Tässä teille karppi-vouhottajille

Viljaa ei kertakaikkiaan ihminen tarvi.

eikä eläinrasvoja.

Vihjeeksi: terveimmät ihmiset löytyvät Aasiasta, jossa ruokavalion tärkein osa on riisi ja punaista lihaa sekä maitorasvaa syödään erittäin vähän.

miten tiede toimii.



Ei yhdestä luonnontieteen alan tutkimuksesta voi vielä vetää kovin radikaaleja johtopäätöksiä.



Nämäkin tässä esitetyt asiat ovat korrelaatioita, eivät kausaliteettia. Se, että sveitsiläisistä 28:sta (!!!) lapsesta täysrasvaista maitoa juovilla oli pienempi BMI kuin vähärasvaista juovilla, ei merkitse sitä, että täysrasvainen maito laskee painoa. Syy voi olla jokin aivan muu kuin itse maito. Se VOI olla myös maito, mutta sekään ei tarkoita sitä, että vain ja ainostaan täysrasvaisen maidon ansiosta lapsella voi olla alhainen BMI.

lukuisia ruokavalioita, aion todellakin luottaa ainoastaan siihen, mitä oma kroppani ruoastani sanoo. Ja se sanoo, että alakarppaus toimii _minulle_.

Joten yksi hailee, mitä jossain paperissa lukee. Idioottihan olisin, jos söisin virallisten suositusten mukaan, koske se tekee minut sairaaksi. Syön lihaa,kasviksia ja rasvaa ja voin hyvin! AAMEN.

miten tiede toimii.

Ei yhdestä luonnontieteen alan tutkimuksesta voi vielä vetää kovin radikaaleja johtopäätöksiä.

Nämäkin tässä esitetyt asiat ovat korrelaatioita, eivät kausaliteettia. Se, että sveitsiläisistä 28:sta (!!!) lapsesta täysrasvaista maitoa juovilla oli pienempi BMI kuin vähärasvaista juovilla, ei merkitse sitä, että täysrasvainen maito laskee painoa. Syy voi olla jokin aivan muu kuin itse maito. Se VOI olla myös maito, mutta sekään ei tarkoita sitä, että vain ja ainostaan täysrasvaisen maidon ansiosta lapsella voi olla alhainen BMI.

Pähkinöistä, pavuista, linsseistä, herneistä jne.

Proteiinia on kuitenkin saatava - kuten myös rasvaa ja hiilihydraatteja. Noita kaikkia kolmea on saatava, jos aikoo pysyä hengissä.

toi ruotsalainen väikkäri on ainakin todella kattava.



Rasvaista maitoa juoneet lapset olivat hoikimpia niin normaalipainoisten, kuin ylipainoistenkin lasten ryhmässä.

http://content.nejm.org/cgi/content/short/355/19/1991?query=prevarrow

Räjähtää maha alla mainituista, paitsi pähkinöistä kohtuudella. Joten minä ainakin tarvitsen lihaa!

Pähkinöistä, pavuista, linsseistä, herneistä jne.

Proteiinia on kuitenkin saatava - kuten myös rasvaa ja hiilihydraatteja. Noita kaikkia kolmea on saatava, jos aikoo pysyä hengissä.

papuja, pähkinöitä, siemeniä, hedelmiä ja marjoja, sekä tietysti tummaa suklaata. Lihaa syödään pari kertaa viikossa, kalaa ja kananmunia aika paljon ja rasvaa monipuolisesti. Hyvin voidaan ja hoikkia ja terveitä ollaan ainakin tähän asti oltu.



En voi ymmärtää mitä hyvää olisi keinotekoisten kevyt-tuotteiden syömisessä, joissa paljon sokeria ja lisäaineita. Vertaa esim kevyt juuston ainesosia normaaliin juustoon...

tutkimuksessa, jota karpit niin mielellään siteeraa. Siis että karppaus ei lisää sydäntautiriskia, mutta ei kyllä vähennäkään. Kas kun karpit mielestään siis syö aivan uberterveellisesti, heidän syömänsä ruoka suorastaa pursuaa vitamiineja ja hivenaineita aivan automaattisesti. Miksei karpit silti ole se porukka joka pärjää tutkimuksissa parhaiten? Kun tutkimuksissa on rinnakkain karpit ja vähärasvaiset, päädytään tasatulokseen. Eikö karppien pitäisi superterveellisen ruokavalionsa ansiosta voittaa kirkkaasti? Ja ylipääntäänhän karppien pitäisi loistaa kaikissa tutkimuksissa reilusti korkeimmalla pallilla. Koska kaikki tietää mikä on perussyöjän ravinnnon taso nykymaailmassa, ei kovin häävinen.



Tiivistelmää esim. nyt tuosta Harwardin tutkimuksesta. Taas kerran kasviperäinen ravinto voittaa. Tyypillinen alakarppaus ja vähärasvainen on samoissa.



“This study suggests that neither a low-fat dietary pattern nor a typical low-carbohydrate dietary pattern is ideal with regards to risk of CHD; both have similar risks. However, if a diet moderately lower in carbohydrates is followed, with a focus on vegetable sources of fat and protein, there may be a benefit for heart disease,” said Tom Halton, a former doctoral student in the Department of Nutrition at HSPH.

ja rasvana painotetaan kasviperäistä rasvaa, ruokavaliolla voi olla positiivista vaikutusta sydänsairastavuuteen.



Mitähän nämä fanaatikko-karpit tähän sanovat....ei suositalla voita ei, eikä muutenkaan eläinperäisiä rasvoja, ei myöskään täysjyväviljan käytön lopettamista (sillä sehän ei olisi maltillista).

ja rasvana painotetaan kasviperäistä rasvaa, ruokavaliolla voi olla positiivista vaikutusta sydänsairastavuuteen. Mitähän nämä fanaatikko-karpit tähän sanovat....ei suositalla voita ei, eikä muutenkaan eläinperäisiä rasvoja, ei myöskään täysjyväviljan käytön lopettamista (sillä sehän ei olisi maltillista).

ja kasviperäinen ravinto = perinteinen kasvissyönti.

ruokavalio kuin karpit antaa ymmärtää, karppauksen pitäisi tutkimuksissa ensinnäkin päihittää tavalliset sekasyöjät ja rökäleesti. Tavalliset sekasyöjät syö oikeasti hyvin suuria määriä paskaa, joten sen ei pitäisi olla vaikea tehtävä. Ja sitten jos karppaus osoittautuisi tutkimuksissa normisekasyöntiä paremmaksi, se ei vielä osoittaisi sitä että karppaus on terveellisempää kuin virallisterveellinen. Koska juuri kukaan ei edes ole virallisterveellisellä vielä.



Aikaa myöten kaikki tämä ruokavaliohöpötys saa toivottavasti suomalaistenkin ruokailutottumukset muuttumaan. Ja tässä karppauksella on varmasti oma paikkansa. Heiluri heilahtaa vähähiilariseen suuntaan karppivouhkauksen takia, ja tasoittuu toivon mukaan sitten sinne missä sen kuuluisi olla. Hyväkarppaukseen, mikä on hiilareiden suhteen sama kuin virallisterveellinen.

Katsoin tuon yhden linkin, missä muka on tutkimustulos kuinka karppaus parantaa verenpainearvoja paremmin kuin muut dieetit.



Höpöhöpö!



Siinä tutkimusasetelma oli vähähiilihydraattinen ruokavalio vst orlistat-lääkevalmiste, jonka tarkoitus on ilmeisesti sitoa itseensä kehon rasvaa.



Eli ei siinä tosiaankaan vertailtu normaaliruokavaliota tai edes vähärasvaisen ruokavalion terveysvaikutuksia suhteessa karppaamiseen. Tulos oli siis, että vähähiilihydraattinen ruokavalio paransi paremmin veriarvoja kuin tuon tietyn lääkevalmisteen käyttö!



Onkohan nuo muutkin tutkimukset aivan yhtä huonoja perustelemaan karppauksen terveyshyötyjä suhteessa muihin ruokavalioihin sydän- ja verisuoniterveydelle ?

(Tuo aiempi viesti pari askelta taaksepäin.)

Katsoin tuon yhden linkin, missä muka on tutkimustulos kuinka karppaus parantaa verenpainearvoja paremmin kuin muut dieetit. Höpöhöpö! Siinä tutkimusasetelma oli vähähiilihydraattinen ruokavalio vst orlistat-lääkevalmiste, jonka tarkoitus on ilmeisesti sitoa itseensä kehon rasvaa. Eli ei siinä tosiaankaan vertailtu normaaliruokavaliota tai edes vähärasvaisen ruokavalion terveysvaikutuksia suhteessa karppaamiseen. Tulos oli siis, että vähähiilihydraattinen ruokavalio paransi paremmin veriarvoja kuin tuon tietyn lääkevalmisteen käyttö! Onkohan nuo muutkin tutkimukset aivan yhtä huonoja perustelemaan karppauksen terveyshyötyjä suhteessa muihin ruokavalioihin sydän- ja verisuoniterveydelle ?

Minäkin olen kolme kertaa lähtenyt ottamaan selvää karppien omituisen kuuloisista väitteistä ja sama lopputulos, ihan höpöä!

"Laihdut kyllä, mutta myös suonesi "laihtuu" eli tukkeutuu tuosta rasvasta."



Ihan täyttä potaskaa. Tässä tutkittua tietoa asiasta:

http://www.ajcn.org/cgi/content/short/ajcn.2009.27725v1

Eli, tyydyttyneet rasvat eivät lisää sv-tautien riskiä. Tutkimuksen tekijäjoukko on erittäin nimekästä ja tunnettuja. Tutkimusaineisto oli erittäin laaja, sisältäen mm. yhden suomalaisen tutkimuksen.



"Suomalaiset syövät liian paljon kovaa rasvaa suositukseen nähden joten ei ihme, että yhä keikutaan sydän- ja verisuonisairauksien ja 2. tyypin diabeteksen sairastavuustilastoiden kärkipäässä."



Ihan täyttä potaskaa tämäkin. Tässä tutkittua tietoa asiasta:

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2008…

Eli suomalaisten rasvan saanti on ihannearvoissa ja tyydyttyneiden rasvojen osuus lähes ihanteellinen (suositus 10%, käytäntö 12%).



Lisäksi kun muutama kymmenen vuotta sitten korvattiin rasvaiset maitotuotteet kasvirasvoilla ja leivällä (puhdistetuista jauhoista tehtynä), niin mentiin todella pahasti metsään:

http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/ajcn.2008.26285v1

Eli, tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen kasvirasvoilla ja (varsinkin ratifioiduilla) hiilihydraateilla, nostaa sv-tautien riskiä.



Ja turha on jauhaa ainakaan mistään Pohjois-Karjala -projektista. Jos vain viitsii tutustua siihen projektin alkuasetelmiin ja lopputuloksiin, niin täysi fiaskohan se projekti oli. Sen lisäksi, että virheelliset ravintosuositukset hidastivat positiivisten muutosten aikaansaamaa positiivista kehitystä sv-tautien kuolleisuudessa, ne (ruokasuositukset) myös aiheuttivat katastrofaalisen diabetes-tilanteen Pohjois-Karjalaan (Suomen pahin diabetes-alue tällä hetkellä).

low carb -dieteistä tutkimuksia ja aika vähän niitä tuntuu olevan asiallisia. Ja sitten yksi tendenssi näyttää olevan se, että hiirissä nämä diettivariaatiot tuntuu aikaansaavan kaikenlaista ikävää. Tukkeutuneita verisuonia ja lisääntynyttä alzheimer-riskiä ja pienentyneitä aivoja ja suorituskyvyn laskua ja ties mitä. Mutta karpit on tietysti sitten sitä mieltä että hiiret on hiiriä.

runsasrasvainen ja proteiininen, vähähiilarinen ruokavalio on lisännyt kuolleisuutta. Eli tossa siis korkea hiilarinsyönti vähensi merkittävästi kuolleisuutta. Korkea proteiininsyönti lisäsi ei-merkittävästi kuolleisuutta. Tätä enemmän kuolleisuutta lisäsi yhdistelmää vähän hiilihydraattia, paljon proteiinia. Tässä yhdistelmässä lisääntyi sekä sydäntauti- että syöpäkuolleisuus.



OBJECTIVE: We have evaluated the effects on mortality of habitual low carbohydrate-high-protein diets that are thought to contribute to weight control. DESIGN: Cohort investigation. SETTING: Adult Greek population. SUBJECTS METHODS: Follow-up was performed from 1993 to 2003 in the context of the Greek component of the European Prospective Investigation into Cancer and nutrition. Participants were 22 944 healthy adults, whose diet was assessed through a validated questionnaire. Participants were distributed by increasing deciles according to protein intake or carbohydrate intake, as well as by an additive score generated by increasing decile intake of protein and decreasing decile intake of carbohydrates. Proportional hazards regression was used to assess the relation between high protein, high carbohydrate and the low carbohydrate-high protein score on the one hand and mortality on the other. RESULTS: During 113 230 persons years of follow-up, there were 455 deaths. In models with energy adjustment, higher intake of carbohydrates was associated with significant reduction of total mortality, whereas higher intake of protein was associated with nonsignificant increase of total mortality (per decile, mortality ratios 0.94 with 95% CI 0.89 -0.99, and 1.02 with 95% CI 0.98 -1.07 respectively). Even more predictive of higher mortality were high values of the additive low carbohydrate-high protein score (per 5 units, mortality ratio 1.22 with 95% CI 1.09 -to 1.36). Positive associations of this score were noted with respect to both cardiovascular and cancer mortality. CONCLUSION: Prolonged consumption of diets low in carbohydrates and high in protein is associated with an increase in total mortality.

vaan proteiiniin ja hiilareihin.

Karppaus ei tarkoita proteiinidieettiä.