Lue keskustelun säännöt.
Elina Nurmi: lapsi jää isälleen.
Kommentit (112)
Yleisellä tasolla siis sanottuna, ei E:N:een kohdistettuna. Mielestäni se, että äiti tietoisesti jättää lapsensa isälle eikä vedä mitään sankarimarttyriäitiroolia osoittaa äidiltä suurta rohkeutta ja viisautta. Lapsi ei ole äidin omaisuutta ja isällä on täysi oikeus olla lapsensa kanssa. Se, että äiti laittaa oikeasti lapsen etusijalle ja antaa itselleen aikaa toipua ja kerätä voimiaan on merkki rakkaudesta lasta kohtaan.
Niitä esimerkkejä valitettavasti on, että äiti tappelee lapsestaan viiimeiseen asti, ei jaksa huolehtia ja hoitaa ja lapsi menee täysin hunningolle. jos resurssit ei riitä, on syytä tunnustaa se fakta ja hakea apua.
Mä en tosiaan tahdo puhua elinasta henkilökohtaisesti, sillä en tunne ihmistä.
Se, että lapsi asuu isällään ei estä äitiä olemassa lapsen kanssa tekemisissä vaikka päivittäin, jos välit isään on ok (siis unohdetaan henkilökohtaiset kismat ja ajatellaan oikeasti lapsen parasta)
Masennuksessa tärkeintä on toipumunen, jotta äidistä olisi edes joskus äidiksi lapselleen. Kukaan ei valitse sairastumista masennukseen, mutta silti moni sihen sairastuu.
Seiska ja hymy nyt ei muutenkaan ole lehtiä, joihin kannattaisi uskoa saati että niihin kannattaisi mennä omia asioitaan julkisuuden ihmisten levittlemään. Takuulla jutut ei tule samanlaisina ulos kuin on tarkoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä voi olla yhtä hyvin lapsen lähivanhempi kuin äitikin, mutta ihmettelen suuresti, kuinka Ellu paistattelee Kanarialla Seiskan maksamalla matkalla. Olisikohan sekin aika kannattanut olla lapsen kanssa...Mutta julkisuuteen on kova hinku; tyrkky mikä tyrkky.
kun en näitä lehtiä lue.
Mutta kysehän tässä keskustelussa on ollut lapsesta. Jos Elina ja lapsen isä ovat sopineet, että lapsi on isällän, niin miksi ei saisi mennä kanarialle? Lapsen hoito on kuitenkin siis turvattu matkan ajan.
Ja jos ihmisen tulot on kiinni lehtijutuista niin pakko se kai on töitä tehdä, jos tahtoo saada voita leivän päälle...
Se, että ihmiset lukevat näitä juttuja, lisää vain niiden kysyntää ja lisää julkisuustyrkkyilyä, ihan kuin tyrkkyilyssä olisi jotain prameata ja hienoa....
kommentti sille että täällä keskustelupalstoilla ihmiset kääntävät takkia heti kun kritiikin kohde tulee itse omalla nimellään mukaan keskusteluun.. eikö pieneen mieleesi juolahtanut ajatus, että on myös meitä uusia kommentoijia, jotka eivät lähde tämmöiseen henkilökohtaiseen loanheittoon netin välityksellä anonyymiteetin suojissa.. itse osallistuin keskusteluun vasta tsempatakseni elinaa ja luulen että näin teki moni muukin, eiköhän nuo loanheittäjät poistuneet häpeillen takavasemmalle kun elina tuli keskusteluun mukaan..
- Tulevaisuudessa en halua tehdä ainakaan mitään tavallisia päivätöitä. Hevostenhoitajaksi voisin ryhtyä, sillä olen ratsastanut kymmenen vuotta. Jossakin vaiheessa ajattelin opiskella meikkaaja-maskeeraajaksi. Mallintöitä ja juontoja tulee varmasti, ja haluaisin tehdä myös mainosspiikkejä, Elina luettelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinkuin nyt nuo myymälävarkaudetkin, totta taisivat olla.
-En hoksannut, että mikä tahansa sanomani lausahdus voi päätyä otsikkoon. Juttelin aika huolettomasti, ja lehtien ilmestymisen jälkeen en ollut tuntea itsenäni jutuista, enkä varsinkaan otsikoista.
-En enää lähtisi ihan kaikkiin niihin juttuihin, joihin olen suostunut. Ehkä jättäisin jonkun minulle tarjotun ulkomaanmatkan tekemättä, Elina vihjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Tulevaisuudessa en halua tehdä ainakaan mitään tavallisia päivätöitä. Hevostenhoitajaksi voisin ryhtyä, sillä olen ratsastanut kymmenen vuotta. Jossakin vaiheessa ajattelin opiskella meikkaaja-maskeeraajaksi. Mallintöitä ja juontoja tulee varmasti, ja haluaisin tehdä myös mainosspiikkejä, Elina luettelee.
JOs oikeesti täällä palstailet, nin saanko ehdottaa vielä yhden ammatin tuohon listaan: laulaja! Seiskan sivuilla oli Elinan karaokessa laulamasta laulusta pätkä ja todella hyvin veti! Parempi oli kuin nämä idols-tähtöset konsanaan! Tumma ja kaunis ääni ja nuottikin oli kohdallaan.
...tää elinan haukkuminen. en voi muuta kun ihmetellä, että mikä saa ihmiset ajattelemaan että julkisuuden henkilöistä voi sanoa täällä pitkin internetiä ihan mitä tahansa. siis mielipiteitähän ihmisillä aina on ja tulee olemaan, mutta itse ainakin aina mietin miltä tuollainen tuntuisi jos omalle kohdalle tapahtuisi... ensinnäkin kaikki mitä elinalle on vuosien varrella tapahtunut, ja sitten vielä tämä jatkuva haukkuminen ja törkeä arvostelu. kyllä varmasti jokainen äiti ymmärtää että varmasti on ihan kauheaa jos joku(saatika sitten vielä suuri joukko ihmisiä) kyseenalaistaa äidin rakkauden lastaan kohtaan!! itse kihisisin raivosta jos yksikin ihminen maailmassa kuvittelisi etten rakastaisi rakasta lastani!! voi luoja, kaikkea törkyä sitä saakin lukea...heidän asumisjärjestelynsä on varmasti tarkkaan harkittu tämänhetkisen tilanteen mukaan, ja siihen on hyvät syynsä joita meidän muiden on turha lähteä ruotimaan. ja kun nyt keskustelupalstalla keskustelua käydään ja niitä mielipiteitä sanotaan, niin koen että asiat voi sanoa niin monella eri tavalla...no jokatapauksessa, elinalle ja hänen perheelleen toivon kaikkea hyvää, ja toivon että hän pystyy jättämään törkykommentit omaan arvoonsa eikä ota niitä liian vakavasti, kun vielä on toipumassa masennuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut julkisuudessa yli 4 vuotta ja voin sanoa että todella harvoin lehdet kertovat koko totuuden.
Minun masennukseni ei ole todellakaan kaikonnut kuin taikaiskusta vaan toipumisprosessi on ollut pitkä ja oikea kärsimysten tie.
Nyt alkaa vihdoin, n.10 kuukauden jälkeen tuntua hyvältä niin mitä helvetin väärää siinä mahtaa olla?!
Helvetti soikoon teitä ihmisiä kun on nimettömänä nettiin niin helppo tulla tuomitsemaan ja puhumaan paskaa.
Menisitte välillä itseenne ja katsoisitte peiliin, synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.
Minun masennukseni on ollut hyvin vaikea ja mielestäni olen osoittanut lastani kohtaan äärimmäistä rakkautta kun jätin hänet isälleen, se oli elämäni vaikein päätös, mutta se oli tehtävä kun tiedän että haluan lapselleni mieluummin hyvinvoivan isän kuin puolikuntoisen äidin.
Jos en pysty edes itsestäni pitämään kunnolla huolta niin miten voisin ottaa vastuulleni pienen ihmisen jota rakastan maailmassa eniten, jonka vuoksi kuolisin?
Yksikin kunnianloukkaus ja menen saman tien tekemään rikosilmoituksen.
Olen 4 vuotta kuunnellut kun minusta jauhetaan paskaa anonyymina netissä, ei enää, ette enää koskaan pääse kuin koira veräjästä.
vaikka minun pitäisi päivittäin kiertää keskustelupalstoja jotta saan sen paskan jauhamisen loppumaan niin uskokaa minua kun sanon että sen todellakin teen.
Ei enää ikinä.
-Elina Nurmi-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä en ole moista kommenttia suustani päästänyt saatika ajatellut noin.
Masennus voi iskeä kenelle tahansa, ei se katso ikää, sukupuolta, elämäntilannetta tai muuta. Tässä taas nähdään että seiskahan on raamattu, kuten näköjään monien täällä kirjoittelevien mielestä kaikki muutkin lehdet, hohhoijjakkaa.
-Elina Nurmi-
Jos katsot aikaa taaksepäin niin minulla oli puolen vuoden tauko kun en antanut yhtäkään haastattelua yhdellekään lehdelle koska olin (kuten sanoit) NIIIIIIIIIN masentunut.
Makasin vain sängyn pohjalla ja halusin kuolla, ei siinä paljon kuvauksissa ravattu saatika haastatteluja annettu.
-Elina Nurmi-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, tutki asioiden oikeat taustat ennen kuin tulet tänne nettiin nimettömänä huutelemaan, minä sentään kirjoitan omalla nimelläni.
-Elina Nurmi-
Tämä oli veetuilua muille jotka minua täällä arvostelevat ja minusta puhuvat paskaa.
Jos ymmärrät niin ei ole hirveästi antaa huumoria tälle aiheelle.
-Elina Nurmi-
Ps. En ole hylännyt lastani, en ikimaailmassa tekisi niin.
Siinä tilanteessa kyllä toimii miten parhaaksi näkee, jos sen verran on ajattelukykyinen että päätökset voi tehdä... tai onhan niitä jotka sitten laiminlyövät lapsiaan ja asiat menevät entistä huonommaksi.
Jos jo tilanne on parempaan päin niin sehän on loistavaa. Varmasti tilanteet vielä muuttuvat ja kehittyvät monin tavoin... ulkopuoliset näkevät vain sen pinen osan ja yhden puolen.
Ja tällaisia tilanteita on paljon! HArvempi vain on tapetilla..
Tsemppiä!
Rakastan sitä tyttöä, omaa lastani, yli kaiken, eniten maailmassa, jos luoti lentäisi häntä kohti, en miettisi hetkeäkään vaan hyppäisin sen luodin eteen.
-Elina Nurmi-
En ikimaailmassa, en ikinä, ikinä, ikinä halua siitä lapsesta eroon.
Kunhan saan oman mielenterveyteni kuntoon niin asumisjärjestelyjä mietitään uudestaan.
-Elina Nurmi-
Meillä on erilaisia taustoja ja vaikeuksia elämässä. Jos taustassasi on ikäviä kokemuksia, sitä suuremmalla syyllä ne pitäisi työstää ennen lapsen tekoa. Tässä on juuri tämä aika yleinen ajattelun heikkous: kuvitellaan, että lapsi tuo elämään tasapainoa, parsii parisuhteet jne. Ei, ihmisen pitää ensin olla sinut itsensä kanssa ja sitten miettiä vasta, onko tarjota lapselle sitä ympäristöä, minkä lapsi kaipaa.
Täällä on muuten pikkuisen tekopyhää porukkaa. Ensin haukutaan suut ja korvat täyteen täysin asiattomalla tyylillä ja sitten alkaa henkilön ilmestyttyä palstalla kauhea lässytys. Siksipä kannattaisi pitää noi tuon kaltaiset asiat pois lehdistä. Ei se oikeasti ole helppoa kestää varmaankaan kritiikkiä omasta elämästään, mutta tavallaan se on se kääntöpuoli sille, että lehdessä avautuu elämästään ja saa sen Kanarian matkan.