Mammat miksi huudatatte vauvaanne keskellä kaupunkia asioidessanne rattailla?

Tekisi mieleni huomauttaa asiasta. Ettekö te kuule kun vauvanne itkee? Ottakaa vauva syliin ja lohduttakaa sitä. Syöttäkää vauvaanne, tehkää jotain tekee niin pahaa katsella välinpitämättömiä vanhempia.

Entä jos asioi jossain muualla kuin rattailla, vaikkapa Kelassa? Oletko kokeillut muualle katsomista?

Kermaa tai rasvaista maitoa niin lapsi nukahtaa helpommin sillä se on ravintoaineksiltaan niin "raskasta". Toinen tehokas tapa on ottaa lapsi syliin ja tehdä noin 40 kpl jääkärikyykkyjä. Kyykkyyn ylös vauva kasvojen edessä. 40x toistetaan pienen tauon jälkeen. 40 kertaa tehdään kolmannen kerran jos ei nukahda palataan kermaan tai punaiseen maitoon. Kolmas keino on pitää samaa paitaa päällä useita päiviä niin että hiostuu. Paitaan voi myös tursottaa rintamaitoa. Kun lapsi itkee voi haisevan paidan siirtää vaunuihin jolloin tilanne eskaloituu.

Hyvässä lykyssä joku kommentoisi niitäkin ihan tosissaan ja saisin tuplanaurut!

Pidetäänkö nälässä vai tökitäänkö jollain? Miten erottaa huutaako vauva kuten vauvoilla on tapana vai huudatetaanko häntä?

Kermaa tai rasvaista maitoa niin lapsi nukahtaa helpommin sillä se on ravintoaineksiltaan niin "raskasta". Toinen tehokas tapa on ottaa lapsi syliin ja tehdä noin 40 kpl jääkärikyykkyjä. Kyykkyyn ylös vauva kasvojen edessä. 40x toistetaan pienen tauon jälkeen. 40 kertaa tehdään kolmannen kerran jos ei nukahda palataan kermaan tai punaiseen maitoon. Kolmas keino on pitää samaa paitaa päällä useita päiviä niin että hiostuu. Paitaan voi myös tursottaa rintamaitoa. Kun lapsi itkee voi haisevan paidan siirtää vaunuihin jolloin tilanne eskaloituu.

Hyvässä lykyssä joku kommentoisi niitäkin ihan tosissaan ja saisin tuplanaurut!

Kokeilin noita ihan huvikseni 2kk ikäiseen vauvaan. Kyykyillä nukahti syliin 2 kyykky kierroksella. Nykyään mulla on aika lihaksikkaat reidet. No tuo hikinen äidin tai isän paita toimii hyvin vaunuissa kun vauva aistii tutun tuoksun. Maitoa ja kermaa en ole antanut sillä kysyin hoitajalta niin sanoi että ei todellakaan anneta kermaa vauvalle.

vauva itki vaunuissa ja vanhemmat olivat palauttelemassa pulloja. Oli ilmeisesti otettu vähän jouluna alkohoolia. No katselin silmät pyöreenä touhua siinä vaunujen vierellä.



Huomautin asiasta vanhemmille jota pian jatkoivat matkaansa. Aivan kuin eivät olisi kuulleet huomautustani. Todella törkeetä.

miten ärsyttäviä tollaset kommentoijat. jos se laps huuta vaunuissa,ehkä on väsynyt,pissi vaipassa,nälkä,se vaan viivästyttää jos alkaa lasta nostelemaan syliin ja hyssyttelemään,kotia vaan mars ja nopeaa taikka sopivaan paikkaan vaihtamaan vaippa ja ruokkimaan,siksi voi vaikuttaa välinpitämättömältä jos äiti vaan tyynesti kävelee ja vauva huutaa,ehkä hän on syöttöpaikkaa etsimässä?

mutta itse työntelin huutavaa 2 vuotiasta rattaissa ja sain osakseni todella pahoja katseita. Joku mamma vielä selitti ystävälleen, että tuollaista se on kun äideiltä puuttuu empatia kokonaan.



Ei ehkä kannata arvostella ja töllöttää jos ei tiedä mitä on tapahtunut. Meidän tapauksessa kyseinen kaksivuotias ei uskonut kieltoja vaan yritti kerta toisensa jälkeen juosta autotielle. Ei siinä sitten muu auttanut kun vyöttää kiinni vaunuihin ja huuto alkoi. Yritin pari kertaa jutella lapsen kanssa asiasta mutta lapsi vaan löi minua. Tällaisessa tapauksessa en todellakaan ala nostelemaan lasta syliin vaan annan sitten huutaa vaunuissansa ihan itseksensä kunnes rauhottuu. Ei siinä lapselle mitään huomiota kannata antaa, alkaa huutamaan vaan enempi. Vaunuja pitää työnnellä muina miehinä vaikka kaikki ääliöt tuijottaa ja arvostelee. Sellasta se on olla äiti! :)

esikoiseni kanssa kauppakeskuksessa. Helppo vauva oli, ei juurikaan itkenyt. Oltiin jo lähdössä pois ja pysähdyin vielä katsomaan aurinkolaseja. Vauva alkoi itkemään vaunuissa väsymystään (haki siis unta) Oli syönyt ja puhdas vaippakin pöksyissä. Mutta haki aina unta pienellä itkulla.



Siihen pölähti sit joku papparainen heiluttelemaan minun vaunujani. "Eikö se äiti lohduta pikkuista tai edes heiluta vaunuja" sanoin sitten papparaiselle, että "äiti ei halua opettaa vauvaa nukahtamaan helutuksiin, kohta se nukahtaa...hakee vaan unta" Papparainen siihen "se heiluttelu on sinun tehtäväsi äitinä" Jep jep...taisin sitten sanoa jotain siihen suuntaan että "pidäppäs herra huolta ihan omista asioistasi"



Niin ja ylpeä olen siitä, että tein niin kuin itse arhaaksi näin. Monesti nauratti kaverini jotka hytkytelivät vaunuja ulkona pakkasellakin, että saivat vauvansa nukahtamaan. Minun se oppi nukahtamaan sinne ihan itse ilman mitään hytkytyksiä. Helppoa oli pistää vauva/lapsi päiväunille. Vaatteet päälle, pusu poskelle ja vaunuihin, niin johan tuli uni :)



Ois siinä Papparaisella ihmettelemistä kun ei äiti hoida hommiansa, vaan pääsee jopa helpommalla!

Viimeksi tänään sanoin asiasta kirjastossa kun vauvaa huudatettiin.

no varmaan vauva ymmärsi heti lopettaa :) :;)

mutta itse työntelin huutavaa 2 vuotiasta rattaissa ja sain osakseni todella pahoja katseita. Joku mamma vielä selitti ystävälleen, että tuollaista se on kun äideiltä puuttuu empatia kokonaan.

Ei ehkä kannata arvostella ja töllöttää jos ei tiedä mitä on tapahtunut. Meidän tapauksessa kyseinen kaksivuotias ei uskonut kieltoja vaan yritti kerta toisensa jälkeen juosta autotielle. Ei siinä sitten muu auttanut kun vyöttää kiinni vaunuihin ja huuto alkoi. Yritin pari kertaa jutella lapsen kanssa asiasta mutta lapsi vaan löi minua. Tällaisessa tapauksessa en todellakaan ala nostelemaan lasta syliin vaan annan sitten huutaa vaunuissansa ihan itseksensä kunnes rauhottuu. Ei siinä lapselle mitään huomiota kannata antaa, alkaa huutamaan vaan enempi. Vaunuja pitää työnnellä muina miehinä vaikka kaikki ääliöt tuijottaa ja arvostelee. Sellasta se on olla äiti! :)

Ei äitinä oleminen ole ihan tuollaista. Jotain on mennyt nyt pieleen kun lapsi ei tottele ja riehuu tuollalailla. Sinäkin menetät kasvosi muiden silmissä. Ottaisin yhteyttä johonkin ammattikasvattajaan.

mutta itse työntelin huutavaa 2 vuotiasta rattaissa ja sain osakseni todella pahoja katseita. Joku mamma vielä selitti ystävälleen, että tuollaista se on kun äideiltä puuttuu empatia kokonaan.

Ei ehkä kannata arvostella ja töllöttää jos ei tiedä mitä on tapahtunut. Meidän tapauksessa kyseinen kaksivuotias ei uskonut kieltoja vaan yritti kerta toisensa jälkeen juosta autotielle.

- meillä uhmaikäisen kanssa - poika vaan heittäytyi jalkakäytävälle karjumaan kurkku suorana, kun äiti ei suostunut ylittämään katua jostain tietystä paikasta. Ja repimään itseään ja äitiä vilkasliikenteistä katua kohti väkisin - pakkohan siinä on kiskoa poikaa takaisin kun autoa pukkaa kahdella kaistalla. Siihen joku täti sitten hämmästelemään että "mikäs pojalla hätänä", ja ilme että nyt äiti taitaa olla lapselle ilkeä tms. Josta huomiosta uhmiksen karjuta vaan yltyy. Meikäläinen siihen vaan että tässä ei ole muuta hätää kuin että lapsi haluaa kiertää kadun yli jostain huitsin nevadasta, ja äiti haluaa mennä suorinta tietä kotiin.

Lisäksi taustaa: jokunen viikko aiemmin lapsi oli aloittanut uhmaikä-karjumiset, ja me vanhemmat olimme havainneet että mikä vain "erimielisyys" laukaisi karjumisen, (= lapsi halusi punaisen mukin, sai punaisen mukin, jolloin se ei kelvannutkaan vaan halusikin sinisen, jonka saatuaan se ei kelvannut jne jne) ja päättäneet että jaahas tämä on nyt tämmöistä ja jokaiseen tämmöiseen oikkuun ei nyt vain aleta joustaa, vaan toimitaan tilanteen mukaan järkevästi. Esim. ko tilanteessa EI lähdetä kiertelemään lapsen ehdottamille reiteille, koska oli havaittu että tämmöisen tekeminen aiheuttaa saman karjumisen toisessa kohtaa, vähän myöhemmin.

lastenkasvatusta on erittäin helppo neuvoa sivusta...etenkin lapsettomien (itsekin ennen lapsia ihmettelin miski joku "antaa" lapsen itkeä jossain kaupassa. VOivoi...kun ei ne vaan ole mitään on/off-nappulalla varustettuja ne vekarat...)

Ei äitinä oleminen ole ihan tuollaista. Jotain on mennyt nyt pieleen kun lapsi ei tottele ja riehuu tuollalailla. Sinäkin menetät kasvosi muiden silmissä. Ottaisin yhteyttä johonkin ammattikasvattajaan.

uhmaikä voi olla just tuollaista.

Sinulla ei taida olla ollut uhmaikäisiä lapsia??

UHMAIKÄÄ. Uhmaiässä lapsi havaitsee olevansa yksilö. Lapsesi on ilmeisesti jonkinlainen kone tai robotti joka palvelee yhteiskuntaa niskottelematta?

ottakaa vauva syliin!

päästä kotiin, jos vaikka tityyn bussiin pitää ehtiä, niin ei sitä vauvaa voi sylissä koko matkaa kantaa, vaunuja työntäen. Eikä mikään sitä takaa, että sylissä itku loppuisi, siis ainakaan meillä. Usein olen siirtänyt vauvan kantoreppuun ja itku vain jatkuu ja jatkuu.

refluksi vaiva ja itki lähes vuoden ikäiseksi lähes ympärivuorokauden,ei voinut mitään,niin kamalaa kuin se lapselle olikin.

En minä huudata, vauva huutaa ihan itse. Enkä minä ole siitä tilivelvollinen kelleen.

vaunuissa. Siihen ei auta syliin ottaminen, se vain pahentaa tilannetta. Olen yh, väsynyt ja tottunutkin osittain jo lapsen itkuun, enkä tule huomioineeksi että muita ihmisiä se sattaa häiritä. Mua ahdistaa ihmise,t jotka tulevat kurkkimaan vauvaa koppaan ja luovat sen jälkeen minuun paheksuvan katseen (koska en tee asialle mitään). Se on niin loukkaavaa. Tunnen kyllä lapseni ja tiedän milloin hänellä on todellinen hätä ja mikä on sellaista kiukkuhuutoa ja/tai unen hakemista. Mulla on myös taapero, joka vaatii osnasa kun olemme liikenteessä. En kertakaikkiaan voi/pysty/jaksa jokaiseen itkuun aina vastata (eikä se edes auttaisi). Ja katson kyllä minulla olevan oikeus käydä joskus kirpparilla, kaupoissa, virastoissa....

jos vauva huutaa joskus kuten minun vauvani aikoinaan (tosin huusi tosi harvoin kaupoissa tai ulkona kun heti reagoin) tai kun nykyään uhmaikäisenä yrittää kaupoissa saada omaa tahtoaan läpi tai kun olen päälle 40 ja raskaana niin mahaani tuijotetaan paheksuvasti. Eikö tässä saa kaupungilla rauhassa enää kulkea!

itkevän vauvan äitiä Forum 24-lehdessä? Pidä maho huolta omista asioistasi ja keskity miettimään miten lohduta sitä itkevää adoptiolastasi kaupungilla sitten kun sen saat.

tällainen haukkuminen on ala-arvoista. Ilmo lähti.