Helsingissä on kauniimpaa ja monipuolisempaa luontoa, kuin maaseudulla.
Helsingissä:
meri, saaristo, rannat, kalliot, lehdot, puistometsät, lintulahdet, suotyyppisiä kosteikkoja, niittyjä
Voit saman päivän aikana nähdä:
merenrannan
vanhaa kuusimetsää
lintukosteikon
kallioita
saaristoluontoa
Maaseudulla on käytännössä:
talousmetsää
peltoa
ojitettuja soita
pitkiä samanlaisia tieosuuksia
Kommentit (44)
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Samaa mieltä, lisäksi maaseudulla haisee.
Tottahan tuo on. Helsinki on todella vihreä ja monipuolinen kaupunki myös sen luonnon suhteen. Itse maalta junantuoneena komppaan ap:ta aivan täysin. Ei sisämaasta löydy mitään vastaavaa.
Moni ei tästä olekaan tietoinen, vaan pitää Helsinkinä vain sitä, mitä kaupungin ydinkeskustassa on.
Esimerkiksi siitä isosta, liki 10 kilometrin metsäalueesta, jota kutsutaan Keskuspuistoksi ja joka on lähellä keskustaa, ei juuri tiedetä. Löytyy mm. aarnimetsää.
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Tai olettaa ettei maaseudulla olisi samanlaista meren rantaa Suomessa. Toki ap vain trollaa.
Onks siel jokia koskineen ja tuntureita kuten meillä?
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Helsingissä:
meri, saaristo, rannat, kalliot, lehdot, puistometsät, lintulahdet, suotyyppisiä kosteikkoja, niittyjä
Voit saman päivän aikana nähdä:
merenrannan
vanhaa kuusimetsää
lintukosteikon
kallioita
saaristoluontoa
Maaseudulla on käytännössä:
talousmetsää
peltoa
ojitettuja soita
pitkiä samanlaisia tieosuuksia
Meidän pieneltä paikkakunnalta löytyvät kaikki nuo Helsingin ja maaseudun kohteet.
Vierailija kirjoitti:
Onks siel jokia koskineen ja tuntureita kuten meillä?
Tunturit ovat aivan yliarvostettuja luontoarvoiltaan. Tuntureille mennään, kun etelämpänä luontoa on tuhottu niin paljon. Pohjoisen luonto ei lähtökohtaiseti ole lajirikasta vaan melkoisen haurasta ja hitaasti kasvavaa.
Tää on oikeasti ihan totta, että pk-seudun kupeessa on paljon metsää, jota ei ole kaadettu vuosikymmeniin ja muutama läntti on jopa yli satavuotiasta. Koetapa löytää vastaavaa muualta.
Aloittaja on oikeassa.
Olen syntynyt maalla ja asunut lapsuuteni sekä nuoruuteni maalla. Kolmikymppisenä muutin töiden perässä Helsinkiin ja kyllä, täällä hyvin monipuolinen ja kaunis luonto.
Maaseudulla, jossa asuin, oli lähinnä peltoa ja talousmetsää.
Ap, Suomen merenrannikon pituus on saaret mukaan lukien yli 40 000 kilometriä.
No tuo näkymä on kaikissa rantakaupungeissa eikä vain Helsingissä.
Samaa mieltä aloittajan kanssa. Helsingin merellinen luonto on upea ja eteläisessä kantakaupungissa asuvalle minuuttien kävelymatkan päässä. Minulla on Vene Merisatamassa, jolla pääsee hetkessä luontoon; paljon mielenkiintoisempaan luontoon kuin joku korpi sisämaassa.
Jäniksiä näkee ihan joka paikassa keskustassakin, kettuja satunnaisesti. Viikonloppuna kadun yli käveli Munkkiniemessä kolme peuraa.
Suomessa on yli 100 rannikkokuntaa, jotka sijaitsevat Suomenlahden, Saaristomeren tai Pohjanlahden äärellä. Rannikkovyöhyke ulottuu Virolahdelta itärajalta Tornioon länsirajalle.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa.
Olen syntynyt maalla ja asunut lapsuuteni sekä nuoruuteni maalla. Kolmikymppisenä muutin töiden perässä Helsinkiin ja kyllä, täällä hyvin monipuolinen ja kaunis luonto.
Maaseudulla, jossa asuin, oli lähinnä peltoa ja talousmetsää.
Jep. Tämä on asia, josta erityisesti maalta kaupunkiin muuttaneet retkeilevät ihmiset tajuavat. Sekä maalaisilla itseään ja kaupungissä syntyneillä on romantisoitunut kuva Suomen maaseudusta ja muka koskemattomasta luonnosta. Joidenkin kaupunkilaisten käsitys maaseudusta on oma mökkikunta. Eipä siinäkään luontoarvot paljon hetkauta, kun rantatontti on vedetty sieläksi nurmeksi ja vähän käydään lähihakkuuaukean vattupuskissa.
Toistaiseksi on vielä, vaikka sitä tuhotaankin apinan raivolla uudisrakentamisen tieltä.
Näinhän se menee