Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä näitä ruokavammaisia on nyt sikiintynyt näin paljon? Ei lapsi synny nirsoksi. Kuka nämä lapset opetti siihen, ettei syödä kuin jotakin kalapuikkoja? Onko aina saanut eteen jotakin mieluisampaa, jos sanoo, että en tykkää ja en syö? Syödään tai ollaan syömättä. Vai vielä turvaruokaa! Tämä on niin näitä ensimmäisen maailman ongelmia. Siskon lapsi oli pienenä kuin lintu ja hyvin niukkaruokainen mutta niin hänestä kasvoi aikuinen, tasapainoinen ja normaalisti syövä normaalipainoinen nuori nainen. Ei lapset kuole siihen, jos ei aina ole mieluista ruokaa. Allergiat ovat sitten asia ihan erikseen, enkä nyt tarkoita näitä erityisruokavalioita.

Kyllä syntyvät sellaisiksi, miten muuten selittää sen että jo vauva sylkee kaiken ulos tai oksentaa samalla kun muut vauvat maistelevat asioita normaalisti? Eihän siinä ole ehditty edes totuttaa vielä mihinkään kalap

Normaalisti luonto hoitaa heikoimmat pois, ei siinä sen kummempaa. 

Meillä päiväkodissa joku nirso yritti saada jotain turvaruokas. Onneksi riitti kun asiasta kysyttiin meiltä, että kerrottiin että syö kaikkea. Siihen loppui hysteerisen äidin hölötykset eikä mitään turvaruokaa tilattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niille äitin rakkaille Jannica-Pettereille alkaa ruoka kuin ruoka maistua kun mitään lohturuokia ei tarjoilla näille iänikuisille kitisijöille. 

Taas se dunning-kruger. 

Joku oppinut termin juuri, tunkee sitä joka väliin. Tautologia tympii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyyntyvät vois nyt miettiä itsekseen että miksi heitä ärsyttää niin paljon että jollain pikkulapsella on syömisongelmia, ja miksi se ärsyttää että niitä yritetään hoitaa?

Kyllä mä ymmärrän että ärsyttää. Nykyään näitä erityiskohtelua vaativia yksilöitä on jo niin paljon, että yhteiskunta on heidän takiaan aivan pulassa. Ruuan kanssa pelleily on hyvinvointiyhteiskunnan ilmiö, täällä on varaa nirsoilla ja temppuilla kun on totuttu yltäkylläisyyteen.  Vanhemmat voivat itse tehdä ongelmapennuilleen eväät, miksi yhteiskunnan ja veronmaksajien pitää hyysätä joka ikistä lellipentua. 

Voi olla hyvinvointiyhteiskunnan ilmiö mutta ei se silti tarkoita sitä ettei asialle tarttisi tehdä jotain. Olen yrittänyt tutulle pennulle tarjota vaikka mitä kun on kylässä, mutta arvaa onko kiva kun tämä tyyppi ei uskalla maistaa mitään eikä edes väärännäköistä keksiä tai sipsiä, jos yrittää laittaa jonkun maistelulautasen niin flippaa kun siinä on jotain mitä ei halua syödä. Tuossa ei auta se että saa aina evääksi ne samat ruuat. Vanhempien yritykset ratkaista asia itse eli pyytää ja vaatia maistamaan että tottuisi on vain pahentanut ongelmaa ja tehnyt ruokailusta jokapäiväistä taistoa ja asian korjaaminen taitaa olla vaikeaa. Jo pelkkä pyyntö maistaa jotain saa lapsen mököttämään tai ulvomaan eli selvästi syömään pakottaminen ei ole toiminut. Eli siinä niille jotka syyttävät vanhempia siitä että syöttävät vain sellaista mitä lapsi haluaa.

Lapsi ei uskalla syödä edes niitä parjattuja roskaruokia. On mieluummin syömättä kokonaan ellei saa niitä muutamaa tutunnäköistä leipää ja muuta tarkkaan valikoitua ainesta. Kaikessa muussakin näkyy että on muutakin ongelmaa kuin syömättömyys, eli nirsoilu on oire eikä pääasiallinen ongelma. Olen aika varma että on autisti, mutta sitä ei ole diagnosoitu. Kunhan menee päiväkotiin jossa ei enää ole kotona pakattuja eväitä niin näkee saadaanko siellä houkuteltua maistamaan jotain muutakin.

Mutta te ärsyyntyjät olettekin varmaan niitä jotka eivät aikoinaan ymmärtäneet myöskään allergioita (hyvinvoinnin tuote nekin) tai sitä että joku on vasenkätinen tai saanut traumoja sodassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyyntyvät vois nyt miettiä itsekseen että miksi heitä ärsyttää niin paljon että jollain pikkulapsella on syömisongelmia, ja miksi se ärsyttää että niitä yritetään hoitaa?

Kyllä mä ymmärrän että ärsyttää. Nykyään näitä erityiskohtelua vaativia yksilöitä on jo niin paljon, että yhteiskunta on heidän takiaan aivan pulassa. Ruuan kanssa pelleily on hyvinvointiyhteiskunnan ilmiö, täällä on varaa nirsoilla ja temppuilla kun on totuttu yltäkylläisyyteen.  Vanhemmat voivat itse tehdä ongelmapennuilleen eväät, miksi yhteiskunnan ja veronmaksajien pitää hyysätä joka ikistä lellipentua. 

Jos 0,5 % lapsista saa tuollaisen erityisruoan, niin sen kustannukset ei kyllä vaikuta yhtään mihinkään mitenkään. 

Muu on omaa tietämätöntä ennakkoluuloasi. Tietämättömyys itsessään on ymmärrettävää, mutta silloin pitäisi myös olla esittämättä näkemyksiä niistä asioista, joista ei tiedä mitään. 

Ja nää luonto hoitaa heikot pois -tyypit voisivat muistaa että ei kukaan muukaan ole enää luonnon armoilla. Nykyään ei ole enää pakko kuolla kun sairaalat on olemassa, ja teillekin on annettu rokotteet joita ilman olisitte voineet heikkoina kuolla johonkin tuhkatokkoon tai kurkkumätään.

Vierailija kirjoitti:

Ja nää luonto hoitaa heikot pois -tyypit voisivat muistaa että ei kukaan muukaan ole enää luonnon armoilla. Nykyään ei ole enää pakko kuolla kun sairaalat on olemassa, ja teillekin on annettu rokotteet joita ilman olisitte voineet heikkoina kuolla johonkin tuhkatokkoon tai kurkkumätään.

Jep. Jättäisköhän nämä muka itse lapsensa kuolemaan ilman lääketieteen apua?

Vähemmän valinnanvaraa maistelulautaselle niin ei tule stressi ja itku. Jos ei ole tottunut niin ei mitään järkeä tarjota montaa sorttia, ja jos siellä on banaanit ja avocadot vierekkäin saattaa alkaa parku. Voi olla lemppari ja inhokki/tuntematon vierekkäin eikä pikkulapsi osaa suhtautua sellaiseen, alkaa ulina.

Mitäpä jos ette ääneen kommentoisi yhtään mitään siihen mitä lapsi söi tai ei syönyt tällä(kään) kertaa. Älkää kiinnittäkö huomiota, älkää olko tietääksenne, jutelkaa aikuiset aterialla aikuisten juttuja. Kannattaa silmäillä mitä lautaselle jää. Jos lapsi näyttää ylpeältä ruokailun päätyttyä, sitten pieni kehu. Älkää tehkö ruokailusta numeroa, alkavat suotta pelkäämään koko tilannetta.

Ei toimi ainakaan täällä. On ihan yksi ja sama kuinka monta ruokaa lautasella on ja kiinnittäkö kukaan huomiota syömiseen vai ei, tulos on joka kerta se että ei syö muuta kuin ne vanhat hyväksi havaitut itemit. Jos jotain uutta on maistanut niin ei useinkaan maista samaa enää uudestaan, ja jos pyytää syömään pienen määrän jotain mistä ei kuulemma tykkää niin istuu sen ääressä loputtomiin ja mököttää.

Ärsyttävintä ja huolestuttavinta on kun lapsi lakkaa syömästä sellaistakin mikä kelpasi vielä aiemmin, eikä siihen keksi järkevää syytä. 

Luokallani oli tällainen turvaruokalapsi kun olin yläasteella. Äitinsä toi sitten kanariisit päivittäin kouluun, ettei prinsessan hienostuneiden makunystyröiden tarvisi kärsiä raakalaismaisista suurkeittiöaromeista. Tosin sitten, kun tarjolla oli jotain oikeasti hyvää, kuten pizzaa, riisipuuroa, tai tortilloja, unohtui turvaruoka linjastoon lojumaan. Mutta eipä siinä, ei tuosta ollut turhaa lisäduunia muille kuin tilanteen aiheuttajille, eli tytön vanhemmille. Ennen vanhaan mentiin vielä sillä asenteella, että kakkua ei voi sekä syödä että säilyttää, vaan pitää valita kahdesta pahasta pienempi.

Nykyään tilanne on ongelmallinen juuri siksi, että uniikin lapsen prinsessaelämän mahdollistamiseen sotketaan sivullisia ihmisiä, joiden työtaakka lisääntyy, mutta palkkaan sivutyö ei vaikuta. Opettaja on opettaja, ei tarjoilija. Koulun ruokala on suurkeittiö, jota ei olla suunniteltu annosruokien valmistamiseen. Ja pahimmassa tapauksessa koulun dieettikokki tekee 20 random a la carte annosta, joista seitsemääntoista ei edes kosketa, koska päälinjastossa on tarjolla kalapuikkoja. 

 Laittakaa ne lapsenne kouluun, joka on lähellä heidän lempiraflaansa ja antakaa heille joka päivä rahaa ateriaan. Monissa ravintoloissa saa lounasbuffan tai -annoksen n. kympillä. 

Joo, maksaahan se, mutta kukaan ei väittänytkään, että erityisherkän lumikki unihiutaleen pitäminen pumpulissa olisi halpaa ja helppoa.

Vai että turvaruokaa... Eli einespaskaa tai muuta roskaruokaa? 90-luvulla sanottiin että jos et syö niin sitten olet ilman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja nää luonto hoitaa heikot pois -tyypit voisivat muistaa että ei kukaan muukaan ole enää luonnon armoilla. Nykyään ei ole enää pakko kuolla kun sairaalat on olemassa, ja teillekin on annettu rokotteet joita ilman olisitte voineet heikkoina kuolla johonkin tuhkatokkoon tai kurkkumätään.

 

Jep. Jättäisköhän nämä muka itse lapsensa kuolemaan ilman lääketieteen apua?

Kasvattaisin lapseni, niin että ne oppii syömään, vaikkei se aina olisi lempiruokaa. Saatana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja nää luonto hoitaa heikot pois -tyypit voisivat muistaa että ei kukaan muukaan ole enää luonnon armoilla. Nykyään ei ole enää pakko kuolla kun sairaalat on olemassa, ja teillekin on annettu rokotteet joita ilman olisitte voineet heikkoina kuolla johonkin tuhkatokkoon tai kurkkumätään.

 

Jep. Jättäisköhän nämä muka itse lapsensa kuolemaan ilman lääketieteen apua?

 

Kasvattaisin lapseni, niin että ne oppii syömään, vaikkei se aina olisi lempiruokaa. Saatana.

HAHHAHHAHHAA -anteeksi. Näkee ettei sulla ole omia lapsia joilla on vakavia ongelmia, tai kokemuksia kenenkään muun lapsista joilla on. Arvaa mitä on saatu kasvatettua kun on vaadittu maistamaan kaikkea eikä kotona syödä pelkkää nugettia? Yksi normaali ja yksi joka ei syö muuta kuin paria eri ainesta. 

Vierailija kirjoitti:

Luokallani oli tällainen turvaruokalapsi kun olin yläasteella. Äitinsä toi sitten kanariisit päivittäin kouluun, ettei prinsessan hienostuneiden makunystyröiden tarvisi kärsiä raakalaismaisista suurkeittiöaromeista. Tosin sitten, kun tarjolla oli jotain oikeasti hyvää, kuten pizzaa, riisipuuroa, tai tortilloja, unohtui turvaruoka linjastoon lojumaan. Mutta eipä siinä, ei tuosta ollut turhaa lisäduunia muille kuin tilanteen aiheuttajille, eli tytön vanhemmille. Ennen vanhaan mentiin vielä sillä asenteella, että kakkua ei voi sekä syödä että säilyttää, vaan pitää valita kahdesta pahasta pienempi.

 

Nykyään tilanne on ongelmallinen juuri siksi, että uniikin lapsen prinsessaelämän mahdollistamiseen sotketaan sivullisia ihmisiä, joiden työtaakka lisääntyy, mutta palkkaan sivutyö ei vaikuta. Opettaja on opettaja, ei tarjoilija. Koulun ruokala on suurkeittiö, jota ei olla suunniteltu annosruokien valmistamiseen. Ja pahimmassa tapaukse

Voin taata että yks mun tuntema ongelmalapsi ei löytäisi sieltä raflasta mitään syötäväksi kelpaavaa.

Me laitetaan lapset liikkumaan niin paljon aamupäivän aikana että syövät hyvin ja nukkuvat. Ei mitään sisällä löhöilyä vaan kunnon treeniä aamupäiviin. Auttaa kummasti myös eitoivottavaan käytökseen.

Sitten vielä jos on ainoa lapsi, varmasti stressaa kun äiti isä mummut vaarit ja koko suku sekä naapurit ja näiden kaverit kyttäävät, koska pikku propleemaa on levitetty ja taivasteltu kulovalkean tavoin. Meillähän on facet ja instat ym.

Vierailija kirjoitti:

Sitten vielä jos on ainoa lapsi, varmasti stressaa kun äiti isä mummut vaarit ja koko suku sekä naapurit ja näiden kaverit kyttäävät, koska pikku propleemaa on levitetty ja taivasteltu kulovalkean tavoin. Meillähän on facet ja instat ym.

No ei tod!!

Vierailija kirjoitti:

Ei toimi ainakaan täällä. On ihan yksi ja sama kuinka monta ruokaa lautasella on ja kiinnittäkö kukaan huomiota syömiseen vai ei, tulos on joka kerta se että ei syö muuta kuin ne vanhat hyväksi havaitut itemit. Jos jotain uutta on maistanut niin ei useinkaan maista samaa enää uudestaan, ja jos pyytää syömään pienen määrän jotain mistä ei kuulemma tykkää niin istuu sen ääressä loputtomiin ja mököttää.

 

No jos niillä muutamalla itemillä pysyy hengissä muutamiakin vuosia, makuaisti kehittyy ja syö sitten muutakin. Vanhemmilla vissiin kova kiire lapsen opettamiseen syömään monipuolisemmin kuin naapurin kakara,kivempi käydä ulkomaillakin lomailemassa kun menee sushit ja mustekalat, näin hiukan liioitellen... Kouluissa rissataan eri ruokien kanssa ihan liian varhain. Jos siis halutaan että lapset söisivät kouluruokaa. Haittaakse jos palermon pataa olisi usein, tai makaronilaatikkoa, lihapullia kalapuikkoja? Makuaisti ottaa oman aikansa kehittyä, joten miksi menettää hermojaan? Ja mun lapsi alkoi temppuilun kun koulu alkoi, oli laiha, seuraavan kerran ei syönyt kun meni yläkouluun, koska nirppanokat näyttivät esimerkkiä ettei mikään käynyt. Ryhmäpainetta.

-Kaverit merkitsevät paljon niin hyvässä kuin pahassa. - Äitien nirsoilu ja negatiiviset puheet vaikuttaa lapsiin. -Sukulainen oli poikineen laiha ja vähän kurjan näköinen, rouvalla keliakia+nirsoilua muutenkin ja sitä "hyi kauheeta" töräyttelyä kaikkien kuullen (blondi). Erosivat. Ukko ja nuoret ovat paljon terveemmän näköisiä nyt. Söivät siis kotona sitä mitä saivat, yleensä ruokaa ei jäänyt, luultavasti ei ollut edes tarpeeksi, kova kontrolli.

Eikä ukko hakenut muille leipää kaupasta, siinäkin oli joku hemmetin esto.

Oma lapsi on jo aikuinen ja ihan ok, eikä ole kaikkiruokainen. 

Itselläni om asenne että kaikki menee alas, ei ruoka voi olla myrkkyä. Kyllä välillä ottaa päähän miten ihana makuelämys jää joltain kokematta kun ei halua edes maistaa, mutta minkäs teet.