Tässä teille karppi-vouhottajille
Ne parjatut hiilarit:
http://www.iltalehti.fi/laihdutus/2010020911035737_lh.shtml
Kommentit (299)
ei koske jotain erityisrymiä. Tämmönen nyt ainakin tuli vastaan:
"Keväällä 2007 Ateenan yliopiston, Karoliinisen instituutin ja Harvardin yliopiston tutkijat julkaisivat ruotsalaisen Karoliinisen instituutin tekemän tutkimuksen aineiston perusteella artikkelin[7], jonka mukaan kuoleman riski oli sitä suurempi, mitä isomman osan päivittäisestä energiasta sai valkuaisaineista ja mitä pienemmän hiilihydraateista. Alun perin Ruotsin syöpäsäätiön rahoittamassa tutkimuksessa oli 1991 lähetetty sattumanvaraisesti valituille 90 000 30–49-vuotiaalle ruotsalaiselle naiselle kyselylomake heidän ruokailu-, tupakointi- ja alkoholinkäyttötottumuksistaan. Haastattelulomakkeen palauttaneista yli 40 000 naisesta oli karsittu diabetesta tai sydän- ja verisuonielimistön tauteja sairastaneet pois, ja loppujen kuolinsyitä oli seurattu. Vuonna 2007 julkaistun ja harhaanjohtavasti uutisoidun[8] artikkelin mukaan aineistossa voitiin havaita kuolleisuuden nousu niillä naisilla, joiden ruokavaliossa energiansaannista suhteellisesti suurempi osa tuli valkuaisaineista ja pienempi hiilihydraateista. Artikkelissa tutkijat arvelevat että havaittu riskin kasvu voisi koskea myös vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla laihduttavia. Tutkijoiden mukaan tällaiset ruokavaliot sisältävät tyypillisesti runsaasti valkuaisainetta."
kyllä kumoatte toistenne väitteitä, kun fanaattisuudessa laittelette noita linkkejä. Esim. juuri tuossa Harwardin tutkimuksessa loppupäätelmänä oli, että ruokavalio on hyvä etenkin kun käytetään kasvipohjaisia rasva ja proteiinilähteitä. Ja nyt sitten toinen haukkuu kasvirasvat täysin. Naurettavaa touhua! Itse uskon mieluimmin tähän suomalaiseen asiantuntijaan kuin av-mammaan ja jatkan monipuolisella ruokavaliolla.
Katsoin tuon yhden linkin, missä muka on tutkimustulos kuinka karppaus parantaa verenpainearvoja paremmin kuin muut dieetit.
Höpöhöpö!
Siinä tutkimusasetelma oli vähähiilihydraattinen ruokavalio vst orlistat-lääkevalmiste, jonka tarkoitus on ilmeisesti sitoa itseensä kehon rasvaa.
Eli ei siinä tosiaankaan vertailtu normaaliruokavaliota tai edes vähärasvaisen ruokavalion terveysvaikutuksia suhteessa karppaamiseen. Tulos oli siis, että vähähiilihydraattinen ruokavalio paransi paremmin veriarvoja kuin tuon tietyn lääkevalmisteen käyttö!
Onkohan nuo muutkin tutkimukset aivan yhtä huonoja perustelemaan karppauksen terveyshyötyjä suhteessa muihin ruokavalioihin sydän- ja verisuoniterveydelle ?
Opettele sitä Lontoota ja tule sitten räyhäämään!
Tässä tutkimuksessa
http://www.sciencedaily.com/releases/2010/01/100125172938.htm
Todetaan, että low-fat-dieetti + Orlistat ei ole yhtä tehokas keino laskea verenpainetta, kuin low-carb.
Nearly half (47%) of patients in the low-carbohydrate group had their blood pressure medication decreased or discontinued while only 21 percent of the orlistat plus low-fat diet group experienced a reduction in medication use. Systolic blood pressure dropped considerably in the low-carbohydrate group when compared to the orlistat plus low-fat diet group.
"I expected the weight loss to be considerable with both therapies but we were surprised to see blood pressure improve so much more with the low-carbohydrate diet than with orlistat," says Yancy, who says the mechanism is unclear. "While weight loss typically induces improvements in blood pressure, it may be that the low-carbohydrate diet has an additional effect." That physiologic effect may be the subject of future studies.
syöjilleen kaikenlaista kremppaa. Että se varmasti oli omiaan laskemaan verenpainetta :). Minusta erittäin höpötutkimus esittää tässä yhteydessä.
American Journal of Kidney Diseases: 2002
Reddy et al., 2002[29] studied ten subjects consuming a low-carbohydrate high-protein (LCHP) diet over six weeks. The patients were found to have substantially increased calcium loss compared to their conventional diet among other negative health indicators. The authors conclude the following.
Consumption of an LCHP diet for 6 weeks delivers a marked acid load to the kidney, increases the risk for stone formation, decreases estimated calcium balance, and may increase the risk for bone loss.
[edit] Journal of the American College of Nutrition: 2002
Bowman et al., 2002[30] completed a survey study of 10,014 adults correlating carbohydrate intake to body mass index in addition to other measurements in the diet. The subjects surveyed had not necessarily been dieting per se. The authors concluded the following.
Adults eating a high-carbohydrate diet are more likely to have Body Mass Index values below 25.
This suggests that over the long run those eating more carbohydrates have better body proportion.
American Journal of Clinical Nutrition, 2006
Johnston et al., 2006[49] completed a study of 20 subjects over a 6-week period comparing ketogenic low-carbohydrate diets (i.e. very low carbohydrate) and non-ketogenic low-carbohydrate diets (i.e. moderate carbohydrate). The authors of the paper concluded the following.
KLC and NLC diets were equally effective in reducing body weight and insulin resistance, but the KLC diet was associated with several adverse metabolic and emotional effects. The use of ketogenic diets for weight loss is not warranted.
This study suggests that ketosis has no real benefit and is potentially harmful in a diet regimen.
"Lisäksi suosituksessa todetaan, että lisätutkimuksia tarvitaan vähähiilihydraattisten ruokavalioiden tehosta ja turvallisuudesta, koska niitä noudattavilla on havaittu esimerkiksi LDL-kolesterolin nousua."
Niin kuin näkyy, puolesta ja vastaan löytyy, jos niin haluaa.
MEDFORD/SOMERVILLE, Mass. -- A new study from the psychology department at Tufts University shows that when dieters eliminate carbohydrates from their meals, they performed more poorly on memory-based tasks than when they reduce calories, but maintain carbohydrates. When carbohydrates were reintroduced, cognition skills returned to normal.
"Tutkimus: Atkinsin dieetistä jää paha mieli Atkinsin dieettiä noudattavien laihduttajien mieliala on kehnompi kuin hiilihydraattien avulla laihduttavien. Australialainen tutkimus on ensimmäisiä, jossa tarkastellaan vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutusta mielialaan.
Tutkimuksessa oli mukana yli sata ylipainoista miestä ja naista. Heistä puolet jaettiin proteiini- ja rasvapitoiselle ketogeeniselle dieetille ja puolet pääosin hiilihydraattia sisältävälle dieetille.
Dieetit suunniteltiin siten, että ne sisälsivät täsmälleen saman määrän kaloreita. Osallistujien mielialaa, muistia ja oppimiskykyä sekä painonlaskua seurattiin säännöllisin väliajoin vuoden ajan.
Kun laihtuminen ensimmäisen kahdeksan viikon aikana alkoi, mieliala molemmissa ryhmissä kohosi. Vuoden päästä ryhmien välille oli kuitenkin muodostunut jo selvä ero. Hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla olevilla mieliala oli noussut pysyvästi. Ketogeenisella dieetillä olevien mieliala oli yhtä negatiivinen kuin tutkimuksen alussa."
Ainutlaatuisen laaja tutkimus osoitti pehmeiden rasvojen hyödyn sepelvaltimotaudin ehkäisyssä
10.3.2009
Laajan tutkimuksen tulokset tukevat suositusta käyttää ruokavaliossa pehmeitä rasvoja kovien rasvojen sijaan sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi. Ruoan koviksi rasvoiksi kutsutut tyydyttyneet rasvahapot suurentavat veren kolesterolipitoisuutta ja lisäävät siten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Harvardin yliopiston johtama tutkimus tuo lisävalaisua keskusteluun siitä, millä energialähteellä tyydyttyneiden rasvahappojen saantia ruokavaliossa pitäisi korvata.
Tutkimusprojektissa yhdistettiin 11 isoa, 1960–1980 -luvuilla kerättyä seuranta-aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomesta mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset. Tutkimusaineistoihin kuului yhteensä lähes 350 000 yli 35-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 71 prosenttia. Osallistujia seurattiin 4–10 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 5249 sepelvaltimotautitapahtumaa sekä 2155 sepelvaltimotautikuolemaa.
Aineistosta selvitettiin, miten sepelvaltimotaudin riski muuttui, jos ruokavaliossa vähennettiin tyydyttyneitten rasvahappojen saantia ja korvattiin se vastaavalla energiamäärällä monityydyttämättömiä rasvahappoja, kertatyydyttämättömiä rasvahappoja tai hiilihydraatteja. Hyödyllisimmäksi osoittautui korvaaminen monityydyttämättömillä rasvahapoilla. Sepelvaltimotautitapahtumien riski pieneni 13 prosenttia ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 prosenttia, kun 5 prosenttiyksikköä kokonaisenergian tyydyttyneistä rasvahapoista korvattiin monityydyttämättömillä rasvahapoilla. Kertatyydyttämättömillä rasvahapoilla korvaaminen ei vaikuttanut riskiin. Hiilihydraateilla korvaaminen lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia, mutta sepelvaltimotautikuolemiin sillä ei ollut vaikutusta. Tämä analyysi ei anna tietoa trans-rasvahappojen vaikutuksista, koska luotettavia tietoja niiden saannista seurannan aikana ei ollut käytettävissä.
Tulos on sopusoinnussa aiempien eri tutkimuksista peräisin olevien havaintojen kanssa. Jo 50 vuotta sitten osoitettiin, että monityydyttämättömät rasvahapot alentavat veren kolesterolitasoa. Lisäksi on vakuuttavaa näyttöä siitä, että veren kolesterolipitoisuuden alentaminen muun muassa ruokavalion ja lääkkeiden avulla pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Suomessa tyydyttyneiden rasvojen saanti on pienentynyt 1960-luvun lopulta noin 6 prosenttiyksikköä energiasta ja monityydyttämättömien noussut noin 3 prosenttiyksikköä energiasta eli miltei kaksinkertaistunut. Hiilihydraattien osuus on pysynyt jokseenkin samana. Sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä on laskenut työikäisessä väestössä samana aikana noin 80 prosenttia. Suomessa rasvojen kokonaissaanti on jo hyvällä tasolla, mutta öljyjen ja öljypohjaisten rasvojen käyttöä pitäisi lisätä kovien rasvojen sijaan.
1. VHH-ruokavalio ei ole runsasproteiininen ruokavalio
2. tutkimuksien tulisi olla yli 3kk seurantatutkimuksia, koska lyhytaikainen tutkimus koskien esim. atkinsin induktiota antaa hälyttäviä tuloksia n. kahden ensimmäisen kuukauden aikana (esim. tutkimus verisuonten toiminnasta, ensin huononi hieman, mutta 11 viikon kuluttua parani verrokkiryhmää (lowfat) paremmaksi
3. Normaaliruokavaliossa kovat rasvat ovat haitaksi, eivät VHH:lla
4. LDL-kolesterin määrä ei ratkaise, vaan sen suhde HDL-kolesteroliin. VHH-ruokavalio parantaa kolesteroliprofiilia usein tutkimuksien mukaan (linkkejä löytyy jo aiemmista viesteistä)
mulla ei ole ikinä ollut ongelmis pysya mun 19-20 BMI:ssä. Ihan kaikkea olen aina voinut syödä, toisinaan herkutelleen runsaasti, toisinaan kiireen keskellä menty vähemmällä.
Ajatuksia en paljoakaan ole ruokaan tai painoon uhrannut. Jos ajattelen ruokaa, ajattelen mikä maistuu hyvältä ja mitä tekee mieli. Erilaiset dietit lähinnä kauhistuttavat.
mulla ei ole ikinä ollut ongelmis pysya mun 19-20 BMI:ssä. Ihan kaikkea olen aina voinut syödä, toisinaan herkutelleen runsaasti, toisinaan kiireen keskellä menty vähemmällä.
Ajatuksia en paljoakaan ole ruokaan tai painoon uhrannut. Jos ajattelen ruokaa, ajattelen mikä maistuu hyvältä ja mitä tekee mieli. Erilaiset dietit lähinnä kauhistuttavat.
oli, etten ymmärrä mitään vouhottajia, oli kyseessä sitten karpit tai mitkä vaan.
Ei siihen tarvita onnekkuutta, että osaa pitää balanssin ja kohtuuden siinä, mitä suuhunsa laittaa. Jotain on mennyt pieleen jo siinä, jos ihminen antaa itsensä lihota ylipainoiseksi.
t.59
Jotain on mennyt pieleen jo siinä, jos ihminen antaa itsensä lihota ylipainoiseksi.
t.59
Osa täällä kirjoittelevista karppauksen vastustajista on näemmä alkanut tutustumaan aihepiirin tutkimuksiin. Hieno homma! Viitteet tutkimuksiin omien väitteiden tueksi on sitä mitä toivoisin ravintosuosituksia jakavilta viranomaisiltakin. Itse tutkimuksia selanneena olen päätynyt siihen, että karppauksen suurin vastaväite, eli kohonnut sv-tautiriski ei ainakaan pidä paikkaansa. Tyydyttyneet eläinrasvat eivät kohota sv-tautiriskiä:
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/ajcn.2009.27725v1
Joidenkin tutkimuksien mukaan kylmäpuristettujen kasvirasvojen runsas käyttö saattaa pienentää sv-tautiriskiä. Ylivoimaisesti suurin osa karppaajista käyttää runsaasti kylmäpuristettuja kasvirasvoja. Sen sijaan puhdistettujen jauhojen, taloussokerin, ym ratifioitujen hiilihydraattien runsas käyttö (eli virallisterveellinen määrä) lisää sv-tautiriskiä, todisteeksi esim:
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/ajcn.2008.26285v1
Nyt jos Suomessakin on muutama satatuhatta karppaajaa, jotka kokevat saaneensa terveydellistä hyötyä karppauksesta, niin missä ongelma? Moni on kärvistellyt koko ikänsä virallisterveellisellä ja nyt saanut suurta apua karppauksesta. Miksi karppiruokavalioa ei saisi silloin suositella kanssaihmisille? Missä on se tutkimusnäyttö virallisterveellisen ruokavalion hyvyydestä? Ei kaikkien tarvitse karpata. Jos tuntee olonsa nykyisellä ruokavaliollaan terveeksi, niin ei sitä ruokavalioa varmaankaan kannata mennä silloin muuttamaan.
2. tutkimuksien tulisi olla yli 3kk seurantatutkimuksia, koska lyhytaikainen tutkimus koskien esim. atkinsin induktiota antaa hälyttäviä tuloksia n. kahden ensimmäisen kuukauden aikana (esim. tutkimus verisuonten toiminnasta, ensin huononi hieman, mutta 11 viikon kuluttua parani verrokkiryhmää (lowfat) paremmaksi
minä luin, verisuonten toiminta ei kyllä parantunut vaan oli samalla tasolla lowfat-porukan kanssa. Ja onhan toi huolestuttavaa, että aluksi verisuonten toiminta huononee! Enpä suosittelisi ketään sydänmielessä viimeisessä oljenkorressa roikkuvaa ainakaan atkinssilla aloittamaan.
Muuten mua ärsyttää se että näissä keskusteluissa joutuu jotenkin lowfat-ideologian puolustajaksi. Minusta lowfat haisee, mutta karpit vetää toiseen ääripäähän eikä siinäkään ole järkeä.
tuota, että pelkkä kasvisruokavalio olisi ihanteellista pohjoisen ihmiselle. Johan sen näkee siitä, että kasvissyöjillä lihas surkastuu pois, jäljellä on joko pelkkää luuta tai sitten läskiä ja luuta. Ajatelkaa nyt, ei meidän esivanhemmat täällä pohjoisella millään porkkanalla ja tuontisoijalla ole elänyt, ja eiköhän ne samat geenit jyllää meissäkin.
Linkin laittanut totesi verenpaineen alenevan karppauksella, ei että se alenee low-fat-dieettiä paremmin.