Lue keskustelun säännöt.
Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
23.01.2026 |
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (1028)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi ainakaan täällä. On ihan yksi ja sama kuinka monta ruokaa lautasella on ja kiinnittäkö kukaan huomiota syömiseen vai ei, tulos on joka kerta se että ei syö muuta kuin ne vanhat hyväksi havaitut itemit. Jos jotain uutta on maistanut niin ei useinkaan maista samaa enää uudestaan, ja jos pyytää syömään pienen määrän jotain mistä ei kuulemma tykkää niin istuu sen ääressä loputtomiin ja mököttää.
No jos niillä muutamalla itemillä pysyy hengissä muutamiakin vuosia, makuaisti kehittyy ja syö sitten muutakin. Vanhemmilla vissiin kova kiire lapsen opettamiseen syömään monipuolisemmin kuin naapurin kakara,kivempi käydä ulkomaillakin lomailemassa kun menee sushit ja mustekalat, näin hiukan liioitellen... Kouluissa rissataan eri ruokien kanssa ihan liian varhain. Jos siis halutaan että lapset söisivät kouluruokaa. Haittaakse jos palermon pataa olisi usein,
Ne kelpaavat itemit ovat enemminkin leipää, jugurttia, juustoa ja paria vihannesta kuin palermon pataa, kalapuikkoja, lihapullia tai makaronilaatikkoa. Mutta kai sitä hengissä pysyy niilläkin vaikka mikään lämmin ruoka ei kävisi.
Mutta juu, turhauttaa erityisesti just se että niin moni hyvä ruoka menee sivu suun kun ei uskalla edes maistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä haluan mun pojalle turvaruokaa varusmiespalvelukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1990-luvulla oli myös ylipäätään paljon vähemmän "ongelmatapauksia" noin 1-2 sataa kohden.
Kyllä niitä oli yhtä paljon kuin on nykyäänkin, mutta siihen aikaan nuoret piilotti ongelmansa ja kesti painetta paremmin. 50-luvulla pelattiin koulussa pesäpalloa ilman räpylöitä kun ei sellaisia ollut missään saatavilla tai rahojakaan sellaisiin. Eikä kukaan kuollut.
Eikä pelkästään se ongelmien piilottaminen vaan niiden; käsittely, ratkaisu, ylitsepääseminen sekä negatiivistan asioiden unohtaminen ja elämässä eteenpäin siirtyminen.
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä kyse vain suomalaislapsille tarkoitetusta ruuasta? Ja minkä sortin ruokaa eri kansakuntalaisille tarjotaan, että kaikki viihtyisivät paremmin.
Riisiä, kanaa ja vesimeloonia negruille.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päiväkodissa joku nirso yritti saada jotain turvaruokas. Onneksi riitti kun asiasta kysyttiin meiltä, että kerrottiin että syö kaikkea. Siihen loppui hysteerisen äidin hölötykset eikä mitään turvaruokaa tilattu.
Mitä pahaa siinä lapsen turvaruuassa on nykyään? Ja miten se vahingoittaa lasta.
Eihän turvaruoka ole mikään uusi juttu, vaan sitä on ollut iät ja ajat.
Ennen tässäkin asiassa oltiin suvaitsevaisempia, sillä jo 60-luvulla kansakoulussa ei lapsia pakotettu syömään vaan sai syödä esim. leipää tai keittäjä teki jotakin nopea tekoista, kuten velliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
Pohjois-Savo, 60-luvun loppu: pikkusiskoni ei voinut syödä kalaa, kananmunaa eikä tomaattia ilman että suun limakalvot menivät rikki. Häntä rangaistiin syömättömyydestä koulussa, koska kukaan ei ollut ikinä kuullutkaan ruoka-aineallergioista.
Ei varmasti ollut 60-luvun lopulla Suomen kouluissa tarjolla tomaattia. Eikö ollut missään muuallakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä turvaruokaa syöville kotona tarjotaan?
Eineksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä turvaruokaa syöville kotona tarjotaan?
Eineksiä.
Turvaeineksiä -> t u r v i k s i a
Luuserius tulee esiin jo nuorella iällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miten lapsen, jolla on ehkä autismi, saa syömään muutakin kuin turvaruokia? No ei ainakaan sillä, että antaa pelkkää turvaruokaa. Unohda turvaruoka. Se turvaruoka on huono asia pitkällä aikavälillä ja voi johtaa jopa aliravitsemukseen ja puutostiloihin. Vanhemman pitää sitkeästi vaan tarjota uusia makuja eikä antaa heti periksi. Lapsi itkee? Anna itkeä, ei siihen kuole. Älä pelkää itkua ja muita reaktioita. Lähde liikkeelle vaikka teelusikasta, sitten vähitellen lisää seuraavana päivänä. Palkitse onnistumisista. Kyllä se siitä lähtee.
Terveydenhoitaja
Kiitos neuvoista hyvä "terveydenhoitaja".
Meidän vaikeasti alipainoinen autisti lihoi normaalipainoon sen jälkeen alkoi saamaan koulussa joka päivä turvaruokaa (vaikka sitä ei silloin kutsuttu sillä nimellä). Se oli aivan tavallista ruokaa. Riisiä, kanafilepihvi ja vihr
Eli sai parempilaatuista ruokaa kuin muut. Voisiko kaikkien lasten ruoan saada samalle tasolle?
Minä en halua maksaa niitä kananfilepihvejä veroissani. Ostakoot fileentarvitsijat ne itse. Ei meillä ollut koskaan koulussa filepihvejä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
Minun kouluaikana joillakin saattoi olla kala-allergia, mutta suurin osa söi kouluruuat turhia mukisematta. Enemmän muistutettiin Afrikan nälkäänäkeviä lapsia, jotta ruokalautanen syötiin puhtaaksi.
Kala- ja muna-allergiaa esiintyi ja joillakin laktoosi-intoleranssia. Mitään muita ongelmia ei ollut. Käälikääryleet ja kesäkeitto taisi jäädä syömättä. Kaikki muu meni alas. Nykyään menee nuokin alas helposti kun ne on hyvin valmistettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päiväkodissa joku nirso yritti saada jotain turvaruokas. Onneksi riitti kun asiasta kysyttiin meiltä, että kerrottiin että syö kaikkea. Siihen loppui hysteerisen äidin hölötykset eikä mitään turvaruokaa tilattu.
Mitä pahaa siinä lapsen turvaruuassa on nykyään? Ja miten se vahingoittaa lasta.
Eihän turvaruoka ole mikään uusi juttu, vaan sitä on ollut iät ja ajat.
Ennen tässäkin asiassa oltiin suvaitsevaisempia, sillä jo 60-luvulla kansakoulussa ei lapsia pakotettu syömään vaan sai syödä esim. leipää tai keittäjä teki jotakin nopea tekoista, kuten velliä.
Monella se turvaruoka on nugetteja ja nakkeja.
Jos erityisille antaa aina kaiken niin vaatimuksensahan eivät koskaan lopu. Koskaan. Elämä vaatii joustamista kaikilta, myös niiltä "erityisiltä" koska heidän tulee sopeutua elämään eikä enemmistön tehtävänä ole sopeutua vain heidän "erityisyyteensä". Tämä "erityisten" paapominenhan on lähtenyt täysin lapasesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten aisti yliherkkä eroaa nirsosta?
Kyllähän tuollaisilla 'lumihiutaleilla' tulee sitten haasteita aikuisena, kun turvaruokaa ei kanneta nokan eteen ja elämässä tulee vastoinkäymisiä. Omat eväät mukaan, jos ei koulussa pysty syömään. Ei se ole valtion tehtävä hyysätä tuommoisia kun ei niistä kuitenkaan kunnollisia työssäkäyviä tule. Miten ei ennen ollut mitään tuommoisia diagnooseja?
Toivon todellakin että vanhemmat aivan itse maksavat nämä turhuudet.
Neurokirjoilla on pian puolet muksuista, mitä v....a? Onko jotain tapahtunut? Liikaa ruutua, ääliöt vanhemmat vai halutaanko kakaralle diagnoosi kun ei istu paikallaan ja häiritsee vanhempien kännykän käyttöä
Vierailija kirjoitti:
Jos erityisille antaa aina kaiken niin vaatimuksensahan eivät koskaan lopu. Koskaan. Elämä vaatii joustamista kaikilta, myös niiltä "erityisiltä" koska heidän tulee sopeutua elämään eikä enemmistön tehtävänä ole sopeutua vain heidän "erityisyyteensä". Tämä "erityisten" paapominenhan on lähtenyt täysin lapasesta.
Nykyään jokainen on erityinen. Yliherkkä, aistiherkkä tai muuten vain paapottu pilalle. Lapset eivät saa pettyä mistään, ei saa olla paha mieli, kaiken pitää olla iloa ja aurinkoa. Elämän realiteetteja ei koskaan tulla opettamaan.
Vierailija kirjoitti:
Toivon todellakin että vanhemmat aivan itse maksavat nämä turhuudet.
Neurokirjoilla on pian puolet muksuista, mitä v....a? Onko jotain tapahtunut? Liikaa ruutua, ääliöt vanhemmat vai halutaanko kakaralle diagnoosi kun ei istu paikallaan ja häiritsee vanhempien kännykän käyttöä
Kaiken tuon yhdistelmä. Näitä lumihiutaleita kasvatetaan pumpulissa, paapotaan ja annetaan heidän johtaa perheen toimintaa. Tietenkin tarvitsevat turvasafkaa, eihän lumihiutale syö mitä rahvas syö. Käyttäytyvät todella huonosti kun sääntöjä kotona ei ole, tai jos on niin niistä ei pidetä kiinni ellei hiutale sitä itse halua.
No en ihmettele yhtään kun katsoo noita ruokalistoja. Kasvismössöä, seitan-pullia ja kasvispäivänä kahta kasvismössöä. Kukaan syö noita tekeleitä.
Palermon paStaa.