Mistä niitä kunnon naisia löytää?
Olen nyt käynyt kolmilla nettitreffeillä, ja ikävää sanoa, mutta pelkkiä jakojäännöksiä on tullut vastaan.
Kommentit (107)
täyttäisin ap:n mittavat vaatimuksen kunnon naisen suhteen. Minut voi löytää tanssilavoilta humppaamasta :-)
Taidanpa siis ryhtyä salsaamaan. :D
Ja siellä on tullut vastaan monenlaista tallaajaa.
Ihan sellaisia jotka olivat tosi kivoja kun kirjoiteltiin, mutta kun tavattiin ulkonäkö ei mitenkään säväyttänyt, ei siis niin mitenkään. Eikä kyse ollut ylipainosta tms. vaan olivat niin tavattoman tavallisen näköisiä, niissä miehissä ei ollut mitään mikä olisi sytyttänyt kipinää mulla. Enkä nyt tarkoita että miehen pitäisi olla mitenkään mallin näköinen, mutta hauskat nauravat silmät, tai valloittava hymy tms. olisi jo riittänyt.
Sitten on ollut niitä joiden kanssa olen ensin kirjoitellut ja sitten ovat lähettäneet kuvansa ja meinasin lentää persaukselleni kun näin komean uroksen. Tämä komea ulkomäkö oli myös sitten livenä ihan yhtä komea. Jätkä vaan tuumasi että hän on vaan ihan tavallisen näköinen. Meikäläiseltä pyöri sukat jalassa niin pahasti että huhuh!! ;-))
Tämä jätkä vielä nolona alussa kertoi että hän painaa yli 90kg (= lihava), joo, mutta jos on 1,85m pitkä ja erittäin lihaksikas, niin 90kg ei ole paha!! :-DD
Aivan ihana mies!
Tapasin myös muita tosi kivoja miehiä, ja parhaat olivat ne jotka heti kertoivat rehellisesti itsestään. Ei siinä tartte mollata itseään, mutta kertoivat esim. "painan 120kg, haittaako se?". Siihen vastasi että ei haittaa, jos olet muuten mukava.
Toinen kertoi että hän kuuro, ei sekään haitannut, koska oli muuten tosi mukava mies.
Kyse on myös siitä miten itseensä suhtautuu.
Ja kyllä, loppujen lopuksi se unelmien mies löytyi sieltä netistä, belive it or not!
mistä löytää kunnon nainen.
Ihan mistä vaan, täältäkin. Itse katson tuollainen olevani (kaikki kohdat täsmäsivät), sinkkuna olen koska löytämäni mies ei sitten kunnollinen ollutkaan.
Mutta vaikka täsmäisin listaasi, ja olisin unelmiesi nainen, tiedän, että nettitreffien jälkeen saisin mennä minäkin. Miksi? Koska luonteenpiirteiltäni olen enempi tarkkailija ja mietiskelijä ja todellisen minäni näkevät vain ne jotka olen tuntenut kauemman aikaa ja joihin luotan. Ujo siis. Veikkaan että tuntematta minua luullaan leuhkaksi... Tuo ujous ei sulje pois sosiaalisuutta, se vain ohjaa sitä mitä itsestään antaa.
Neuvoni kaiketi on, että anna toinen mahdollisuus noille nettituttavuuksille. En tiedä riittäisikö itselläni edes viidet treffit kunnon tuttavuuden tekemiseen.
Siksi olenkin varma, että työmaailmasta tai harrastuksista voin oman tulevan kumppanini löytää, siellä osaan olla oma itseni eikä kukaan teilaa ensivaikutelman vuoksi.
harrastusten parissa.
AP
Siksi olenkin varma, että työmaailmasta tai harrastuksista voin oman tulevan kumppanini löytää, siellä osaan olla oma itseni eikä kukaan teilaa ensivaikutelman vuoksi.
suunnittelin heittäytyväni kaverini armoille, josko yrittäisin luottaa hänen arviointikykyynsä ja järjestäisi minulle sokkotreffit, JOS löytyy sopiva mies kohdalle.
Muutoin uskon kuten sinäkin, ap, että kumppanin todennäköisesti löydän töistä tai harrastuksista.
Laita riittävästi kuvia itsestäsi nettiprofiiliin. Listasi ei ole mitenkään kohtuuton, vaan sanoisinpa että nuo ovat ihan minimivaatimuksia kumppanille, tuota huonompaa ei ainakaan kannata ottaa. :)
Yksi kriteerit kohtalaisen hyvin täyttävä 33-vuotias sinkkunainen pääkaupunkiseudulta tulee mieleen, mutten tiedä miten hän suhtautuisi, jos sanoisin että järjestin hänelle sokkotreffit vauvapalstalla. Ei ehkä innostuisi...
No, avoimin ja positiivisin mielin kannattaa lähestyä ihmisiä. Oma "se oikeani" löytyi sattumalta, kun erään vanhan tutun kanssa tunteet lämpenivät erittäin epätodennäköisissä bileissä. Sattuman kauppaa tämä on, mutta tärkeää on antaa ihmiselle mahdollisuus, eikä tyrmätä heti, vaikkei suuri rakkaus samalla sekunnilla iskisikään. Näin tunnut tehneenkin, olet sentään tavannut noita nettinaisia kerran tai kaksi.