Mitä mieltä olet, kuuluuko lapselle perintö tässä tilanteessa?
Lain mukaanhan oikeus tottakai on, mutta siitä ei ole nyt ole kyse. Haluaisin kuulla mielipiteitä ja perusteluja ns moraalisesta oikeudesta perintöön tässä tilanteessa.
Sinkkunainen saa lapsen yhden illan suhteesta. Hän hylkää lapsen jo vauvana, vie vauvan isälleen (siis vauvan isälle) eikä koskaan enää ota lapseen yhteyttä. Hän menee naimisiin toisen miehen kanssa ja saa lapsia, eikä koskaan kerro näille että heillä on isosisko.
Kun lapsi on yli 50v, äiti kuolee. Siinä vaiheessa vasta sisaruksille selviää, että perijöitä on vielä yksi. Osa sisaruksista on sitä mieltä että tämä isosisko on todella törkeä haaskalintu jolle ei perintö kuulu, koska ei ole koskaan ottanut äitiinsä yhteyttä. Osa sisaruksista on järkyttynyt äitinsä teosta ja ovat pahoillaan isosiskon puolesta, ja sitä mieltä että ilman muuta hänelle kuuluu perintö, vaikka se ei äidittömyyttä korvaakaan. Sivuhuomautus; he myös haluavat tavata siskonsa, kun taas muut aikovat kieltäytyä tulemasta paikalle, jos tämä sisko tulee.
Mitä mieltä sinä olet ns moraalisesta oikeudesta perintöön?
Trollihuutajat olkoot hiljaa. Ei valitettavasti ole keksitty juttu.
Kommentit (198)
Lakiosa kuuluu, perintö vain testamentilla. Joten jos vainaja teki aikanaan testamentin kaikille muille lapsilleen, niin turha sitä on ryhtyä kiistämään, mutta lakiosaa voi aina vaatia.
Tosin tuossa äiti on puhtaasti typerä, jos jättää tuossa tilanteessa lainkaan perintöä. Isäni varmisti, että kuollessaan hänellä ei ollut mitään, koska omaisuus oli jaettu paljon aikaisemmin. Lapsi ensimmäisestä avioliitostaan ei saanut mitään, kuten emme me muutkaan enää tuossa vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
3 jatkaa: ohiksena tosi harmillinen tilanne. Lapsilla on tässä yhteiskunnassa pyhä asema, vaikka olisi kuinka väkivaltaisesti tai väärin perustein tuotettu, naisen selkänahasta revitty. Lapsen syntymään voi liittyä uhreja ja pahuuttakin
Yhteiskunnissa kuten intiassa pidetään itsesäänselvänä, että epämoraalisissa oloissa syntyneet lapset eivät nauti samoja etuja, kuin moraalisissa. Ja kantavathan he moraalittoman vanhemman perimääkin, eli ei se sinänsä tuulesta temmattua ole, että esim. r aiskauslapsia ei aseteta kaikissa asioissa samalle viivalle kunniallisen isien lasten kanssa
Ehkä lisään vielä, että jos kenelläkään ei ole äidin versiota siitä, miksi lapsi on hylätty, tätä tulisi kohdella äidin osoittaman mallin mukaan, eli epämoraalisesti tuotettuna. Tämä äidin käytöksellään asettama malli voitaisiin tulkita hänen "versiokseen tapahtumista". Eli lapsi saisi nauttia yhteiskunnan eduista, mutta ei "
Älä sönkötä. Emme ole Intiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti nämä omillaan olleet ei halua perintöä, koska eivät ole osallistuneet äitinsä elämään, silti saattavat muutoin haluta tutustua puolisisaruksiinsa.
Eivät ole osallistuneet äitinsä elämään? Mikä velvollisuus kenelläkään on osallistua äitinsä elämään, kun äiti on hylännyt?
Osallistua on myös neutraali sana, tarkoittaa, että ei ole ollut äitinsä kanssa tekemisissä.
Tunnustetulle lapselle kuuluu perintö. Myös moraalisesti, sillä hän on menettänyt vanhempansa ilman omaa syytään.
Tiedän mistä puhun. Olen itsekin ollut vastaavassa tilanteessa, olin/olen se lehtolapsi. Synnyin sivusuhteesta perheelliselle miehelle. Varhaisvuodet iskä oli elämässämme mukana, mutta vähän ennen kouluikää jotain tapahtui vanhempieni välillä, ja suhde säröytyi. Isäni tunnusti minut virallisesti, mutta ei koskaan kertonut minusta perheelleen. Tieto tuli julki hänen kuoltuaan.
Yksi siskopuolistani ei halunnut kanssani keskustella, kaksi muuta yritti. Vaikeaahan se heille oli, ymmärrän sen. Lakiosa (eli puolet siitä, mitä rintaperillinen saisi) minulle kuului ja sen myös otin. Prosessi oli vaikea myös minulle.
Perintö oli pieni hinta siitä, että isäni ei ollut kanssani aikuisiällä käytännössä missään tekemisissä ja sitä ennenkin vain vähän pikkulapsiajan jälkeen. Ei rippijuhlissa, lakkiaisissa, ensiasunnon ostossa, häissä, hautajaisissa, lasten syntymissä, yhtään missään. Lapseni myös menettivät ukin eivätkä ymmärrä tänä päivänäkään, miksi alle 10km päässä minusta asunut isäni ei halunnut eläessään olla meidän kanssa tekemisissä, vaikka meidän välillä ei ollut mitään riitaa.
Kannan hylätyksi tulemisen arpia lopun ikääni enkä tule olemaan koskaan ehjä. Siskopuoleni joutuvat puolestaan elämään sen kanssa, ettei heidän isänsä ollutkaan se tyyppi, jota esitti. Isälleni olen vihainen tai enemmänkin pettynyt. Itseään suojellessaan hän aiheutti paljon pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moraalisesti: jos raskaus on tapahtunut ns. kännimokana, mielestäni lapselle kuuluu lakiosuus.
Jos esim. r aiskauksesta, lapselle ei kuulu mitään, vaan naiselle kuuluisi korvauksia. Jos nainen on jättänyt lapsen hyvin pienenä, tämä on ihan hyvin mahdollista. Tässä tapauksessa lapsen kannattaisi itse luopua perinnöstä, koska tällöin nainen ei olisi aidosti tuon lapsen "äiti" vaan yksinkertaisesti hyväksikäytön uhri, ja jos lapsi jatkaisi isänsä r aiskauslinjaa, tuhoaisi omankin karmansa
Sisarusten reaktio on kuitenkin aiheeton, sillä lapsella ei ole velvollisuutta vanhempiaan kohtaan. Naisen päätöksen ja arviointikyvyn epäkunnioittaminen ja randomin kohtelu "siskona" on halventavaa äitiä kohtaan, eli ehkä pienentäisin noidenkin lasten perinnön pelkkään lakiosuuteen jos olisi vielä mahdollista
Sinun mielipiteelläsi ei ole mitään merkitystä.
Lapsen syntymä ei pyhitä r aiskausta. Jos lapsi syntyy r aiskauksesta, tällöin lapsella on 1 rikollinen vanhempi, ja 1 uhri, joka ei välttämättä halua olla vanhempi. Ei se ole moraalista, että rikoksen uhria rangaistaan elatusmaksuilla ja perinnön menetyksellä. Tämä tarkoittaisi sitä, että r aiskaus olisi pyhitetty, jos siitä syntyy lapsi. Se ei ole missään nimessä oikein, eikä tässä pitäisi olla kenellekään mitään epäselvää
Ja tosiaan tämä r aiskauksen uhri voi olla kumpi tahansa, mies tai nainen. Esim. jos nainen valehtelee ehkäisystä, se tekee miehestä uhrin
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa kuuluu, perintö vain testamentilla. Joten jos vainaja teki aikanaan testamentin kaikille muille lapsilleen, niin turha sitä on ryhtyä kiistämään, mutta lakiosaa voi aina vaatia.
Tosin tuossa äiti on puhtaasti typerä, jos jättää tuossa tilanteessa lainkaan perintöä. Isäni varmisti, että kuollessaan hänellä ei ollut mitään, koska omaisuus oli jaettu paljon aikaisemmin. Lapsi ensimmäisestä avioliitostaan ei saanut mitään, kuten emme me muutkaan enää tuossa vaiheessa.
Tähänhän se sitten helposti menee, jos laki on moraaliton, eli pakottaa elättämään moraalittomasti tuotettuja jälkeläisiä
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on oikeus perintöön ja jos siitä luopuisi saisivat hänen omat rintaperillisensä hänen osuuden. Jos taas luopuisi sisartensa hyväksi joutuisi hän kuitenkin maksamaan tuplaverot oman perintöverot ja he jotka perinnön saisivat lahjaveron. Parasta ja oikea ratkaisu on ottaa perintö ja uudet sisarukset ilolla vastaan.
Mitähän sinä selität?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 jatkaa: ohiksena tosi harmillinen tilanne. Lapsilla on tässä yhteiskunnassa pyhä asema, vaikka olisi kuinka väkivaltaisesti tai väärin perustein tuotettu, naisen selkänahasta revitty. Lapsen syntymään voi liittyä uhreja ja pahuuttakin
Yhteiskunnissa kuten intiassa pidetään itsesäänselvänä, että epämoraalisissa oloissa syntyneet lapset eivät nauti samoja etuja, kuin moraalisissa. Ja kantavathan he moraalittoman vanhemman perimääkin, eli ei se sinänsä tuulesta temmattua ole, että esim. r aiskauslapsia ei aseteta kaikissa asioissa samalle viivalle kunniallisen isien lasten kanssa
Ehkä lisään vielä, että jos kenelläkään ei ole äidin versiota siitä, miksi lapsi on hylätty, tätä tulisi kohdella äidin osoittaman mallin mukaan, eli epämoraalisesti tuotettuna. Tämä äidin käytöksellään asettama malli voitaisiin tulkita hänen "versiokseen tapahtumista". Eli
Niin, tässä asiassa olemme Intiaa merkittävästi jäljessä. Täällä on vuosikymmeniä saanut r aiskailla toisia ja alistaa heitä r aiskauslasten "äideiksi" ja "iseiksi". Ei sitä kuitenkaan tarvitse jatkaa, voidaan alkaa käyttäytyä sivistyneemmin.
Vierailija kirjoitti:
3 jatkaa: ohiksena tosi harmillinen tilanne. Lapsilla on tässä yhteiskunnassa pyhä asema, vaikka olisi kuinka väkivaltaisesti tai väärin perustein tuotettu, naisen selkänahasta revitty. Lapsen syntymään voi liittyä uhreja ja pahuuttakin
Yhteiskunnissa kuten intiassa pidetään itsesäänselvänä, että epämoraalisissa oloissa syntyneet lapset eivät nauti samoja etuja, kuin moraalisissa. Ja kantavathan he moraalittoman vanhemman perimääkin, eli ei se sinänsä tuulesta temmattua ole, että esim. r aiskauslapsia ei aseteta kaikissa asioissa samalle viivalle kunniallisen isien lasten kanssa
Ehkä lisään vielä, että jos kenelläkään ei ole äidin versiota siitä, miksi lapsi on hylätty, tätä tulisi kohdella äidin osoittaman mallin mukaan, eli epämoraalisesti tuotettuna. Tämä äidin käytöksellään asettama malli voitaisiin tulkita hänen "versiokseen tapahtumista". Eli lapsi saisi nauttia yhteiskunnan eduista, mutta ei "
On sulla torvelolla tarinat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moraalisesti: jos raskaus on tapahtunut ns. kännimokana, mielestäni lapselle kuuluu lakiosuus.
Jos esim. r aiskauksesta, lapselle ei kuulu mitään, vaan naiselle kuuluisi korvauksia. Jos nainen on jättänyt lapsen hyvin pienenä, tämä on ihan hyvin mahdollista. Tässä tapauksessa lapsen kannattaisi itse luopua perinnöstä, koska tällöin nainen ei olisi aidosti tuon lapsen "äiti" vaan yksinkertaisesti hyväksikäytön uhri, ja jos lapsi jatkaisi isänsä r aiskauslinjaa, tuhoaisi omankin karmansa
Sisarusten reaktio on kuitenkin aiheeton, sillä lapsella ei ole velvollisuutta vanhempiaan kohtaan. Naisen päätöksen ja arviointikyvyn epäkunnioittaminen ja randomin kohtelu "siskona" on halventavaa äitiä kohtaan, eli ehkä pienentäisin noidenkin lasten perinnön pelkkään lakiosuuteen jos olisi vielä mahdollista
Sinun mieli
Lässyn lässyn.
Vierailija kirjoitti:
Tunnustetulle lapselle kuuluu perintö. Myös moraalisesti, sillä hän on menettänyt vanhempansa ilman omaa syytään.
Tiedän mistä puhun. Olen itsekin ollut vastaavassa tilanteessa, olin/olen se lehtolapsi. Synnyin sivusuhteesta perheelliselle miehelle. Varhaisvuodet iskä oli elämässämme mukana, mutta vähän ennen kouluikää jotain tapahtui vanhempieni välillä, ja suhde säröytyi. Isäni tunnusti minut virallisesti, mutta ei koskaan kertonut minusta perheelleen. Tieto tuli julki hänen kuoltuaan.
Yksi siskopuolistani ei halunnut kanssani keskustella, kaksi muuta yritti. Vaikeaahan se heille oli, ymmärrän sen. Lakiosa (eli puolet siitä, mitä rintaperillinen saisi) minulle kuului ja sen myös otin. Prosessi oli vaikea myös minulle.
Perintö oli pieni hinta siitä, että isäni ei ollut kanssani aikuisiällä käytännössä missään tekemisissä ja sitä ennenkin vain vähän pikkulapsiajan jälkeen. Ei rippijuhlissa, lakkiaisissa, ens
Tuo on kyllä huomattavan eri tilanne, jos mies on ollut suhteessa ja "vaihtanut parempaan". Vauvan hylkääminen indikoi jostakin ihan muusta, mahdollisesti rikoksesta tai uhasta
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vaikka olisikin moraalista vaatia lakioikeuttaan, se on eettisesti rumaa ja ahnetta, jos sitä ei ole haluttu vapaaehtoisesti luovuttaa. Mutta tämä on varmaan ihan liian korkealentoista estetiikkaa Suomeen...
Tässä ketjussa taitaa olla useampikin moraalittomasti tuotettu lapsi kommenteista päätellen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 jatkaa: ohiksena tosi harmillinen tilanne. Lapsilla on tässä yhteiskunnassa pyhä asema, vaikka olisi kuinka väkivaltaisesti tai väärin perustein tuotettu, naisen selkänahasta revitty. Lapsen syntymään voi liittyä uhreja ja pahuuttakin
Yhteiskunnissa kuten intiassa pidetään itsesäänselvänä, että epämoraalisissa oloissa syntyneet lapset eivät nauti samoja etuja, kuin moraalisissa. Ja kantavathan he moraalittoman vanhemman perimääkin, eli ei se sinänsä tuulesta temmattua ole, että esim. r aiskauslapsia ei aseteta kaikissa asioissa samalle viivalle kunniallisen isien lasten kanssa
Ehkä lisään vielä, että jos kenelläkään ei ole äidin versiota siitä, miksi lapsi on hylätty, tätä tulisi kohdella äidin osoittaman mallin mukaan, eli epämoraalisesti tuotettuna. Tämä äidin käytöksellään asettama malli voitai
Pidä nyt jo leipäläpes kiinni.
Meillä vanhemmilla ei ole muiden kanssa lapsia, mutta me ollaan tuhlattu jo vanhempien omaisuutta.
Vuosia sitten jo ostimme siskoni kanssa aaunnon, jossa nyt vanhemmat asuvat ja maksavat meille vuokraa. Asunto ostettiin 25% halvemmalla. Vanhemmat maksavat lastensa laskuja, meidän perheessä maksavat sähkön ja yhtiövastikkeen.
Lisäksi antavat joka 3.s vuosi jokaiselke 4999 euroa.
Tavoitteena on, että vanhempien tilit ovat tyhjät, kun loppu lähenee. 30 000 e jätetään, sen jälkeen lopettaa maksamiset ja mm maksavat vain yhtiövastilkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laki on laki ! Sen mukaan mennään. Kyllä se on niin että kun joku kuolee, myös haaskoja on liikkeellä.
Kuka tässä on haaska?
Ne sisarukset jotka eivät sallisi laillista perintöä juuri löydetylle rintaperilliselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 jatkaa: ohiksena tosi harmillinen tilanne. Lapsilla on tässä yhteiskunnassa pyhä asema, vaikka olisi kuinka väkivaltaisesti tai väärin perustein tuotettu, naisen selkänahasta revitty. Lapsen syntymään voi liittyä uhreja ja pahuuttakin
Yhteiskunnissa kuten intiassa pidetään itsesäänselvänä, että epämoraalisissa oloissa syntyneet lapset eivät nauti samoja etuja, kuin moraalisissa. Ja kantavathan he moraalittoman vanhemman perimääkin, eli ei se sinänsä tuulesta temmattua ole, että esim. r aiskauslapsia ei aseteta kaikissa asioissa samalle viivalle kunniallisen isien lasten kanssa
Ehkä lisään vielä, että jos kenelläkään ei ole äidin versiota siitä, miksi lapsi on hylätty, tätä tulisi kohdella äidin osoittaman mallin mukaan, eli epämoraalisesti tuotettuna. T
Vai oletko kenties joku tällainen moraalittomasti lapsia maailmaan tuottanut, r aiskauslapsen vanhempi? Ilmeisen tunteellinen aihe sinulle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on oikeus perintöön ja jos siitä luopuisi saisivat hänen omat rintaperillisensä hänen osuuden. Jos taas luopuisi sisartensa hyväksi joutuisi hän kuitenkin maksamaan tuplaverot oman perintöverot ja he jotka perinnön saisivat lahjaveron. Parasta ja oikea ratkaisu on ottaa perintö ja uudet sisarukset ilolla vastaan.
Mitähän sinä selität?
Samaa ihmettelin, jos ei ota perintöä vastaan (näin ymmärsin perinnöstä luopumisen) niin ei silloin todellakaan maksa mitään perintöveroja. Eivätkä muut perilliset lahjaveroa,jaettava potti vain kasvaa sillä ei-vastaanotetulla osuudella. Ei kai kukaan niin hullu ole että ei ota perintöä ja sitten lahjoita sitä ja maksa vielä verotkin?
Ehdottomasti kuuluu osa perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhemmilla ei ole muiden kanssa lapsia, mutta me ollaan tuhlattu jo vanhempien omaisuutta.
Vuosia sitten jo ostimme siskoni kanssa aaunnon, jossa nyt vanhemmat asuvat ja maksavat meille vuokraa. Asunto ostettiin 25% halvemmalla. Vanhemmat maksavat lastensa laskuja, meidän perheessä maksavat sähkön ja yhtiövastikkeen.
Lisäksi antavat joka 3.s vuosi jokaiselke 4999 euroa.
Tavoitteena on, että vanhempien tilit ovat tyhjät, kun loppu lähenee. 30 000 e jätetään, sen jälkeen lopettaa maksamiset ja mm maksavat vain yhtiövastilkeen.
Omaisuuden voi myös säätiöittää, ja lapset säätiön hallitukseen. Ne moraaliset siis.
Jos perintönä on oikeaa rahaksi helposti muutettavaa omaisuutta niin kuka siitä kieltäytyy. Tavarat ja yhteisomistukseen jäävät kuppaiset mökit ja talot eivät varmaan kiinnosta.
Ja alkuperäiseen kysymykseen. Tietysti kuuluu oma osa.