Lue keskustelun säännöt.
Luontohavainnot 2026
Tänään ruokintapaikalla oli harmaapäätikka, 2 käpytikkaa, valtavasti keltasirkkuja, talitiaisia ja jokunen närhi. Plusasteet pudottivat lumet puista ja lopultakin on sellainen kevään tuoksu. Pihamaalla pupujen ja ilveksen jäljet. Minne sini- ja hömötiaiset katosivat? Ulkona kuuluu palokärjen ääni. Lunta on paljon. Miten teillä?
Kommentit (1039)
Vierailija kirjoitti:
Ei saa syöttää lintuja kesällä. Etenkin valkoinen leipä ja pulla ovat ravintoarvoltaan heikkoja. Leipä turpoaa linnun vatsassa ja voi aiheuttaa tukoksia. Poikasille voi tulla kehityshäiriöitä.
Päiväkahvilla putoaa usein murusia pihalle. Varpuset ja tintit huomaavat kaiken, ja nappaavat ne aika äkkiä. Hyvä, että siivoavat jäljet, ettei tule hiiriä tai rottia oleskelupaikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Räkättirastaat katselivat jo mielenkiinnolla punaviinimarjapuskia. Aikovat tulla sitten läheisestä lepikosta verottamaan marjasatoa. Täytyy laittaa ensi viikolla pelättimiä, etteivät ala repimään puoliraakoja marjoja.
Nopeasti linnunpoikaset kehittyvätkin, kun emot tuovat niille jatkuvasti kastematoja yms. Pari päivää sitten räkättirastaan pesästä näkyi vain ammottavat nokat. Nyt nämä kolme poikasta yrittävät jo nousta sieltä, ja kohta varmaan lähtevät. Nimesin nämä kolme Tupuksi, Lupuksi ja Hupuksi, kun muistuttavat näitä A.Ankan veljenpoikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän talon seinän ja katon rajassa on pieniä lautoja asennettu aikoinaan ja isä asetti ne, että pääskyset saisi pesiä tehdä. Nyt on taas pitkästä aikaa pääskyset alkaneet rakennella pesiä ja mmuama vuosi tuli taukoa.
Kiintoisaa koska pääskyset on erittäin "pesäpaikkauskollisia" ja saapuvat yleensä keväisin sieltä Saharan takaa taas synnyinsijoilleen. Minäkin olen tätä havainnoinut jokseenkin koko elämäni, eli pian jo kuudettakymmenettä vuotta.
Nuo laudathan on hyvä idea, mutta ainakin ajoittain pääskyt tuntuu niitä vierastavan. Tätä pitäisi varmaan osata katsoa lintujen näkökulmasta, mutta tietenkin pesän pitäisi olla tarpeeksi suojaisa ja tarpeeksi tukeva että ne saa saven sidottua pesää varten. Tietysti jos esim.pihapiirissä tapahtunut suuria muutoksia talven aikana, niin voivat sitäkin vierastaa, näinhän esim.maaseudun uusiorakentamisessa käy varsin monesti. Ja niiden on vaikea tehdä pesää elementti- tai vaikka peltirakennuksiin. Siinäkin mielessä tuo pesälaudan asettaminen on hieno homma.
Mutta muuten kiinnostaisi että mikähän niiden pesintään tuon tauon olisi saanut aikaan. Sillä joku syy siinä on oltava, pääsky kyllä palaa hyvin uskollisesti aina vanhoille pesimäpaikoilleen joka kevät muutoin.
Se syy saattaa olla vaikka siellä talvehtimisalueella.
Etelän maissahan lintuihin ei suhtauduta samalla lämmöllä kuin täällä, vaan jopa pikkulintuja metsästetään Välimerellä ja syödään ihmisravintona. Tai sitten tietyn alueen pääskyjen talvehtimispaikassa tai muuttomatkalla on tapahtunut jotain ikävää, vaikka kova myrsky.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän talon seinän ja katon rajassa on pieniä lautoja asennettu aikoinaan ja isä asetti ne, että pääskyset saisi pesiä tehdä. Nyt on taas pitkästä aikaa pääskyset alkaneet rakennella pesiä ja mmuama vuosi tuli taukoa.
Kiintoisaa koska pääskyset on erittäin "pesäpaikkauskollisia" ja saapuvat yleensä keväisin sieltä Saharan takaa taas synnyinsijoilleen. Minäkin olen tätä havainnoinut jokseenkin koko elämäni, eli pian jo kuudettakymmenettä vuotta.
Nuo laudathan on hyvä idea, mutta ainakin ajoittain pääskyt tuntuu niitä vierastavan. Tätä pitäisi varmaan osata katsoa lintujen näkökulmasta, mutta tietenkin pesän pitäisi olla tarpeeksi suojaisa ja tarpeeksi tukeva että ne saa saven sidottua pesää varten. Tietysti jos esim.pihapiirissä tapahtunut suuria muutoksia talven aikana, niin voivat sitäkin vierastaa, näinhän esim.maaseudun uusiorakentamisessa käy varsin monesti. Ja niiden on vaikea tehdä pesää elementti- tai vaikka peltirakennuksiin. Siinäkin mielessä tuo pesälaudan asettaminen on hieno homma.
Mutta muuten kiinnostaisi että mikähän niiden pesintään tuon tauon olisi saanut aikaan. Sillä joku syy siinä on oltava, pääsky kyllä palaa hyvin uskollisesti aina vanhoille pesimäpaikoilleen joka kevät muutoin.
Se syy saattaa olla vaikka siellä talvehtimisalueella.
Etelän maissahan lintuihin ei suhtauduta samalla lämmöllä kuin täällä, vaan jopa pikkulintuja metsästetään Välimerellä ja syödään ihmisravintona. Tai sitten tietyn alueen pääskyjen talvehtimispaikassa tai muuttomatkalla on tapahtunut jotain ikävää, vaikka kova myrsky.
Kuitenkin osa samalla seudulla pesivista jäisi suurella todennäkyisyydellä. Eli sikäli luulen että jokin alueellinenkin muutos on syynä. Jos kaikki menehtyisivät muuttomatkalla niin jotkut toisen parven linnut tietenkin voisivat vallata hyvän pesintäalueen muutamien vuosien päästä.
Itse sain kesäkuun alussa aika surullisen pääskyhavainnon. Illalla tuulihaukka oli saanut paikalta pääskypuolison pyydettyä ja kuljetti nokassaan. Toinen pariskunnasta lensi vielä jäljessä ja huusi kyllä sydäntä särkevästi. Lennostahan tuulihaukka ei pääskyä saa kiinni, mutta on tällä seudulla yleistynyt jo noin kymmenen vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän talon seinän ja katon rajassa on pieniä lautoja asennettu aikoinaan ja isä asetti ne, että pääskyset saisi pesiä tehdä. Nyt on taas pitkästä aikaa pääskyset alkaneet rakennella pesiä ja mmuama vuosi tuli taukoa.
Kiintoisaa koska pääskyset on erittäin "pesäpaikkauskollisia" ja saapuvat yleensä keväisin sieltä Saharan takaa taas synnyinsijoilleen. Minäkin olen tätä havainnoinut jokseenkin koko elämäni, eli pian jo kuudettakymmenettä vuotta.
Nuo laudathan on hyvä idea, mutta ainakin ajoittain pääskyt tuntuu niitä vierastavan. Tätä pitäisi varmaan osata katsoa lintujen näkökulmasta, mutta tietenkin pesän pitäisi olla tarpeeksi suojaisa ja tarpeeksi tukeva että ne saa saven sidottua pesää varten. Tietysti jos esim.pihapiirissä tapahtunut suuria muutoksia talven aikana, niin voivat sitäkin vierastaa, näinhän esim.maaseudun uusiorakentamisessa käy varsin monesti. Ja niiden on vaikea tehdä pesää elementti- tai vaikka peltirakennuksiin. Siinäkin mielessä tuo pesälaudan asettaminen on hieno homma.
Mutta muuten kiinnostaisi että mikähän niiden pesintään tuon tauon olisi saanut aikaan. Sillä joku syy siinä on oltava, pääsky kyllä palaa hyvin uskollisesti aina vanhoille pesimäpaikoilleen joka kevät muutoin.
Olisiko ollut kolme vuotta takaperin, kun viimeksi tekivät pesiä talon yhteydessä oleviin lautoihin. Yrittivät tehdä muuallekin suoriin seiniin pesiä ja laitoimme esteitä, että eivät sentään talon seinin tee pesiä. Kait siitä suuttuivat ja nyt alkoivat jälleen pesiä tekemään.
Pääskyt eivät varmaan tule pelloilta pesimään, jos välissä on vähänkin metsää. Aikaisempi asukas mökilläni oli laittanut pääskysten pesiä varten lautoja korkealle vajan päätyyn. Ovat edelleenkin tyhjiä. Niistä voisi ehkä kehitellä pesäpaikkoja muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikähän juhannustaika tämä on, kun näin tänään Espoossa hiljaisemmalla hiekkatiellä suurimman kyyn, jonka olen tähän mennessä nähnyt. Niin ruskea, sahalaitainen ja paksu kuin mikä, ettei sitä luullut hetkeäkään rantikseksi.
Odottelin kyyn lähettyvillä sen aikaa että se luikerteli takaisin pusikkoon. Samalta tieltä löysin viime kesänä pienehkön tapetun kyyn, joten halusin nähdä kyyn pääsevän turvaan.
Upea luikero. Ainakin puolimetrinen.
Minun muistissani nuoruudesta kyykäärmeet olivat metrin mittaisia. Mummo niitä tappoi kun oltiin mustikassa, se oli sitä aikaa. Hiekkaharjulla Hämeessä olen suurimman pelkoni kokenut. Käärmeen poikasia oli isoissa kasoissa toisiinsa kiertyneinä. Oli kaunis aurinkoinen päivä kun me lapset seikkailimme metsässä.
Espoossa Suvisaaristossa näin niin mahdottoman suuren rantakäärmeen. Se oli pitkä ja lähes käsivarren paksuinen.
Piha-alueella varpusia, ystäviä. Talitintti, pajulintu ja peippo. Tikka ja varis ja harakka saavat kyytiä. Jänis juoksentelee iltasella pihalla.
Nyt on maailman kirjat ihan sekaisin. Eilen sunnuntaina, kesäpäivänseisauksen aikaan, peippouros tanssi soidintanssia pihassa kaivon kannella. Naaraskin oli mukana touhussa. Jos ne tekee uudet poikaset, niin ehtiikö ne kasvaa ennen muuttomatkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pihastani on tullut lintujen pesintäpaikka. Suojaisa ja kosteahko peltotontti puineen kai houkuttelee. Rastaat, varpuset ja viherpeipot ovat valloittaneet tiheät kuusi- ja orapihlaja-aidat. Räkättirastaat ja punarinnat tuijat. Jokaisessa linnunpöntössä kirjosieppo. Västäräkki ojarummussa ja toinen vajan alla. Viime mainittu protestoi lentämällä päähäni, kun laitoin tukea vajan villiintyneelle ruusulle.
Yhteiselo siivekkäiden kanssa sujuu kuitenkin, vaikka joskus tunnen olevani se tunkeilija lintujen reviireillä juuri tähän aikaan vuodesta.
Koillismaalla tuli vettä rajusti jokin aika takaperin ja sateenkaari ilmestyi taivaalle. Tiedättekö sitä, että miksi sateenkaari ilmestyy taivaalle sateen aikaan, mutta ei aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koillismaalla tuli vettä rajusti jokin aika takaperin ja sateenkaari ilmestyi taivaalle. Tiedättekö sitä, että miksi sateenkaari ilmestyy taivaalle sateen aikaan, mutta ei aina.
Olen huomannut, että auringon valo vaikuttaa kaaren syntyyn, jos se ehtii paistaa jo sateen aikana.
Valkohäntäpeura kulki tallin vieressä pellolla ja tämän vuoden ensimmäinen oravanpoikanen tuli oravan automaatille syömään. Automaattia piti korjailla kun tikka naputtanu ison reiän kylkeen ja hakenu pähkinöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän asti on ollut rauhallista rinnakkaiseloa räkättirastaan pesän lähettyvillä liikuttaessa. Mutta nyt poikasten kasvettua isommiksi molemmilla emoilla on hermot kireällä ja tekevät raivoisia hyökkäyksiä kohti. Onneksi aamulla oli huppu suojana siiven iskuille, kun ovesta oli kuljettava. Toivottavasti lähtisivät pian pesästään, ja tänne laskeutuisi rauha.
Vierailija kirjoitti:
Valkohäntäpeura kulki tallin vieressä pellolla ja tämän vuoden ensimmäinen oravanpoikanen tuli oravan automaatille syömään. Automaattia piti korjailla kun tikka naputtanu ison reiän kylkeen ja hakenu pähkinöitä.
Meillä oli tikka tehnyt linnun pöntön kylkeen ison reijän ja pönttö piti laittaa poltettavien joukkoon ja uusi tilalle. Mitä lienee tikka etsinyt.
Vierailija kirjoitti:
Tähän asti on ollut rauhallista rinnakkaiseloa räkättirastaan pesän lähettyvillä liikuttaessa. Mutta nyt poikasten kasvettua isommiksi molemmilla emoilla on hermot kireällä ja tekevät raivoisia hyökkäyksiä kohti. Onneksi aamulla oli huppu suojana siiven iskuille, kun ovesta oli kuljettava. Toivottavasti lähtisivät pian pesästään, ja tänne laskeutuisi rauha.
Aika sama tilanne täällä. Parvekeen yläpuolella rännissä pesä. En voi parvelleelle mennä hoitamaan edes kasveja. Meinannut saada sydänkohtauksen pari kertaa kun hyökkäävät päälle. Sisällä +25 ja ei puhettakaan että istuisi parvekkeella viileämmässä nyt. Pelkään myös että poikaset tippuu parvekkeelle jossain vaiheessa. Miten saan ne viidennestä kerroksesta johonkin turvaan pihalle? Emo hylkää jos kosken. Huonon paikan ovat valinneet. Ehkä otan sateenvarjon suojaksi kun menen kasveja kastelemaan.
Jännä miten meillä on erilaisia kokemuksia räkättien kanssa. Minä säästyn pommituslennoilta ja ehkäpä juuri siksi, että aina pesäpuita lähestyessäni höpöttelen omiani aina tietyllä äänellä? Tunnistavat ääneni vaikka vaatetus muuttuisi? Sama juttu lokkienkin kanssa. Yhden kerran lokki tuli "vihaisella ilmeellä" kohti, mutta kun lörpöttelin, niin vauhdilla se kaartoi pois. Meilläkin lintuja riittää kun asun erittäin lähellä metsää ja järveä.
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten meillä on erilaisia kokemuksia räkättien kanssa. Minä säästyn pommituslennoilta ja ehkäpä juuri siksi, että aina pesäpuita lähestyessäni höpöttelen omiani aina tietyllä äänellä? Tunnistavat ääneni vaikka vaatetus muuttuisi? Sama juttu lokkienkin kanssa. Yhden kerran lokki tuli "vihaisella ilmeellä" kohti, mutta kun lörpöttelin, niin vauhdilla se kaartoi pois. Meilläkin lintuja riittää kun asun erittäin lähellä metsää ja järveä.
Olisihan tuo höpöttely varmaan hyvä siedätyskeino räkäteille, että tottuisivat liikkujiin. Mutta täällä tiheään asutussa taajamassa voisi saada kyllä oudoksuvia katseita omilta lajitovereilta, kun eivät tajuaisi asiaa. Aivan vieressä on kävelytiekin. Täytyy vaan suojautua pommituksilta vielä jonkin aikaa.
Kirvojahan syövät monet muutkin kuin leppäkertut. Kuten kukkakärpästen toukat, harsokorennot, lehtikotilot, loispistiäiset sekä pihtihäntäiset.
Yleensä kyllä kirvojen määrä leppäkerttujakin houkuttelee. Mutta varsinkin niitä perinteisiä punaisen pohjavärin omaavia leppiksiä kyllä aika vähän näkynyt täälläkin viime kesinä. Onkohan tämä vain paikallinen ilmiö?