Onko epäonnistuneiden laihduttajien juuriongelma resilienssin puute?
Tämä ei ole ilkkumisketju ”läskeille” vaan pohdintaa siitä että pitäisikö laihduttamisessa keskittyä henkisiin voimavaroihin ja tukea niissä.
Olen itse pari kertaa vaikean raskauden myötä lihonut 25kg ja laihduttanut sitten ne pois, sillä kestän hyvin näläntunnetta, kurjaa oloa, heikotusta, ja vaivannäköä eli jaksan vesisateessa juosta sen 40km viikossa vaikka moni jäisi kotiin kylkeä kääntämään.
Tämä ei ole mikään sankariteko, vaan kun tämä on synnynnäinen ominaisuus. Tämä kulkee meillä suvussa, relienssi on korkea ja vastoinkäymiset kestetään.
Kaikilla ei ole sama, ja siksi samanlainen laihdutus ei toimi kaikille. Hyvä ystäväni on yrittänyt 10v sisään varmaan 20 eri laihdutuskuuria ja mikään niistä ei onnistu. Ei vaan kestä heikkoa oloa tai nälkää. On aivan ihana ja ahkera ihminen eli ei ole mikään laiska sohvaperuna.
Miten voi ”oppia” resilienssiä? Voisiko joku sellainen brainwave-terapia auttaa jossa opitaan uusia ajatusmalleja ja uusia asenteita? (Tuo ei ole siis tavallista psykoterapiaa vaan neuroplasrisuutta).
Tän takia ylipäätään toisen neuvominen laihduttamisessa ei auta yhtään koska ihmisillä on eri lähtökohdat, eri asenteet, ajatukset, uskomukset ja juuri tuo sietokynnys.
Tämä on siis ajatuspohdintaa siitä että miten voisi ylipainoisia auttaa. Kannattaisiko siis saarnan ja luennon sijaan auttaa ajatteluprosessin kanssa? Tai kaloritaulukoiden jakamisen sijaan tukea resilienssin kehitystä?
Tiedän jo etukäteen että ääneen pohdinta aavella ei oikein toimi sillä kohta sata ammattikiusaajaa tulee ja haukkuu ap:n. Mutta silläkin uhalla yritän ja toivon että saisin ketjuun POHDINTAA. Siis pohdintaa, ei haukuntaa.
Mitä sinä olet mieltä? Mikä ratkaisee sen että jollekin tuo on helppoa ja jollekin ei? Olen melko varma että tiedon puutteesta ei ole kyse sillä jokainen lihava tietää kyllä miten pitäisi syödä ja laihduttaa.
Kommentit (124)
Minä väitän, että motivaation puute on juurisyy. Jos ihminen jotain haluaa, niin sem tekee. He eivät vain halua tarpeeksi. Motivaatio on ehkä vain ulkoista, mutta ei tule sisältä päin.
Vierailija kirjoitti:
Suomenna resilienssi.
Jatketaan sitten pohdintaa.
Se on kyky sietää ”kurjuutta” ;)
Vierailija kirjoitti:
Minä väitän, että motivaation puute on juurisyy. Jos ihminen jotain haluaa, niin sem tekee. He eivät vain halua tarpeeksi. Motivaatio on ehkä vain ulkoista, mutta ei tule sisältä päin.
Moni laihduttaja kyllä tuntuu aidosti haluavan laihtua ja yrittää kuurista toiseen. Mutta ei onnistu. Olisiko siis kuitenkin alitajunnassa joku ajatus että ei sittenkään aidosti halua laihtua?
Jos olette katsoneet DrNow ohjelmaa (mikä se nimi oli, joku 600lbs life? Sairan lihavat? En muista nimeä) niin jokaisella on psykologinen juurisyy syömiseen ja tarvitsisivat terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä väitän, että motivaation puute on juurisyy. Jos ihminen jotain haluaa, niin sem tekee. He eivät vain halua tarpeeksi. Motivaatio on ehkä vain ulkoista, mutta ei tule sisältä päin.
Moni laihduttaja kyllä tuntuu aidosti haluavan laihtua ja yrittää kuurista toiseen. Mutta ei onnistu. Olisiko siis kuitenkin alitajunnassa joku ajatus että ei sittenkään aidosti halua laihtua?
Tarkoitin, että moni yrittää laihuttaa, koska sitten miehet tykkäisivät enemmän tai sitten vaatteet istuisivat paremmin. Se on ulkoista motivaatiota, eikä toimi.
’Sisäinen motivaatio on sitä, että minä haluan laihduttaa. Vaikka asuisin maan päällä yksin, niin haluan silti laihduttaa.
Hämmentävää on se että jossain artikkelissa (en muista mistä luin) oli nainen joka oli laihtunut todell paljon (40-50kg) siten että oli kuunnellut affirmaatioita (äänitteitä) ja vasta siten onnistunut. Oli siis toki itse tehnyt työtä, ei se ihnelaihtuminen ollut, mutta aiemmat kymmenet laihdutustukset ei olleet toimineet.
Tässä saattaisi olla bisnesidea.
Vierailija kirjoitti:
Jos olette katsoneet DrNow ohjelmaa (mikä se nimi oli, joku 600lbs life? Sairan lihavat? En muista nimeä) niin jokaisella on psykologinen juurisyy syömiseen ja tarvitsisivat terapiaa.
Se on tunnesyömistä.
Minusta siinä mentiin vikaan kun toitotettiin että nälkää ei tarvitse tuntea jos laihduttaa. Kyllä se edistää laihtumista jos sietää näläntunnetta, ja tutkimuksien mukaan pidentää elinikääkin.
Suomessa ei lainkaan oteta huomioon psykologista puolta lihavuuden hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta siinä mentiin vikaan kun toitotettiin että nälkää ei tarvitse tuntea jos laihduttaa. Kyllä se edistää laihtumista jos sietää näläntunnetta, ja tutkimuksien mukaan pidentää elinikääkin.
Samaa mieltä, ja kyllä mulla laihduttaessa on kolo ajan näläntunne. Ei mikään sietämätön mutta sellainen joka vähän ”kaihertaa”, ja ymmärrän että kaikki ei tätä sitten siedä. Ap
Yksi syy on narsismin puute. Narsistinen ihminen menee vaikka läpi harmaan kiven saadakseen muilta hyväksyntää. Lenkkeilee vimmatusti pahaan oloonsa, kärsii ortoteksiasta, hoitaa huonoa itsetuntoaan instassa. Samoihin ongelmiin joku toinen syö. Edellistä suitsutetaan, jälkimmäistä halveksitaan. Kolmas sortuu työnarkomaniaan jne.
En käsitä resilienssiä ollenkaan sellaiseksi, että ei kärsi nälästä ja jatkuvasta vesisateessa juoksemisesta. Se on sopeutumis-ja palautumiskykyä rankoistakin asioista. Resilienssiä kuuluu mielestäni jonkinlainen mielekkyyden tunne, joka tuosta ei välity. Pidän itseäni resilienttinä siksi, että selvisin esim. koulukiusaamisesta, lasten rankoista vauva-ajoista, työttömyydestä ja alan vaihdosta ym. Resilienssiä on sinnikkyyttä, mutta sillä ei oikein ole tekemistä jonkin laihduttamisen kanssa. Sinulla on lähinnä hyvä nälän sietokyky.
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy on narsismin puute. Narsistinen ihminen menee vaikka läpi harmaan kiven saadakseen muilta hyväksyntää. Lenkkeilee vimmatusti pahaan oloonsa, kärsii ortoteksiasta, hoitaa huonoa itsetuntoaan instassa. Samoihin ongelmiin joku toinen syö. Edellistä suitsutetaan, jälkimmäistä halveksitaan. Kolmas sortuu työnarkomaniaan jne.
😅 Läskit - nuo sydänsivistyneet sydänsairaat
Tuo näläntunne on mielenkiintoinen. Keto taitaa olla ainoa tapa miten voi laihduttaa ilman näläntunnetta. Kaikissa muissa se nälöntunne on. Olen itse 16:8 dieetillä joka ekat 3kk ei toiminut ollenkaan, ei siis tippunut lainkaan painoa, ja liikuin todella paljon. Vasta kun yhdistin kalorien rajoittamisen tähän eli 1500max päivässä, alkoi kilot ropisemaan mutta se näläntunnekin on läsnä.
Taitaa olla niin että no pin, no gain - eli se näläntunne vaan kuuluu asiaan ja se pitää kestää.
Newsflash se on kaikille yhtä vaikeeta...
Vierailija kirjoitti:
En käsitä resilienssiä ollenkaan sellaiseksi, että ei kärsi nälästä ja jatkuvasta vesisateessa juoksemisesta. Se on sopeutumis-ja palautumiskykyä rankoistakin asioista. Resilienssiä kuuluu mielestäni jonkinlainen mielekkyyden tunne, joka tuosta ei välity. Pidän itseäni resilienttinä siksi, että selvisin esim. koulukiusaamisesta, lasten rankoista vauva-ajoista, työttömyydestä ja alan vaihdosta ym. Resilienssiä on sinnikkyyttä, mutta sillä ei oikein ole tekemistä jonkin laihduttamisen kanssa. Sinulla on lähinnä hyvä nälän sietokyky.
Minulla on kaikissa hyvä resilienssi. Olen kokenut paljon samaa kuin sinä ja vielä paljon pahempaakin. Tuo laihdutus on vain yksi osa asiaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenna resilienssi.
Jatketaan sitten pohdintaa.Se on kyky sietää ”kurjuutta” ;)
Ei laihduttajan tarvitse sietää kurjuutta. Tarvitsee vain jättää toteuttamatta herkutteluhalua ja siirtyä mukavuusalueelta liikkumaan entistä enemmän, syömisen sijasta.
Kyllä varmaan ollaan juurisyyn äärellä. Juuri tuo kurjuuden sieto on yksi tekijä ja toimen tekijä on se hedonismi, kun syöty ruoka tuo nopeaa mielihyvää. Sitä haluaa sitten lisää ja kukapa kestäisi luopua siitä
Itse laihduin yli 40kg suolistohormonilla. Ei tarvinnut kärsiä nälkää, liikuntaa ei olisi tarvinnut lisätä, mutta painon pudotessa liikunnasta tuli kivaa. Varsinkin ihmisten jotka ovat olleet pitkään ylipainoisia, metabolia on muuttunut älyttömästi verrattuna ihmiseen joka on ollut vain hetken ylipainoinen. Ylipaino on monesta asiasta johtuva, mutta resilienssin puute ei nähdäkseni oli kovin korkealla listassa. Sen sijaan geenit ja tunnesyöminen ovat.
Suomenna resilienssi.
Jatketaan sitten pohdintaa.