Mitä mieltä olet, kuuluuko lapselle perintö tässä tilanteessa?
Lain mukaanhan oikeus tottakai on, mutta siitä ei ole nyt ole kyse. Haluaisin kuulla mielipiteitä ja perusteluja ns moraalisesta oikeudesta perintöön tässä tilanteessa.
Sinkkunainen saa lapsen yhden illan suhteesta. Hän hylkää lapsen jo vauvana, vie vauvan isälleen (siis vauvan isälle) eikä koskaan enää ota lapseen yhteyttä. Hän menee naimisiin toisen miehen kanssa ja saa lapsia, eikä koskaan kerro näille että heillä on isosisko.
Kun lapsi on yli 50v, äiti kuolee. Siinä vaiheessa vasta sisaruksille selviää, että perijöitä on vielä yksi. Osa sisaruksista on sitä mieltä että tämä isosisko on todella törkeä haaskalintu jolle ei perintö kuulu, koska ei ole koskaan ottanut äitiinsä yhteyttä. Osa sisaruksista on järkyttynyt äitinsä teosta ja ovat pahoillaan isosiskon puolesta, ja sitä mieltä että ilman muuta hänelle kuuluu perintö, vaikka se ei äidittömyyttä korvaakaan. Sivuhuomautus; he myös haluavat tavata siskonsa, kun taas muut aikovat kieltäytyä tulemasta paikalle, jos tämä sisko tulee.
Mitä mieltä sinä olet ns moraalisesta oikeudesta perintöön?
Trollihuutajat olkoot hiljaa. Ei valitettavasti ole keksitty juttu.
Kommentit (198)
Hylätyn siskon kuuluu saada osansa. Ja asiaan tytymättömien sisarusten pitäisi hävetä, hekin saavat osansa perinnöstä ja enemmän kuin oman osansa äidistään hänen eläessään. Jotain häpyä.
Tietenkin hylätylle siskolle kuuluu perintö.
Kyllä kuuluu perintö myös hänelle. Ja äippä olisi voinut testamentilla määrätä hänelle vain lakiosan jos olisi halunnut. Vai millainen tampio teidän äiti oikein on/oli?
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin hylätylle siskolle kuuluu perintö.
Juuri näin. Eihän tässä ole mitään epäselvää tai pohtimista.
Laki on laki ! Sen mukaan mennään. Kyllä se on niin että kun joku kuolee, myös haaskoja on liikkeellä.
Monesti nämä omillaan olleet ei halua perintöä, koska eivät ole osallistuneet äitinsä elämään, silti saattavat muutoin haluta tutustua puolisisaruksiinsa.
Onko tämä äiti maksanut elareita, kun isälle lapsen tuuppasi?
En usko haaskalintuun, joillakin on tapana Suomessa selvittää oikeutensa, jos saa tiedoksiannon. Lakimiehen velvollisuus on selvittää kaikki perilliset, niihin otetaan yhteys joiden tiedot saadaan selville. Mutta jälkikäteen menee tietysti hankalaksi, jos perintö on aiemmin jaettu. Ehkä lakimies osaa sanoa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Monesti nämä omillaan olleet ei halua perintöä, koska eivät ole osallistuneet äitinsä elämään, silti saattavat muutoin haluta tutustua puolisisaruksiinsa.
Toisaalta. Jos äitinsä hylkäämä lapsi saisi perinnöllä esimerkiksi asuntolainansa kuitattua, ostettua kesämökin tai matkusteltua, saisi edes jotain oikeutta hänkin. Hylkäys ei koskaan ole lapsen vika.
Vierailija kirjoitti:
Laki on laki ! Sen mukaan mennään. Kyllä se on niin että kun joku kuolee, myös haaskoja on liikkeellä.
Kuka tässä on haaska?
Vierailija kirjoitti:
En usko haaskalintuun, joillakin on tapana Suomessa selvittää oikeutensa, jos saa tiedoksiannon. Lakimiehen velvollisuus on selvittää kaikki perilliset, niihin otetaan yhteys joiden tiedot saadaan selville. Mutta jälkikäteen menee tietysti hankalaksi, jos perintö on aiemmin jaettu. Ehkä lakimies osaa sanoa paremmin.
Perintöä ei pysty jakamaan ennenkuin kuolinpesän osakkaat on selvillä.
Äiti tiesi kuitenkin hylätystä lapsestaan ja varmaan tiesi myös miten hänen perintö jaetaan kuoleman jälkeen. Kunnioittakaa siis hänen tahtoaan.
Vierailija kirjoitti:
Monesti nämä omillaan olleet ei halua perintöä, koska eivät ole osallistuneet äitinsä elämään, silti saattavat muutoin haluta tutustua puolisisaruksiinsa.
Eivät ole osallistuneet äitinsä elämään? Mikä velvollisuus kenelläkään on osallistua äitinsä elämään, kun äiti on hylännyt?
Totta kai se kuuluu. Eri asia sitten haluaako hylätty lapsi ottaa perinnön vastaan - ja onko mitään jaettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä äiti maksanut elareita, kun isälle lapsen tuuppasi?
Ei ole. Eikä ole tiettävästi koskaan ollut tähän isäänkään yhteydessä sen jälkeen, kun lapsen hylkäsi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Moraalisesti: jos raskaus on tapahtunut ns. kännimokana, mielestäni lapselle kuuluu lakiosuus.
Jos esim. r aiskauksesta, lapselle ei kuulu mitään, vaan naiselle kuuluisi korvauksia. Jos nainen on jättänyt lapsen hyvin pienenä, tämä on ihan hyvin mahdollista. Tässä tapauksessa lapsen kannattaisi itse luopua perinnöstä, koska tällöin nainen ei olisi aidosti tuon lapsen "äiti" vaan yksinkertaisesti hyväksikäytön uhri, ja jos lapsi jatkaisi isänsä r aiskauslinjaa, tuhoaisi omankin karmansa
Sisarusten reaktio on kuitenkin aiheeton, sillä lapsella ei ole velvollisuutta vanhempiaan kohtaan. Naisen päätöksen ja arviointikyvyn epäkunnioittaminen ja randomin kohtelu "siskona" on halventavaa äitiä kohtaan, eli ehkä pienentäisin noidenkin lasten perinnön pelkkään lakiosuuteen jos olisi vielä mahdollista
Sinun mielipiteelläsi ei ole mitään merkitystä.
3 jatkaa: ohiksena tosi harmillinen tilanne. Lapsilla on tässä yhteiskunnassa pyhä asema, vaikka olisi kuinka väkivaltaisesti tai väärin perustein tuotettu, naisen selkänahasta revitty. Lapsen syntymään voi liittyä uhreja ja pahuuttakin
Yhteiskunnissa kuten intiassa pidetään itsesäänselvänä, että epämoraalisissa oloissa syntyneet lapset eivät nauti samoja etuja, kuin moraalisissa. Ja kantavathan he moraalittoman vanhemman perimääkin, eli ei se sinänsä tuulesta temmattua ole, että esim. r aiskauslapsia ei aseteta kaikissa asioissa samalle viivalle kunniallisen isien lasten kanssa
Ehkä lisään vielä, että jos kenelläkään ei ole äidin versiota siitä, miksi lapsi on hylätty, tätä tulisi kohdella äidin osoittaman mallin mukaan, eli epämoraalisesti tuotettuna. Tämä äidin käytöksellään asettama malli voitaisiin tulkita hänen "versiokseen tapahtumista". Eli lapsi saisi nauttia yhteiskunnan eduista, mutta ei "äitiedusta"
Näitä tapauksia nimittäin on, missä esim. miehen äiti painostaa miestä tekemään lapsia, ja mies tekee sen jotenkin epämoraalisesti. Tai sitten ihan vaan perus himoon pohjautuva r aiskaus. Joskus myös petos. Se ettei epämoraalisesti tuotettua lisääntymistä erotella millään tavalla moraalisesta, asettaa uhriosapuolen (voi olla myös mies) todella hirveään asemaan: häntä rangaistaan todella kovasti jonkun toisen tekemästä rikoksesta, mistä hänelle itse asiassa kuuluisi korvauksia
Perintökaari ei ole mielipidekysymys.
Tottakai on oikeus perintöön ja jos siitä luopuisi saisivat hänen omat rintaperillisensä hänen osuuden. Jos taas luopuisi sisartensa hyväksi joutuisi hän kuitenkin maksamaan tuplaverot oman perintöverot ja he jotka perinnön saisivat lahjaveron. Parasta ja oikea ratkaisu on ottaa perintö ja uudet sisarukset ilolla vastaan.
Kuuluu perintö. Ja kiva, että osa sisaruksista näin ajattelee ja haluaa tavata. Itsekin haluaisin tavata sisarukset, jos olisin se hylätty lapsi.