Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (966)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi ainakaan täällä. On ihan yksi ja sama kuinka monta ruokaa lautasella on ja kiinnittäkö kukaan huomiota syömiseen vai ei, tulos on joka kerta se että ei syö muuta kuin ne vanhat hyväksi havaitut itemit. Jos jotain uutta on maistanut niin ei useinkaan maista samaa enää uudestaan, ja jos pyytää syömään pienen määrän jotain mistä ei kuulemma tykkää niin istuu sen ääressä loputtomiin ja mököttää.
No jos niillä muutamalla itemillä pysyy hengissä muutamiakin vuosia, makuaisti kehittyy ja syö sitten muutakin. Vanhemmilla vissiin kova kiire lapsen opettamiseen syömään monipuolisemmin kuin naapurin kakara,kivempi käydä ulkomaillakin lomailemassa kun menee sushit ja mustekalat, näin hiukan liioitellen... Kouluissa rissataan eri ruokien kanssa ihan liian varhain. Jos siis halutaan että lapset söisivät kouluruokaa. Haittaakse jos palermon pataa olisi usein,
Ne kelpaavat itemit ovat enemminkin leipää, jugurttia, juustoa ja paria vihannesta kuin palermon pataa, kalapuikkoja, lihapullia tai makaronilaatikkoa. Mutta kai sitä hengissä pysyy niilläkin vaikka mikään lämmin ruoka ei kävisi.
Mutta juu, turhauttaa erityisesti just se että niin moni hyvä ruoka menee sivu suun kun ei uskalla edes maistaa.
Mä haluan mun pojalle turvaruokaa varusmiespalvelukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1990-luvulla oli myös ylipäätään paljon vähemmän "ongelmatapauksia" noin 1-2 sataa kohden.
Kyllä niitä oli yhtä paljon kuin on nykyäänkin, mutta siihen aikaan nuoret piilotti ongelmansa ja kesti painetta paremmin. 50-luvulla pelattiin koulussa pesäpalloa ilman räpylöitä kun ei sellaisia ollut missään saatavilla tai rahojakaan sellaisiin. Eikä kukaan kuollut.
Eikä pelkästään se ongelmien piilottaminen vaan niiden; käsittely, ratkaisu, ylitsepääseminen sekä negatiivistan asioiden unohtaminen ja elämässä eteenpäin siirtyminen.
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä kyse vain suomalaislapsille tarkoitetusta ruuasta? Ja minkä sortin ruokaa eri kansakuntalaisille tarjotaan, että kaikki viihtyisivät paremmin.
Riisiä, kanaa ja vesimeloonia negruille.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päiväkodissa joku nirso yritti saada jotain turvaruokas. Onneksi riitti kun asiasta kysyttiin meiltä, että kerrottiin että syö kaikkea. Siihen loppui hysteerisen äidin hölötykset eikä mitään turvaruokaa tilattu.
Mitä pahaa siinä lapsen turvaruuassa on nykyään? Ja miten se vahingoittaa lasta.
Eihän turvaruoka ole mikään uusi juttu, vaan sitä on ollut iät ja ajat.
Ennen tässäkin asiassa oltiin suvaitsevaisempia, sillä jo 60-luvulla kansakoulussa ei lapsia pakotettu syömään vaan sai syödä esim. leipää tai keittäjä teki jotakin nopea tekoista, kuten velliä.
Palermon paStaa.