Mammat miksi huudatatte vauvaanne keskellä kaupunkia asioidessanne rattailla?

En silti suostunut jäämään neljän seinän sisälle. Olisi varmasti oikeasti tullut hulluksi sen huutavan vauvan kanssa yksin sisällä.

Miten käy lapsen kun se otetaan huostaan väkivaltaisen käytöksen johdosta?

Eikö parempi olisi niellä se vähäinen ylpeys tai osallistua itkuun jos se niin pahalta tuntui?

mun vauva 4 kk itkee aina vaunuissa. ainoa paikka mihin poistun kotoa on kun vien ja haen esikoisen eskarista. matkaa noin kilometri. ärsyttää suunnattomasti muiden ihmisten syyllistävät katseet ja niinpä melkein joka päivä tällä matkalla sekä vauva että äiti itkee. alan olla aika poikki eikä yhtään helpota että tällä palstalla on tollasia idiootteja jolla ilmeisesti on helpot vauvat kun kehtaa tälläsiä aloituksia tehdä. ja joo on mulla kaikki kantoliinat ja -reput mutta ei auta. eipä päästä autollakaan mihinkään kun huutaa kaukalossa. joten pliis jos näätte kun mun vauva huutaa ni ei tartte mulkoilla, kaikkeni teen..

Toivottavsti teillä pian helpottaa, toi teidän tilanne kuulostaa ihan kamalalta.

Meillä vähän sama tilanne siinä mielessä, että meidän ihana ja superhelppo aurinkoinen 1-vuotias tyttö on nyt alkanut huutamaan julkisissa kulkuneuvoissa. Ihan sama, ollaanko junassa vai bussissa tms, niin tyttö kirkuu koko matkan. Ja mikään, EI MIKÄÄN, ei auta. Jos joku mua tulee mulkoilemaan, tai mikä pahempaa; kommentoimaan, mä en takaa, mitä teen. Alkaa hermot olla jo niin tiukalla, että joku ap:n kaltainen idiootti saisi kyllä turpiinsa aika äkkiä.

Aika asiaton kommentti tai kommentointi. Ei tuntemattomille noin vain huomautella asioista. Ensin pitää esittäytyä ja kysyä lupaa keskusteluun. Minä ainakin pöyristyisin tilanteessa jossa tuntematon kommentoi minulle jotain ilman esittelyä itsestään.

kyllä minäkin esim. kaupassa säälin vauvoja jotka raukat huutavat vaunuissa pää punaisena eikä kukaan ota syliin )': kyllähän se on useissa tutkimuksissa todettu että vaikuttaa mm. itsetuntoon että vauvan tarpeisiin ei vastata. Niihin täytyy vastata heti, 5 min liian pitkä aika vauvalle. Ja jos vauvalla on koliikki ja huutaa, niin sitten saa huutaa sylissä ei vaunuihin hylättynä.



t. koliikki vauvan (joka jo 4v) äiti

Toivottavasti pääsee jouluostoksille rauhassa!

itkevän vauvan äitiä Forum 24-lehdessä? Pidä maho huolta omista asioistasi ja keskity miettimään miten lohduta sitä itkevää adoptiolastasi kaupungilla sitten kun sen saat.

Olen hämmästynyt. Huudatatteko lapsianne? Ettekä tee mitään? Minä saan haukut, olen nyt idiootti.

En tiennyt, kuinka paljon vauvanhuudattajia löytyy tästä maasta.

kaikki vauvat vaan eivät osaa heti rauhoittua.Meillä esikoinen huusi aina n tunnin ennen nukahtamista sekä heti herättyään alkoi ulvoa kuin palosireeni. Riippumatta siitä oliko sylissä tai missä, hyssyteltiinkö, laulettiinko, eikö laulettu, oliko sängyssä, jne jne. Ns mikään ei vaikuttanut, hän vain itki kunnes nukahti. Tämä loppui kun hän oli n 10 kk.

Emme itkettäneet tahallaan :) päinvastoin kaikki konstit koitettiin ettei ois itkenyt.

Tämä vähän rajoitti sosiaalista elämää = hänen kanssaan ei todella voinut mennä esim kahvilaan ystäviä tapaamaan. Tietty ystävät kävivätmeillä, mutta oli hankalaa jutella kun vauva parkui aina sen n tunnin ennen nukahtamista + meikäläinen kanniskeli ja hyssytteli + kaveri koitti sillä aikaa viihtyä :).

Ei ole kaikki miltä näyttää :).

"huonosti on asiat jos itkemällä pitää vauvan nukahtaa"



duoda duoda - lue vaikka joku vauvanhoito-opas - kaikki vauvat eivät osaa nukahtaa "rauhassa".



Onhan se hienoa jos omalle kohdalle on sattunut vain vauvoja jotka tekevät niin.



Mutta kun vauvoja on erilaisia. Meidän vauva ei pienenä nukahtanut muuten kun itkettyään. Mekannettiin, hierottiin, ei hierottu, ei kannettu, laulettiin, vaihdettiin D-tippojen merkkiä,, syötettiin,ei syötetty, äiti vaihtoi ruokavaliota josko esim äidin lehmänmaidonjuonti aiheutti vatsavaivoja (ei vaikutusta) jne KAIKKI MAHDOLLISET KONSTIT mutta hän vain itki ennen nukahtamista. N 10-kuisena hän alkoi nukahtaa rauhallisena.



Kuopus taas - hän jo ihan pikkuvauvana saattoi vaan väsyneenä katsoa hetken esim kattoon, kääntää kylkeä + alkaa nukkumaan.

ei kannata vauvoja kantoliinassa kannella.

Ovat vaunuissa paremmassa suojassa. Varsinkin jos väentungoksessa liikutaan.

minusta vauva on enempi suojassa kantoliinassa kasvot äitiin päin kuin vaunuissa.

Pakko kommentoida kun näitä ääliöitä näkyy riittävän. Mulla on ollut onneksi helppo lapsi. Ei koskaan itke kaupassa tai kun ollaan kodin ulkopuolella. Sitten sen yhden ainoan kerran viime talvena kun oltiin menossa ulos kauppakeskuksesta ja saatiin pipot ja tumput jne. puettua takas päälle niin vauva itki pari kertaa yhyy yhyy..siis todellakin vain pari kertaa..jopas paikalle sattui kurvaamaan joku vanha huuhkaja jonka oli pakko ohimennen kommentoida että "ai, tänään on huono päivä". Vittu että teksis mieli sanoa suorat sanat tollasille turhan kommentoijille. Kyllä ne lapset nyt vaan sattuu joskus itkemään. Ei ne mitään umpinaisia nukkeja ole! Ja tartteeko tollasta nyt tulla edes kommentoimaan. Tais tädillä itsellä olla vaihdevuodet ja kuumat aallot just menossa.

Soittavat vähän väliä ovikelloa ja kyselevät tarvitsenko vauvanhoitoon apua.. Tunnen itseni niin huonoksi äidiksi. Itku kuulemma kuuluu hyvin ilmastointia pitkin.

Tänään oli pakko huomauttaa eräälle mammalle vauvoista ja lastenkasvatuksesta.

Olin vaateostoksilla.

Vauva huusi täyttäkurkkua ja äiti näytti itsekin olevan hädissään. Huomasin paikkani ja puutuin heti. Tervehdin äitiä ja esittelin itseni lyhyesti.



Ammattini ei tullut hänelle yllätyksenä, kun kaappasin vauvan nopeasti syliini ja asetin pöydälle riisuin toppahaalarin ja pipon pois. vauva rauhottui hetken kuluttua. Selitin mammalle ettei vauvakaan pidä liiasta lämmöstä.

Vauvan niska oli aivan märkä.



Äidin selityksenä oli että pukeminen vie aikaa ja vaivaa. Lupauduin todistamaan hänelle että pukemiseen kuluu aikaa vain korkeintaan 2 min.



minuutin ja kahdenkymmenenkahden sekunnin kuluttua äiti myönsi mokanneensa pahasti.



Annoin anteeksi sillä hän oli ensikertalainen.



T: Yhen anoppi

Että pitävät vauvansa vähän hiljempana kun minä tulen aamulla yövuorosta ja haluaisin nukkua hiljaisuudessa. Kävisivät vaikka ulkoilemassa sen ajan kun minä otan unta että voin maksaa veroja.

millaista tekstiä täällä on. Itse vasta odotan ensimmäistäni, joten kokemusta minulla ei henk. koht. ole siitä vaunuissa itkevästä lapsesta. Mutta uskon että eiköhän jokainen tee lapsensa kanssa niinkuin parhaaksi näkee. Ehkä toiset lapset ovat herkempiä itkemään kuin toiset. Tuskin kukaan äiti laittaa kiusaksi lastaan vaunuihin ja lähtee kaupungille ihmisiä ärsyttämään vauvan itkulla.

Itse annan kaiken sympatiani niille äideille, jotka ovat kaikkensa tehneet ja lapsi siltikin itkee. Pakkohan teidänkin kaupassa on käydä.

Ja itse en koe että lapsi saisi traumoja vaikka muutaman minuutin itkisikin.

Itse luin juuri tuollaista vauva opasta missä sanottiin ettei vauvan jokaiseen inahdukseen saisi reagoida niin että ollaan syliin ottamassa. Vaan että tosiaan lapsi saattaa vaikka etsiä untansa. Ja ennenkuin tähän joku älähtää niin sanoin että LUIN, joten omakohtaisata kokemusta asioista ei vielä ole. Toivottavasti en itse ikinä kohtaa yhtään tuollaista ilkeää, täydellistä äitiä, jonka lapset eivät itke ikinä ja jotka tulevat mielipiteitään kertomaan.

Voimia kaikille teille joiden lapset itkevät. Myös julkisilla paikoilla, mikä taitaa olla suuri synti tänä päivänä..

Sitten se lopetti. Keskellä vilkasta liikennettä. Monen kuukauden huudon jälkeen huolestuin. Tuli mieleen SI, kätky ja moni muu.

Vauva vain lopetti huudon.

Itkee vain vähän ennen nukkumaanmenoa.



Nykyään tuntuu hullulta liikkua kaupoissa kun vauva on niin hiljainen eikä tarvitse tuntea itseään paskaksi äidiksi.



Se vain loppui kuin tyhjään?!!

syötin vaihdoin vaipan. Tein kaikkeni ja hän itki. Sitten eräs rouva nykäisi minua kovaa hihasta (niin että käsivarressani on nyt mustelma) ja sanoi ettenkö osaa hoitaa lastani. Pitääkö hänen hoitaa lapseni vai saammeko me muut matkustaa rauhassa. Olin bussissa.

kun asioi vaunuilla ja vauva itkee. Ei juma, uskaltaakohan täältä seinien sisältä lähteä mihinkään kun on superanopit jakelemassa hikisukka nevojaan.

Oikeesti alkoi ahdistaa tämän ketjun luettua.

mutta itse työntelin huutavaa 2 vuotiasta rattaissa ja sain osakseni todella pahoja katseita. Joku mamma vielä selitti ystävälleen, että tuollaista se on kun äideiltä puuttuu empatia kokonaan. Ei ehkä kannata arvostella ja töllöttää jos ei tiedä mitä on tapahtunut. Meidän tapauksessa kyseinen kaksivuotias ei uskonut kieltoja vaan yritti kerta toisensa jälkeen juosta autotielle. Ei siinä sitten muu auttanut kun vyöttää kiinni vaunuihin ja huuto alkoi. Yritin pari kertaa jutella lapsen kanssa asiasta mutta lapsi vaan löi minua. Tällaisessa tapauksessa en todellakaan ala nostelemaan lasta syliin vaan annan sitten huutaa vaunuissansa ihan itseksensä kunnes rauhottuu. Ei siinä lapselle mitään huomiota kannata antaa, alkaa huutamaan vaan enempi. Vaunuja pitää työnnellä muina miehinä vaikka kaikki ääliöt tuijottaa ja arvostelee. Sellasta se on olla äiti! :)

Ei äitinä oleminen ole ihan tuollaista. Jotain on mennyt nyt pieleen kun lapsi ei tottele ja riehuu tuollalailla. Sinäkin menetät kasvosi muiden silmissä. Ottaisin yhteyttä johonkin ammattikasvattajaan.

lapsia ja niiden luonteita kun ei voi valita mistään kuvastosta :) Ole sinä onnellinen jos ei omalle kohdallesi sattunut tempperamenttisempaa uhmaikäistä.

Voi tulla Eemeli. Kukaan ei pidä Eemeleistä.

Voi tulla Eemeli. Kukaan ei pidä Eemeleistä.

Vaikka onkin kovin villi ja haastava poika. Hermot on kireellä lähes aina ton pojan kanssa, mutta en kyllä ikuna vaihtaisi johonkin äidin helmoissa roikkuvaan tosikko lapseen. Meidän haastava poika osaa sentään iloita ja leikkiä ja olla empaattinen ihana lapsi...aina välillä :)

jos on hereillä. Ja muuten niin itkee liinassakin.