen tekee sitä, mitä huvittaa.

miksi ihmisen täytyisi sosiaalisesti vastata akateemista koulutustasoaan?

sivistynyt. Kukin voi olla, mitä haluaa. Mutta kiinnostavaa vaan se, että joistakin näkyy, että pinnan alla ei olekaan niin sivistynyt kuin koulutuksen ja työn perusteella haluaa ehkä näyttää.

korkeasti koulutettu, ulkokultainen ja tekopyhä olento, josta varsin vähällä pinnan raaputuksella löytyy ala-arvoinen "sydämen sivistys".

tarkoitukseni juuri olikin tuoda esiin, että akateemisuus ja tietynlainen uran tekeminen ei ole tae sivistyneisyydestä ja ns. yläluokkaisuudesta, mitkä usein liitetään akateemisuuteen.



ap

Eipähän tarvitse muokata itseään tiukkaan muottiin.



Meidän perheessä eletään ihan tavallista juntti(?)elämää. Katsotaan tv: tä, pelataan pleikkaa sekä lautapelejä, katsotaan paljon elokuvia ja käydään joskus jopa teatterissa. Juodaan laatikkoviiniä ja siideriä ja syödään pitsaa jos huvittaa, pääosin tervellistä ja monipuolista kotiruokaa. Paljon vihanneksi ja kasviksia, sillä ruuan tervellisyys on meille erittäin tärkeää. Lapset ja mies ovat käyneet katsomassa jopa monsterjamejakin! Yritämme elää mahdollisimman vihreästi, ostamme mahdollisimman vähän ja jos mahdollista, käytettynä. Lapsille opetetaan empatiaa ja käytöstapoja, ovat erittäin sosiaalisia ja osaavat ottaa muut ihmiset huomioon.



Onneksi voimme tavallisina duunareina olla sellaisia kuin haluamme :)

vaikka tv- ja pleikkarikielteisyyden olevan vain muille todistamista, on juuri merkki siitä, ettei ehkä ole itse sisäisesti kovin sivistynyt. Koska kaikkihan totta kai tykkää siitä sonnasta, mitä telkkari suoltaa. Kyllä.

selvästi katsoneet liikaa Frasieria.

av- palstalla käyminen on selvä merkki sivistymättömyydestä.

Tosin vähäisemmälläkin koulutuksella voi arvostaa samoja asioita kuin tuossa mainitussa kolumnissa.

aikaa keskustellakseen aiheesta av:lla ei ehkäpä vastaa aivan Minun käsitystäni akateemisesta ja sivistyneestä ihmisestä. Toisaalta mitä merkitystä mielipiteelläni on - pääasia, että ap ja muut keskustelijat ovat tyytyväisiä itseensä. Eikö?

vaikka tv- ja pleikkarikielteisyyden olevan vain muille todistamista, on juuri merkki siitä, ettei ehkä ole itse sisäisesti kovin sivistynyt. Koska kaikkihan totta kai tykkää siitä sonnasta, mitä telkkari suoltaa. Kyllä.

Minusta on aivan ok, ettei itse tykkää katsoa televisiota. Mutta on ei-sivistynyttä luokitella MUITA ihmisiä televisionkatsomisen mukaan - sitä ajoin takaa.

Minä ainakin rakastan elokuvia ja katson niitä todella paljon televisiosta. Ei elokuvasta tee "sontaa" se, että se tulee televisiosta, eikä sitä katsota elokuvateatterissa.

Katson myös uutiset (jo työnikin takia, olen toimittaja tv-uutisissa) ja paljon ajankohtaisohjelmia ja dokumentteja.

SAMAAN aikaan perheessäni luetaan todella paljon. Pelataan lautapelejä (niitä on yksi kirjahylly täynnä!). Ja huh: myös pleikkaa.

Eivät asiat siis ole toisensa poissulkevia, välttämättä. Ja on vähän köpöistä ajatella, että VÄLINE tekee SISÄLLÖSTÄ automaattisesti huonoa.

Onko sinusta oikeasti vain lautapelejä pelaavat sisäisesti sivistyneitä?

Minusta tv:n katsominen ei tee kenestäkään sosiaalisesti alempiluokkaista. Meillä katsotaan tv:tä ja pelataan lautapelejä, mitähän me olemme?

Minusta on vain fiksua, etä jokainen elää niinkuin elää, riippumatta siitä, minkä koulutuksen on itselleen hankkinut.

selvä merkki. Ja se, että jos jossain perheessä ei katsota telkkaria, mutta sen sijaan luetaan, pelataan lautapelejä ja muuta vastaavaa paljon, niin sitä pidetään jotenkin teeskentelynä ja tarkoituksellisena elämän hankaloittamisena. Ei voida tajuta, että jotkut ihan oikeasti voi olla sisäisestikin sivistyneitä. Eikä pelkästään naapureille näyttämisen takia.

muuta tekee ja en edes koskaan mieti vieraista ihmisistä, että mitä he ovat ammatiltaan tai mitä kouluja ovat käyneet.



Ehkä minä kuulun juuri sen vuoksi tuohon sosiaalisesti alempaan luokaan, kun en jaksa vatvoa muiden tekemisiä.

muuta tekee ja en edes koskaan mieti vieraista ihmisistä, että mitä he ovat ammatiltaan tai mitä kouluja ovat käyneet.

Ehkä minä kuulun juuri sen vuoksi tuohon sosiaalisesti alempaan luokaan, kun en jaksa vatvoa muiden tekemisiä.

Miksi ihmisen pitäisi vastata sosiaalisesti akateemista koulutustasoaan? Eikä akateemisuuden perusajatus ole taito kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä, hakea perusteluja erilaisille ilmiöille. Akateemisuuteen liittyy toki tietynlainen konservatiivisuuden taakka, jos sitä ei pysty rikkomaan, ei pysty luomaan mitään uutta. Jotta voisi kyseenalaistaa ilmiöitö, tulee niihin perehtyä syvällisesti.



Aito akateemisuus ei ole sama kuin vaativat kulutustottumukset, se ei ainoastaan ole sitä että "erottaudutaan proletariaatista ulkoisten statussymbolien avulla" esim. syömällä hanhenmaksaa tai käymällä oopperassa. Vaan kykyä ajatella laajasti, monitasoisesti ja yllättävilläkin tavoilla.