Lue keskustelun säännöt.
Uuden miesystävän lapset ei hyväksy minua. Mitä voin tehdä muuttaakseni tilanteen?
26.03.2012 |
Tapasin miehen vuosi sitten, aluksi tapailtiin muutaman kuukauden ajan ja nyt olemme seurustelleet 8kk ajan. Yhteenmuutto on tullut ajankohtaiseksi.
Minulla ei ole lapsia, miehellä on. Lapset ovat täysi-ikäisiä, 22v ja 26v. Itse olen 34v ja miesystäväni 47v. Suhteemme ei ole alkanut pettämisestä, oli eronnut vaimostaan (lapsiensa äitistä) ja paria vuotta aikaisemmin. Minä puolestani olin ollut sinkkuna muutaman kuukauden ajan kun tapasimme.
Miesystäväni jälkikasvu on ollut minua vastaan alusta saakka. Ilmeisesti eivät hyväksy ikäeroamme vaikka sitä on vain 13 vuotta. Tavatessamme käyttäytyvät normaalisti mutta jos kysyn asiasta, sanovat suoraan että eivät hyväksy parisuhdettamme ja toivovat että eroamme. Erityisesti vanhempi lapsi, poikansa on sitä mieltä että mitä nopeammin tämä loppuu, sen parempi heille. Toivovat vanhempiensa yhteenpaluuta, vaikka mies on sanonut että sitä ei tule tapahtumaan. Ex-vaimonsa mielipidettä en tiedä.
Toisaalta ymmärrän lasten toiveen vanhempiensa yhteenpaluusta, eivätkö kaikki niin toivo? Mutta toisaalta ovat täysi-ikäisiä, olivat eronkin tapahtuessa. Onko tuollainen tavallinen suhtautuminen aikuisillekin ihmisille, että toivovat eronneiden vanhempiensa vielä palaavan yhteen? Miten tästä eteenpäin? Täytyykö vain puskea eteenpäin välittämättä heidän mielipiteestä, tehdä niinkuin minä ja mies haluamme? Onko täällä ketään kuka olisi elänyt samassa tilanteessa? Miten asia ratkesi?
Kommentit (104)
Minun mielestäni ap:n ei tarvitse kertoa lapsettomuudestaan ellei itse siihen ole valmis ja halua kertoa. Se on niin henkilökohtainen asia ettei sitä tarvitse jakaa.
Osoitatte lapsille, että lapset ovat isälleen omalla tavallaan ykkösiä kuten aina aiemminkin ja isä-lapsi-suhde pysyy samanlaisena ja vähintään yhtä tiiviinä kuin tähänkin asti. Ja huolehditte siitä, suhteenne ei ole lapsilta millään tavalla pois vaan päinvastoin isällä on enemmän energiaa ja intoa olla kiinnostunut lapsistaan(kin), kun hän on onnellinen kotonakin. Kun lapset kokevat olevansa isälleen tärkeintä maailmassa (vaikka sinäkin olet, siinä omassa sarjassasi jolloin isän lapsille antama huomio ja rakkaus ei ole sinultakaan pois)), on heidän helpompi hyväksyä isän uusi rakkaus.
Tue sinä isää kaikkeen lapsiin liittyvässä. Kannusta soittamaan lapsille ja kysymään kuulumisia, kannusta kutsumaan saunomaan tai sununtaikahville tai torstaipizzalle. Kannusta isää käymään lasten luona, ehdota että käytte koko porukka (tai joskus vaikka isä ja yksi lapsi kaksistaan) joskus vaikka sienessä tai keilaamassa tai mitä tahansa. Suhtaudu lapsiin sillä tavalla että uskot heidän rikastuttavan elämääsi kuin ystävät. Enkä tarkoita että sinun täytyy ystävystyä ehidän kanssaan mutta yritä sinä uskoa heistä aina hyvää ja toivoa heille hyvää. Uskon sen huokuvan sinusta ja toivottavasti vähitellen kantavan hedelmää.
Paljon voimia ja iloa toivon sinulle. Toivottavasti pian helpottaa. Yhteenmuutto on iso askel ja muutosvastarinta on usein iso. Toivottavasti sen jälkeen helpottaa.
t. 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse olen eronnut kymmenisen vuotta sitten, lasteni isä meni hyvin pian uusiin naimisiin ja isän luona ei sen jälkeen ollut kotia lapsilleni, aina on sovittava etukäteen koska voi tulla käymään.
Lasteni ystävät sanovat samaan isien ja heidän uusien puolisoidensa kanssa on aina etukäteen sovittava koska voi tulla ja miten pitkäksi aikaa, äitien luo voi mennä koska vaan vaikka keskellä yötä kaverien kanssa ja kännissä, koska äitien luona on koti vaikka asuisi omassa kodissa toisaalla. Ja vaikka äidillä olisi uusi puoliso.
Jostain syystä suurin osa äideistä laittaa lapset etusijalle vaikka olisivat suhteessa uuteen mieheen, mies sen sijaan laittaa etusijalle itsensä ja uuden puolison ja tämän mahdolliset lapset ja sitten vasta tulee omat lapset edellisestä suhteesta.
harmi ettei isän luona voi käydä silloin haluavat. Minulle on itsestään selvää että mies ja lapsensa saisivat tavata myös meidän kotonamme aina kun haluavat. Onhan se miehenkin koti ja hänellä sananvaltaa samalla tavalla kuin minullakin. Mitä edes ajattelee ihminen joka torpedoi puolisonsa suhteen lapsiinsa tuolla tavalla? Pistää ihan vihaksi.
Minun luokseni on aina ystävät ja sukulaiset tervetulleita, oli yö tai päivä. Ja toivon että puoleeni uskalletaan kääntyä myös silloin kun tarvitaan apua.
Allekirjoitan täysin jonkun vastaajan mielipiteen siitä että puoliso ja lapset voivat olla molemmat ykkössijalla vaikkakin eri tavalla.
ap
Minkälaisia ikäeroja sun isällä ja niillä nuoremmilla naisilla on ollut? Esimerkkinä jos isä on ollut 60-vuotias, niin onko naisystävä ollut lähempänä viittä -vai kolmeakymppiä? Mielenkiinnosta vaan kyselen.
AP:n mies on lapsensa aikuiseksi kasvattanut ja saa todellakin nauttia AIKUISESTA parisuhteestaan, eikä asia kuulu mitenkään näille "lapsille".
Ja johan AP mainitsi olevansa varakkaampi kuin miehensä, joten tuskin kärkkyy perintöä.
Onko tämä maailma todella mennyt sellaiseksi, että oman sukulaisen ( tässä tapauksessa isän ) onni ei ole tärkeää sen rinnalla, että ehkä jotain joskus jättää kuoltuaan lapsille. Eli miehen pitäisi elää yksin elämänsä ja vaalia maallista mammonaansa näille lapsille.
Voi v... ole AP lujana, äläkä anna näiden mussukoiden tulla teidän väliin. Eläkää omaa elämäänne ja jos se ei herrantertuille kelpaa, isä tavatkoon heitä ja sopikoon tapaamiset "lasten" kanssa suoraan. Mä en sinuna antaisi tuon asian pilata hyvää parisuhdetta vaan pysyisin mahdollisimman neutraalina jälkikasvua kohtaan ja etäisenä jos se on heidän toive.
Minkälaisia ikäeroja sun isällä ja niillä nuoremmilla naisilla on ollut? Esimerkkinä jos isä on ollut 60-vuotias, niin onko naisystävä ollut lähempänä viittä -vai kolmeakymppiä? Mielenkiinnosta vaan kyselen.
minuakin kiinnostaa tämä ikäero?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta kolmikymppisen pojan kannattaisi keskittyä omaan elämäänsä ja jättää isänsä kyttääminen vähemmälle. Ylipäätään en tajua, miksi aikuisia ihmisiä pitää hyysätä ja mielistellä asiassa, joka ei heille edes kuulu. Ongelma on heillä, jos eivät hyväksy sitä, että isänsä elää omaa elämäänsä. Näillekö pitäisi vielä korostaa, että ovat isänsä elämässä ykkössijalla. Voi morjens. :D
Ja joo, minäkin viskaan kotoani menemään just mitä lystää, mm. vanhoja meikkejä, olivatpa omia tai jonkun mua edeltäneen sutturan. Jotain rajaa.
Kohta kolmikymppisen pojan kannattaisi keskittyä omaan elämäänsä ja jättää isänsä kyttääminen vähemmälle. Ylipäätään en tajua, miksi aikuisia ihmisiä pitää hyysätä ja mielistellä asiassa, joka ei heille edes kuulu. Ongelma on heillä, jos eivät hyväksy sitä, että isänsä elää omaa elämäänsä. Näillekö pitäisi vielä korostaa, että ovat isänsä elämässä ykkössijalla. Voi morjens. :D
Ja joo, minäkin viskaan kotoani menemään just mitä lystää, mm. vanhoja meikkejä, olivatpa omia tai jonkun mua edeltäneen sutturan. Jotain rajaa.
että 2:sen isän naiset eivät asu isän kanssa avoliitossa, kunhan hengailevat siellä. Asuvat muualla. Eivät silloin ole siinä asemassa että että voivat heittää isän asunnosta yhtään mitään roskiin. Ja vaikka asuisivatkin yhdessä, olisi hyvin kohteliasta kysyä 2:selta ja sisaruksilta haluavatko nämä säilyttää äitinsä tavarat. Kyseessä kun ei tosiaan ollut mikään aikaisempi parin kuukauden suttura.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta kolmikymppisen pojan kannattaisi keskittyä omaan elämäänsä ja jättää isänsä kyttääminen vähemmälle. Ylipäätään en tajua, miksi aikuisia ihmisiä pitää hyysätä ja mielistellä asiassa, joka ei heille edes kuulu. Ongelma on heillä, jos eivät hyväksy sitä, että isänsä elää omaa elämäänsä. Näillekö pitäisi vielä korostaa, että ovat isänsä elämässä ykkössijalla. Voi morjens. :D
Ja joo, minäkin viskaan kotoani menemään just mitä lystää, mm. vanhoja meikkejä, olivatpa omia tai jonkun mua edeltäneen sutturan. Jotain rajaa.
että 2:sen isän naiset eivät asu isän kanssa avoliitossa, kunhan hengailevat siellä. Asuvat muualla. Eivät silloin ole siinä asemassa että että voivat heittää isän asunnosta yhtään mitään roskiin. Ja vaikka asuisivatkin yhdessä, olisi hyvin kohteliasta kysyä 2:selta ja sisaruksilta haluavatko nämä säilyttää äitinsä tavarat. Kyseessä kun ei tosiaan ollut mikään aikaisempi parin kuukauden suttura.
Ok, en muistanut noin tarkkaan, mutta ylipäätään en tajua vanhemmissa roikkumista aikuisiällä. Mua ainakin kiinnostaa lähinnä omat miesasiani, ei äitini tekemiset. Jotenkin narsistista.
että tosiaan, ei äitini tosiaan ollut pari kuukautta isäni luona asunut suttura, jonka tavaroita uudet naiset voivat itsestänselvästi ottaa käyttöönsä. Vanhempani olivat naimisissa 36 vuotta. Isäni seurustelusuhteista mikään ei ole ollut kovin vakava ja kukaan ei ole ollut muuttamassa isäni luo. Pisin suhde on tainnut olla 5kk, muut lyhyempiä. Minusta kenelläkään naisista ei ole ollut minkäänlaista oikeutta käydä viskomassa mitään tavaroita roskiin- tai ottaa myöskään mitään äitini tavaroita käyttöönsä.
Naiset ovat olleet isääni 1-31v nuorempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tiedän, että jopa ikiomat vanhempani harrastivat seksiä loppuun saakka. Siitä ei koskaan puhuttu mutta äitini pyysi joskus kyytiä kierukan laittoon, ihan viimeisinä kuukausinaan, ja muutenkin se tuli ilmi kun äiti kirjoitti ainja gynekologinsa nimen ja ajanvarausajan seinäkalenteriin. Mutta enempää siitä ei puhuttu. Nyt isä sen sijaan saattaa tokaista että "Kyllä ehkäisystä on huolehdittu kun Mirja on vielä niin nuori" tai että "Tallinnasta taitaa saada sitä viagraakin halvemmalla". Myös kortsuja (uusia) on ollut mm. isän taskuissa, kun olen niitä tyhjennellyt pestessäni hänen pyynnöstään hänen pyykkejään. Ok, että on seksielämää mutta miksi sitä pitää tuoda ilmi puheissa omille lapsilleen?!!!
ehkä tuo vanhemman "muuttuminen" seksuaaliseksi olennoksi on osasyy hyväksymättömyyteen. Se tuli mieleeni kun luin nro 2 kertomusta kuinka isän kotiovelta on käännytetty pois kun ovat menneet kylään kun nainen on ollut vähissä vaatteissa. Ajattelin että selvä juttu, ovat olleet harrastamassa seksiä ja onhan se noloa kun täysi-ikäiset lapset paukkaa paikalle. Nuoremmilla ihmisillä tai nuoremman puolison kanssa seksielämä on monesti viriilimpää kuin vanhemmilla ihmisillä, seksiä voi harrastaa muutenkin kuin lauantai-iltana kympin uutisten jälkeen.
ap
mies pystyy kyllä koinimaan kuin kani, ja osaa hakea viagratkin Tallinnasta, mutta sitten pyykinpesu pitää jättää tyttärille... ei hyvää päivää...
Ei ihme, ettei ne nuoret naiset moisen fossiilisen rusinan seurassa viihdy kuin sen verran, että saavat rahat irti papasta.
että vanhempi lapsi (poika) ei voi hyväksyä sinua isänsä elämään koska näkee sinut oman ikäpolvensa edustajana ja pikemminkin näkee sinut itselleen sopivana puolisona? Joku tätä tarjosikin mutta taisit tyrmätä näkemyksen täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että vanhempi lapsi (poika) ei voi hyväksyä sinua isänsä elämään koska näkee sinut oman ikäpolvensa edustajana ja pikemminkin näkee sinut itselleen sopivana puolisona? Joku tätä tarjosikin mutta taisit tyrmätä näkemyksen täysin.
en usko tähän hetkeäkään.
ap
että tosiaan, ei äitini tosiaan ollut pari kuukautta isäni luona asunut suttura, jonka tavaroita uudet naiset voivat itsestänselvästi ottaa käyttöönsä. Vanhempani olivat naimisissa 36 vuotta. Isäni seurustelusuhteista mikään ei ole ollut kovin vakava ja kukaan ei ole ollut muuttamassa isäni luo. Pisin suhde on tainnut olla 5kk, muut lyhyempiä. Minusta kenelläkään naisista ei ole ollut minkäänlaista oikeutta käydä viskomassa mitään tavaroita roskiin- tai ottaa myöskään mitään äitini tavaroita käyttöönsä.
Naiset ovat olleet isääni 1-31v nuorempia.
Sun äitisi on kuollut. Sitä ei ole enää olemassakaan. Et kai sä oikeasti palvo jotain sen meikkejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tosiaan, ei äitini tosiaan ollut pari kuukautta isäni luona asunut suttura, jonka tavaroita uudet naiset voivat itsestänselvästi ottaa käyttöönsä. Vanhempani olivat naimisissa 36 vuotta. Isäni seurustelusuhteista mikään ei ole ollut kovin vakava ja kukaan ei ole ollut muuttamassa isäni luo. Pisin suhde on tainnut olla 5kk, muut lyhyempiä. Minusta kenelläkään naisista ei ole ollut minkäänlaista oikeutta käydä viskomassa mitään tavaroita roskiin- tai ottaa myöskään mitään äitini tavaroita käyttöönsä.
Naiset ovat olleet isääni 1-31v nuorempia.
Sun äitisi on kuollut. Sitä ei ole enää olemassakaan. Et kai sä oikeasti palvo jotain sen meikkejä?
Sillä ei kai varsinaisesti ole mitään merkitystä että kyseessä oli juuri meikit, vaan ylipäätään sillä että 2:sen isän naiset ottivat luvatta käyttöönsä tai paiskasivat roskiin tavaroita joihin heillä ei ollut mitään oikeutta koskea. Et kai sinäkään mene ystäväsi meikkikaapille ja ala heittelemään roskiin ripsaria jotka on avattu 3 vuotta sitten?
2:sella ei ole äitiä enää, hänellä sisaruksillaan isällä on oikeus käydä äidin tavarat läpi ja päättää mitä säilytetään ja mitä laitetaan roskiin tai lahjoitetaan eteenpäin. Oli ne sitten meikkejä, vaatteita tai astioita.
ap
Sun äitisi on kuollut. Sitä ei ole enää olemassakaan. Et kai sä oikeasti palvo jotain sen meikkejä?
Sinulta ei ilmeisesti ole ketään rakasta kuollut, kenelläkään ulkopuolisella ei ole oikeutta sanoa miten kukin suree läheistään, jos haluaa säilyttää äitinsä meikit niin mitä siitä, ei niitä saa kukaan ulkopuolinen heittää pois tai penkoa vainajan tavaroita kun niitä ei kukaan läheinenkään ole heittänyt pois.
että tosiaan, ei äitini tosiaan ollut pari kuukautta isäni luona asunut suttura, jonka tavaroita uudet naiset voivat itsestänselvästi ottaa käyttöönsä. Vanhempani olivat naimisissa 36 vuotta. Isäni seurustelusuhteista mikään ei ole ollut kovin vakava ja kukaan ei ole ollut muuttamassa isäni luo. Pisin suhde on tainnut olla 5kk, muut lyhyempiä. Minusta kenelläkään naisista ei ole ollut minkäänlaista oikeutta käydä viskomassa mitään tavaroita roskiin- tai ottaa myöskään mitään äitini tavaroita käyttöönsä.
Naiset ovat olleet isääni 1-31v nuorempia.
isäsi sukupolveen kuuluvaksi? Onko 10 vuotta ikäeroa jo liikaa? Onko iällä varsinaisesti niin suurta merkitystä jos toinen on nuorekkaampi tai toinen vanhanaikaisempi kuin mitä todellinen ikä antaa ymmärtää?
ap (jolla on miehen kanssa ikäeroa 13 vuotta)
Olen itse 24, isä 47 ja isän uusi (tuleva) vaimo 32v. Ovat alkaneet seurustelemaan noin vuosi sitten.
En toivo enkä luule, että vanhempani palaisivat yhteen, ovathan olleet jo erossa 23 vuotta. Isä oli lähihuoltajani.
En vihaa uutta vaimoa, mutta en nyt mitenkään pidäkään erityisemmin. En todellakaan hyväksyisi uusien lapsien tekemistä (tulee jakamaan mun perintöä). Sekin vielä, että tämän nuoren naisen kanssa joudun isäni perinnön jakamaan. Isä joutui naisen takia myymään kotitalomme ja ostivat vaimon kanssa uuden talon. Nykyään, kun menen isän luona käymään, en menekään kotiin, vaan kylään isälle. Kun asui vielä vanhassa kotitalossa, sain mennä sinne omilla avaimilla milloin tahansa ja pystyin käyttäytymään niin kuin kotonani - siellähän oli vanha huoneeni, voin mennä itse jääkaapille, voin ottaa nokoset, katsoa telkkua, tehdä tavallisia asioita kuten kotona. Ei uudessa talossa voi, sinne mennään vieraisille isän ja vaimon luo, virallisesti kahvikupposen ääreen. Tunnen, että tämä vaimo on enemmänkin minun ikäluokkaani, kun ikäeroa on vain 8 vuotta, mutta hänellä ja isällä 15 vuotta. Esimerkiksi oma mieheni on vuoden vanhempi kuin isäni vaimo! Jotenkin tuntuu oudolta, että se on kuin joku mun kaveri, joka seurustelis isäni kanssa! No, tämä heidän talokin sijaitsee eri kaupungissa, vaikka ennen isä asui 2 km päässä meiltä, nyt on matkaa 60km. Synnytän kohta esikoiseni, isäni ensimmäisen lapsenlapsen, eikä hän ole paikalla. Voi vain joskus tulla käväsee, kurkkaamaan lasta tai me voidaan käydä siellä virallisella kahvittelureissulla. Ei voi olla aidosti läsnä lapsen jokapäiväisessä elämässä.. vaikka matka ei ole kovin pitkä, niin kyllähän isän pitää olla kotona vaimon kanssa, eikä voi meillä luuhata, kuten sinkkuna ollessaan voisi. Siinäpä ainakin muutama syy, miksi isän nuorempi vaimo ei ole niin kiva juttu.
- Mahdolliset uudet sisarukset (onneksi ei tule, ovat luvanneet, mutta voiko siihenkään luottaa)
- Perinnön menetys
- Vaimo enemmän minun kuin isän ikäluokkaa
- Lapsuudenkodin menetys
- Isän ajan ja läsnäolon menetys
Ensinnäkin mahdolliset sinun ja miesystäväsi lapset ovat iso asia kuviossa.
Vaikka miesystäväsi onkin aikuinen, on hänellä myös lapset, jotka hyvä isä ottaa huomioon. Jos hän tekee jotakin, mistä lapset eivät pidä ja jos esimerkiksi välit rikkoutuvat sinun takiasi, se on aika kova hinta ja vaikuttaa varmasti sinun elämääsi monin tavoin.
Sitä paitsi vajaa vuosi seurustelua ja yhteen muutto jo suunnitelmissa - kovin nopeaa toimintaa.
Olen itse 24, isä 47 ja isän uusi (tuleva) vaimo 32v. Ovat alkaneet seurustelemaan noin vuosi sitten. En toivo enkä luule, että vanhempani palaisivat yhteen, ovathan olleet jo erossa 23 vuotta. Isä oli lähihuoltajani. En vihaa uutta vaimoa, mutta en nyt mitenkään pidäkään erityisemmin. En todellakaan hyväksyisi uusien lapsien tekemistä (tulee jakamaan mun perintöä). Sekin vielä, että tämän nuoren naisen kanssa joudun isäni perinnön jakamaan. Isä joutui naisen takia myymään kotitalomme ja ostivat vaimon kanssa uuden talon. Nykyään, kun menen isän luona käymään, en menekään kotiin, vaan kylään isälle. Kun asui vielä vanhassa kotitalossa, sain mennä sinne omilla avaimilla milloin tahansa ja pystyin käyttäytymään niin kuin kotonani - siellähän oli vanha huoneeni, voin mennä itse jääkaapille, voin ottaa nokoset, katsoa telkkua, tehdä tavallisia asioita kuten kotona. Ei uudessa talossa voi, sinne mennään vieraisille isän ja vaimon luo, virallisesti kahvikupposen ääreen. Tunnen, että tämä vaimo on enemmänkin minun ikäluokkaani, kun ikäeroa on vain 8 vuotta, mutta hänellä ja isällä 15 vuotta. Esimerkiksi oma mieheni on vuoden vanhempi kuin isäni vaimo! Jotenkin tuntuu oudolta, että se on kuin joku mun kaveri, joka seurustelis isäni kanssa! No, tämä heidän talokin sijaitsee eri kaupungissa, vaikka ennen isä asui 2 km päässä meiltä, nyt on matkaa 60km. Synnytän kohta esikoiseni, isäni ensimmäisen lapsenlapsen, eikä hän ole paikalla. Voi vain joskus tulla käväsee, kurkkaamaan lasta tai me voidaan käydä siellä virallisella kahvittelureissulla. Ei voi olla aidosti läsnä lapsen jokapäiväisessä elämässä.. vaikka matka ei ole kovin pitkä, niin kyllähän isän pitää olla kotona vaimon kanssa, eikä voi meillä luuhata, kuten sinkkuna ollessaan voisi. Siinäpä ainakin muutama syy, miksi isän nuorempi vaimo ei ole niin kiva juttu. - Mahdolliset uudet sisarukset (onneksi ei tule, ovat luvanneet, mutta voiko siihenkään luottaa) - Perinnön menetys - Vaimo enemmän minun kuin isän ikäluokkaa - Lapsuudenkodin menetys - Isän ajan ja läsnäolon menetys
=)