Miksi psykiatrian suljetulla ei hoideta, vaan potilaat möllöttää yksin?
Omainen on hoidossa masennuksen takia eikä kukaan hoitaja juttele hänen kanssaan. Ainoa mitä päivässä on, niin lääkkeet ja ruoka. Muuten saa olla oman onnen nojassa eikä ketään kiinnosta. Hoitajat istuu kopissaan ja juttelee keskenään, potilaista viis.
Kommentit (239)
Höpö höpö.
Miksei omaisesi saisi olla rauhassa edes hullujen huoneella?
Vai pelkäätkö että tervehtyy ja tajuaa että olet huonoa seuraa?
Jokaisessa työvuorossa pitää kirjata jotain potilaan voinnista. Psykiatriassa on tapana että potilaille jaetaan joka vuorossa ns. Omahoitaja. Lääkityksen teho tulee viiveellä ja aina paras lääke ei löydy heti.
Sehän perustuu vain lääkitsemiseen ja säilytykseen. Ei ne hoitsut ole ikinä suljetulla keskustelleet potilaiden kanssa muuten kuin komentelemalla.
Eivät hoitajat ehdi siellä enää toimia seuraneiteinä muiden töidensä lomassa eivätkä potilaat välttämättä ole millään juttu-tai touhutuulella että kovinkaan seuraa kaipaisivatkaan. Tekevät minkä voivat resursseillaan ja jos jollain omaisella jotain mussuttamista niin aina voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi hyvällä idealla.
Minä kävin joka päivä vierailulla monta tuntia. Koottiin yhdessä palapeliä. Välillä keitettiin kahvit. Menepä tutustumaan?
Tätä potilaat itsekin ihmettelevät.
Hoitajat istuu päivät pitkät juoruamassa keskenään toimistoss, ovet on lukossa, etteivät potilaat pääse sisään .
Joutuuko psykiatrisia potilaita monesti hoitamaan sillä lailla kuin esim. vanhuksia eli pesemään ja vaihtamaan kuivat vai mitä hoitajien työ siellä laitoksissa käsittää? Onko huono mitoitus sielläkin?
Omaisesiko kertoi? Jos on joutunut suljetulle niin ihan kaikkea ei kannata uskoa. Jos taas noin oli kun olit vierailulla niin kai tiedät, että siellä on koko muu päivä aikaa tehdä näitä mainitsemiasi asioita.
No ei kai hoitajan tehtävä ole olla psykiatri. Heille kuuluu tarkkailla ettei potilas sekoa ja lääkitykset yms. Jokaisella potilaalla on sitten erikseen psykiatriajat.
Omaiseni haluaisi jutella mutta suhtautuminen on torjuvaa. Patistetaan joihinkin höpöhöpö ryhmiin ja sitten taas lääkkeitä. Ja siis tuossa kaikki. Kyllähän nyt hiemankin inhimillisyyttä omaava hoitaja ymmärtää että jos toinen haluaa jutella, niin silloin jutellaan. Mikä hyöty on tuollaisesta ns hoidosta? Täysin empatiakyvytöntä touhua.
Ap
Mitä niiden hoitajien pitäisi jutella?
Kun olin suljetulla niin juttelin muiden potilaiden kanssa. Varsinkin kun olo parani. Se oli parasta vertaistukea, olla ihmisten kanssa jotka ei tuominnut millään tavalla. Hoitajatkin oli mukavia, vaikkakin kiireisiä.
Ja lisään vielä että hoitajat todella vain istuvat kopissaan, harvoin sieltä poistuvat. Näin myös omaiseni kertoi. Jos menee koputtelemaan ovelle, niin hoitaja tulee kyllästyneen näköisenä kysymään että mitä asiaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Omaisesiko kertoi? Jos on joutunut suljetulle niin ihan kaikkea ei kannata uskoa. Jos taas noin oli kun olit vierailulla niin kai tiedät, että siellä on koko muu päivä aikaa tehdä näitä mainitsemiasi asioita.
Kyllä se on ihan totta. Ainut hoito on ruoka ja iltalääke, joka tainnuttaa kaikki.
Psykiatriseen sairaanhoitoon kuuluu myös keskusteluhoito, siis ihan normaali vuorovaikutus eikä psykoterapia (se on asia erikseen). Itse tykkään viettää aikaa potilaiden kanssa vaikka lautapelejä pelaillen, koska se työnkuvaan kuuluu, mutta moni kollega ei paljoa kanslian ulkopuolelle mene ellei ole pakko. Se on kyllä sääli.
- psyk. sh.
Vierailija kirjoitti:
Omaiseni haluaisi jutella mutta suhtautuminen on torjuvaa. Patistetaan joihinkin höpöhöpö ryhmiin ja sitten taas lääkkeitä. Ja siis tuossa kaikki. Kyllähän nyt hiemankin inhimillisyyttä omaava hoitaja ymmärtää että jos toinen haluaa jutella, niin silloin jutellaan. Mikä hyöty on tuollaisesta ns hoidosta? Täysin empatiakyvytöntä touhua.
Ap
Eli hänelle kumminkin tarjotaan juttelua "höpöhöpö"-ryhmissä mutta se ei kelpaakkaan. Ei taida olla vika hoitajissa.
LSD 100mg kaikille niin on bileet pystyssä!
Pitäisikö hoitajien heijata mielisairaita sylissä ja silitellä päätä, pai-pai? Hoitajat on siellä töissä, tekevät työnsä, lähtevät kotiin ja unohtavat hullut vapaa-ajalla. Ei hoitajien velvollisuus ole olla seuraneitinä. Mikä nykyajan ihmisiä vaivaa, että luulevat minkä tahansa alan työntekijän tekevän työtään hyvää hyvyyttään? Työntekijät tekevät sen mitä on pakko ettei tule sanomista ja palkka tulee kerran kuussa, ei tarvitse tehdä enempää.
Nää ihmiset osastolla ovat usein sen verran huonossa kunnossa että ei paljon ole voimavaroja jutella tai harrastaa. Hoitajilla on myös kova kiire, se mistä ne hoitajat juttelee keskenään on potilaiden hoitoon liittyviä asioita.