Mies ei halua edetä/muuttaa yhteen

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tuore suhde naapurin mieheen. Molemmilla teinejä, mulla vakituisesti, miehellä viikonloppuisin ja lomilla. Ei ole suunnitelmia muuttaa yhteen, tämä on erittäin hyvä näin. On omat rahat, omat kotityöt, omat lapset. Nautitaan vain toistemme seurasta. Mies arvuutteli, että kuinka kauan mahdan jaksaa häntä pitää hyvänä. Vastasin, että niin kauan, kuin mun ei tarvitse pyykätä sun kalsareita. Tässä kuviossa tulee mielestäni vain etuja, kummankaan ei tarvitse tinkiä omista tavoista tai sovitella esim. siivoustapoja yms. arkiasioita molemmille sopiviksi. Ollaan vakavissamme, mutta silti tavallaan vapaita.

Minulla on vähemmän tuore suhde melkein naapuriin eli kotiemme välissä on 2 km. Yhdessä oltu yli 20 vuotta, siitä ajasta asuttu saman katon alla 2 ja ymmärretty, että se ei ole meidän juttu. Nyt on paremmin, kun molemmilla on oma koti, omat siivoustavat ja oma tapa elää, mutta yhdessä voidaan olla niin paljon kuin halutaan. Jaetaan hyvät hetket, autetaan toisiamme ja tehdään paljon yhdessä, mutta ei käy edes mielessä, että haluaisin jakaa kotini kanssaan - ellei se koti olisi paritalo, jossa molemmilla on oma puoliskonsa.

Kolme köökiä kirjoitti:

En voi suositella ⁹yhteen muuttoa, aikusten yhteenmuutto voi tuhota sen suhteen .

On sen verran ikää että, on jo omat tavat.

Ihana olla tykkämänsä ihmisen kanssa , ilman pakko arkea.

Meillä on miesystävän kanssa samanlaiset avainniput 🥰, poissulkien pyörän ja auton avaimet🤪.

Asumme naapureina, joka toimii hyvin. Näin on ollut jo kymmenen vuotta.

No , on meillä yhteinen kesämökki.

-

Se on älyttömin juttu kun eron ja uuden kumppanin myötä tehdään se ” rakkauslapsi” ja pian on se sama arki edessä ja taas aletaan haikailen sitä vapautta.

Ihmiset eroaa monista syistä, ei kaikki haikaile "vapautta". Tämä ketju vaan on kerännyt paljon näitä eri asuntojen kehujia. On sekin tapa elää, mutta ei sovi kaikille.

Te olette vuoden tapailleet vasta. Onko ne teinisi päässeet edes kunnolla tutustumaan tähän sinun mieheesi ? Epäilen. Sinä ajattelet hyvin itsekkäästi vain itseäsi, vaikka sinulla on kuviossa myös kotona asuvat lapset. Mikä kiire sinulla on ? Uskon, että mieskin voi aikanaan lämmetä yhdessäasumiseen KUN ne sinun lapsesi ovat myös lentäneet pesästä. Mies on tässä kuviossa se järkevä, kun ei tahdo vieraiden lasten kanssa asumaan. Itse sanoit että ero oli rankka, oletko ajatellut , että se ero on ollut rankka myös niille sinun teineillesi. Oletko kenties läheisriippuvainen kun noin nopeasti pitäisi lyödä hynttyyt yhteen ? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Vierailija kirjoitti:

Mulla miesystävän kanssa sama tilanne ja olen pohtinut, että tarvitaanko yhteenmuuttoa. Kaipaan välillä omaa rauhaa, nuorin lapseni on eskarissa ja en tarvitse hänelle ”isää.” Miehen lapset on jo aikuisia. Ihanaa kun saa välillä olla omissa oloissa ja kutsua kavereita omaan kotiin ja hölistä rauhassa. Ehkä katselemme asiaa myöhemmin uudelleen, jos katselemne

Siis, ettekö te saman katon alla eläjät saa välillä olla omissa oloissa ja kutsua kavereita omaan kotiin ja hölistä rauhassa? Tämä oli minulle ihan uutta. Meillä on uusperhe, jossa on kolme teiniä ja kyllä minä saan tehdä noin. Jos joskus en saa, se johtuu omista lapsista, ei ikinä miehestä. Mies saa myös olla rauhassa halutessaan. Teemme myös molemmat paljon töitä. Ei mitään ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Miksi ihmeessä vapaaehtoinen seurustelusuhde olisi jotain työtä, joka vaatii aikaa ja vaivaa? Mikä järki sellaisessa suhteessa on? Onko tämä joku synninruntoisten suomalaisten juttu, että elämän pitää olla kärsimystä?

Hyväs suhteessa ei "satsata" mitään, vaan sitä yhteistä aikaa ja läheisyyttä yms. on silloin kun kummatkin haluavat. Ja ihanteellisesti ne halut kävisivät suunnilleen yksiin.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ihmiset ollenkaan nykyään kaipaa läheisyyttä, kosketusta? Minusta parisuhteen paras anti on juurikin se, että voi nukkua lähekkäin. Ja herätä aamulla rakkaan vierestä.

Täytyy huomioida muutakin. Mainitsemasi jutut ovat ihana, mutten aio muuttaa kenenkään kanssa yhteen kun omat lapseni asuvat kotona. Olenkin välttänyt ihmisiä, joilla on minun lapsiani nuorempia lapsia. Toisaalta suunnittelen lasten muutettua paikkakunnan vaihtoakin, joten sikälikään sitoutuminen tällä seudulla ei ole niin suurella kiinnostuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla miesystävän kanssa sama tilanne ja olen pohtinut, että tarvitaanko yhteenmuuttoa. Kaipaan välillä omaa rauhaa, nuorin lapseni on eskarissa ja en tarvitse hänelle ”isää.” Miehen lapset on jo aikuisia. Ihanaa kun saa välillä olla omissa oloissa ja kutsua kavereita omaan kotiin ja hölistä rauhassa. Ehkä katselemme asiaa myöhemmin uudelleen, jos katselemne

Siis, ettekö te saman katon alla eläjät saa välillä olla omissa oloissa ja kutsua kavereita omaan kotiin ja hölistä rauhassa? Tämä oli minulle ihan uutta. Meillä on uusperhe, jossa on kolme teiniä ja kyllä minä saan tehdä noin. Jos joskus en saa, se johtuu omista lapsista, ei ikinä miehestä. Mies saa myös olla rauhassa halutessaan. Teemme myös molemmat paljon töitä. Ei mitään ongelmaa.

Niin, elin avioliitossa 20v ja ei siinä ollut samanlaista mahdollisuutta omalle tilalle kuin yhden lapsen kanssa asuessa. Kavereita toki kävi kylässä silloinkin mutta on se vaan erilaista kun mies on kuulolla samoissa nurkissa jne. Yksi tykkää asua yhdessä, toinen on todennut, että hyvin menee ilman sitäkin.

Minä en muuttaisi noin nopeasti yhteen vaikka ei olisi lapsia. Mieluummin ainakin kolme vuotta katselisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestely on toiminut näin ihan hyvin, välillä on vaan sellainen olo että olisi kiva nukkua toisen vieressä ja nähdä päivittäin, toisaalta tässä elämänvaiheesaa en voisi lastenkaan takia ottaa miestä kanssamme asumaan, voisi olla kaikille hankala sopeutua.

Juttelin tästä yhden ystäväni kanssa ja hän oli sitä mieltä ettei mies ole tosissaan, tämä on hänelle kohtuullisen helppo järjestely, voidaan nähdä silloin kun hänelle sopii ja halutessaan voi viettää aikaa omassa asunnossaan.

Tuntuu että trendi on tässä iässä se, että nopeasti muutetaan yhteen, mutta ehkä suhde pysyy näin tuoreempana kauemmin🤔

ap

Ainakin omassa kuplassani trendi on tasan päinvastoin. Minä ja puolisoni muutimme lopulta yhteen neljän seurusteluvuoden jälkeen, mutta mikään itsestäänselvyys se ei ollut vaan vahvasti oli olemassa myös vaihtoehto, että asuisimme erillään. Miehen kaveri on seurustellut jo kymmenisen vuotta elämänkumppaninsa kanssa ja he eivät tietääkseni suunnittele ainakaan toistaiseksi yhteenmuuttoa. Mitä muita ikäisiämme (+/-50) pariskuntia olen seurannut, niin yksi meni salamannopeasti avoliittoon ja siitä pian avioliittoon, mutta kyllä useaimmat joko asuvat erillään tai ainakin ovat asuneet erillään useamman vuoden ennen yhteenmuuttoa.

Minä en olisi voinut kuvitellakaan avoliittoa vuoden tuntemisella. Siinä ajassa ei vielä tiedä, onko toinen loppuelämän elämänkumppani, enkä todellakaan olisi luopunut omasta rakkaudella vuosia rakentamastani kodista vain kokeillakseni, toimiiko suhde. Eri asia nuorilla opiskelijoilla, joilla on vain "kämppä", jossa he asuvat tilapäisesti. Minä olin rakentanut (=hankkinut, sisustanut) ajatellen sen olevani loppuelämäni koti, ei vain asunto/kämppä.

En ole vielä koskaan nähnyt tilannetta että nainen hyväksyisi miehen sisustamisen. Ja nimen omaan naiset sisustaa itselleen vaikka asuisi miehen kanssa. Tässä on aika hyvä syy minkä takia miehet ei viihdy kotona, koko koti on sisustettu miellyttämään naista

Hep! No, et ole meillä käynyt eli et näe nytkään, mutta kuulet edes. Mun mies ihan huippusisustaja. Minäkin sanon kyllä mielipiteeni, mutta hän saa päättää, jos ei mene yksiin. Meillä on aika hieno koti, vaikka itse sanonkin. Kiva, rauhallinen värimaailma, designklassikoita, mutta moderni yleisilme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Miksi ihmeessä vapaaehtoinen seurustelusuhde olisi jotain työtä, joka vaatii aikaa ja vaivaa? Mikä järki sellaisessa suhteessa on? Onko tämä joku synninruntoisten suomalaisten juttu, että elämän pitää olla kärsimystä?

Hyväs suhteessa ei "satsata" mitään, vaan sitä yhteistä aikaa ja läheisyyttä yms. on silloin kun kummatkin haluavat. Ja ihanteellisesti ne halut kävisivät suunnilleen yksiin.

Parisuhde on miehelle pelkkää työtä kun nainen lähtee heti jos ei kaikkia ole tehty häntä varten täydellisesti

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Mitä ne lapset tykkäisivät, jos he joutuisivat jakamaan kotinsa vieraan miehen kanssa? En usko, että ilahtuisivat.

Kommentoin tähän sen verran että, mitäköhän niitten tuhansien muitten uusioperheitten lapset ovat olleet mistäkin mieltä??

Ei se "vierasmies" siihen perheeseen yleensä suoraan maantieltä tule, jonkin aikaa seurustellaan ennenkuin yhteen muutetaan.

Jos olisin itse aikoinaan tehnyt niinkuin lapset haluavat tai elänyt pelkästään lasten ehdoilla, niin olisi jäänyt tämä onni kokematta. Lapset sopeutuvat yllättävän hyvin uusiin asioihin kun heidät pitää mukana ja ajantasalla. En ymmärrä miksi naiset antavat lasten määrätä tulevaisuuden, pitäisikö se oma elämä unohtaa ja odottaa katkerana kuolemaa?? Ei ne lapset olisi alunperin sitä vanhempien eroakaan hyväksyneet, mutta sitähän ei kysytty siinä vaiheessa.

Tokihan tärkeintä on sinun onnesi, ei lasten. Kyllähän ne lapset voi aina pistää joustamaan ja sietämään mitä tahansa kunhan itse on onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Miksi ihmeessä vapaaehtoinen seurustelusuhde olisi jotain työtä, joka vaatii aikaa ja vaivaa? Mikä järki sellaisessa suhteessa on? Onko tämä joku synninruntoisten suomalaisten juttu, että elämän pitää olla kärsimystä?

Hyväs suhteessa ei "satsata" mitään, vaan sitä yhteistä aikaa ja läheisyyttä yms. on silloin kun kummatkin haluavat. Ja ihanteellisesti ne halut kävisivät suunnilleen yksiin.

Kaikki suhteet vaatii aikaa, vaivaa ja toisen huomioimista. Tässä suhteessa mies soittaa booty callin kun panettaa ja kaikki vaiva on apllä kun menee toimittamaan pllunsa ukolle. Normaalisti tällaisista suhteista otetaan maksu. Vähemmän vaivaa aplle on ostaa hieromasauva ja hoidella itsensä.

Mikä sinua nyt noin kovasti ahdistaa?

AV-palstan ulkopuolella kahden ihmisen välinen seksi on yleensä molemmille osapuolille kivaa ja sitä tehdään koska molemmat haluavat, silloin kun molemmat haluavat. Tällä palstalla toki asenteet ovat sadan vuoden takaa, eikä nainen voi haluta seksiä saati nauttia siitä. Sääliksi käy kaltaisiasi mörököllejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Miksi ihmeessä vapaaehtoinen seurustelusuhde olisi jotain työtä, joka vaatii aikaa ja vaivaa? Mikä järki sellaisessa suhteessa on? Onko tämä joku synninruntoisten suomalaisten juttu, että elämän pitää olla kärsimystä?

Hyväs suhteessa ei "satsata" mitään, vaan sitä yhteistä aikaa ja läheisyyttä yms. on silloin kun kummatkin haluavat. Ja ihanteellisesti ne halut kävisivät suunnilleen yksiin.

Kaikki suhteet vaatii aikaa, vaivaa ja toisen huomioimista. Tässä suhteessa mies soittaa booty callin kun panettaa ja kaikki vaiva on apllä kun menee toimittamaan pllunsa ukolle. Normaalisti tällaisista suhteista otetaan maksu. Vähemmän vaivaa aplle on ostaa hieromasauva ja hoidella itsensä.

Mikä sinua nyt noin kovasti ahdistaa?

AV-palstan ulkopuolella kahden ihmisen välinen seksi on yleensä molemmille osapuolille kivaa ja sitä tehdään koska molemmat haluavat, silloin kun molemmat haluavat. Tällä palstalla toki asenteet ovat sadan vuoden takaa, eikä nainen voi haluta seksiä saati nauttia siitä. Sääliksi käy kaltaisiasi mörököllejä.

Minua ei ahdistaa mikään. Minulla hyvä parisuhde, jossa on rakkautta, läheisyyttä, hellyyttä, kumppanin huomioimista ja tukemista, yhteistä arkea ja myös seksiä.

Ongelma on apllä, joka haluaisi tällaisen perinteisen oikean parisuhteeseen ja tuo mies ei halua/pysty sitä hänelle tarjoamaan. Kaikille ei se pelkkä seksi riitä. Ne joille riittää se ,että käy jonkin äijän luona pantavana silloinkin kun sitä äijää panettaa, saa minun puolestani aivan vapaasti niin tehdä. Minun mielestäni tuollainen on vaan naista alentavaa hyväksikäyttöä eikä edes molempia tyydyttävä seksisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Miksi ihmeessä vapaaehtoinen seurustelusuhde olisi jotain työtä, joka vaatii aikaa ja vaivaa? Mikä järki sellaisessa suhteessa on? Onko tämä joku synninruntoisten suomalaisten juttu, että elämän pitää olla kärsimystä?

Hyväs suhteessa ei "satsata" mitään, vaan sitä yhteistä aikaa ja läheisyyttä yms. on silloin kun kummatkin haluavat. Ja ihanteellisesti ne halut kävisivät suunnilleen yksiin.

Parisuhde on miehelle pelkkää työtä kun nainen lähtee heti jos ei kaikkia ole tehty häntä varten täydellisesti

Aivan. Miehen unelmien täyttymys on "parisuhde", jossa nainen kantaa ruuan ja pllun tilauksesta miehelle. Syöttää ,juottaa, antaa runkata itseensä ja ehkäpä vielä siivoaa kaupan päälle. Ikinä ei saa muuten häiritä eikä ainakaan odottaa mieheltä yhtään mitään.

Onneksi palstalla ei ole miesvihaa, vaan puhut vain omasta miehestäsi ja haet vertaistukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Miksi ihmeessä vapaaehtoinen seurustelusuhde olisi jotain työtä, joka vaatii aikaa ja vaivaa? Mikä järki sellaisessa suhteessa on? Onko tämä joku synninruntoisten suomalaisten juttu, että elämän pitää olla kärsimystä?

Hyväs suhteessa ei "satsata" mitään, vaan sitä yhteistä aikaa ja läheisyyttä yms. on silloin kun kummatkin haluavat. Ja ihanteellisesti ne halut kävisivät suunnilleen yksiin.

Kaikki suhteet vaatii aikaa, vaivaa ja toisen huomioimista. Tässä suhteessa mies soittaa booty callin kun panettaa ja kaikki vaiva on apllä kun menee toimittamaan pllunsa ukolle. Normaalisti tällaisista suhteista otetaan maksu. Vähemmän vaivaa aplle on ostaa hieromasauva ja hoidella itsensä.

Mikä sinua nyt noin kovasti ahdistaa?

AV-palstan ulkopuolella kahden ihmisen välinen seksi on yleensä molemmille osapuolille kivaa ja sitä tehdään koska molemmat haluavat, silloin kun molemmat haluavat. Tällä palstalla toki asenteet ovat sadan vuoden takaa, eikä nainen voi haluta seksiä saati nauttia siitä. Sääliksi käy kaltaisiasi mörököllejä.

Minua ei ahdistaa mikään. Minulla hyvä parisuhde, jossa on rakkautta, läheisyyttä, hellyyttä, kumppanin huomioimista ja tukemista, yhteistä arkea ja myös seksiä.

Ongelma on apllä, joka haluaisi tällaisen perinteisen oikean parisuhteeseen ja tuo mies ei halua/pysty sitä hänelle tarjoamaan. Kaikille ei se pelkkä seksi riitä. Ne joille riittää se ,että käy jonkin äijän luona pantavana silloinkin kun sitä äijää panettaa, saa minun puolestani aivan vapaasti niin tehdä. Minun mielestäni tuollainen on vaan naista alentavaa hyväksikäyttöä eikä edes molempia tyydyttävä seksisuhde.

Niin sinulla on yhdenlainen parisuhde. Sitten jostain syystä koet tarvetta raivota ja puhua törkyä ihmisistä, joita et lainkaan tunne, koska heillä on vähän erilaisia suhteita. Kuten sanoin, sääliksi käy tuollainen mörökölli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Miksi ihmeessä vapaaehtoinen seurustelusuhde olisi jotain työtä, joka vaatii aikaa ja vaivaa? Mikä järki sellaisessa suhteessa on? Onko tämä joku synninruntoisten suomalaisten juttu, että elämän pitää olla kärsimystä?

Hyväs suhteessa ei "satsata" mitään, vaan sitä yhteistä aikaa ja läheisyyttä yms. on silloin kun kummatkin haluavat. Ja ihanteellisesti ne halut kävisivät suunnilleen yksiin.

Parisuhde on miehelle pelkkää työtä kun nainen lähtee heti jos ei kaikkia ole tehty häntä varten täydellisesti

Aivan. Miehen unelmien täyttymys on "parisuhde", jossa nainen kantaa ruuan ja pllun tilauksesta miehelle. Syöttää ,juottaa, antaa runkata itseensä ja ehkäpä vielä siivoaa kaupan päälle. Ikinä ei saa muuten häiritä eikä ainakaan odottaa mieheltä yhtään mitään.

Onneksi palstalla ei ole miesvihaa, vaan puhut vain omasta miehestäsi ja haet vertaistukea.

Minun mieheni on rakastava puoliso ja kumppani. Löin vain koosteen pöytään teidän palstamiesten kirjoituksista , joista käy ilmi teidän käsityksenne parisuhteesta.

Mulla on parisuhde, jossa nähdään toisiamme yleensä viikonloppuisin tai sitten joskus ollaan viikko toisen luona. Kumpikin rakastaa ruoanlaittoa, mies opettaa mua metsästämään ja käsittelemään riistaa, kylästellään ystävien luona, katsellaan leffoja jne. Ja seksi on todella hyvää, sitä harrastetaan paljon. Välillä on kuitenkin ihanaa haahuilla kotona yksin ja sitten on mukavaa taas nähdä kun on ehtinyt tulla pieni ikävä. Tämä sopii meille, kummallakin asuu vielä yksi lapsi kotona, joten siitäkään syystä emme ole muuttamassa yhteen. Jokaisella säilyy oma tila ja rauha

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Miksi ihmeessä vapaaehtoinen seurustelusuhde olisi jotain työtä, joka vaatii aikaa ja vaivaa? Mikä järki sellaisessa suhteessa on? Onko tämä joku synninruntoisten suomalaisten juttu, että elämän pitää olla kärsimystä?

Hyväs suhteessa ei "satsata" mitään, vaan sitä yhteistä aikaa ja läheisyyttä yms. on silloin kun kummatkin haluavat. Ja ihanteellisesti ne halut kävisivät suunnilleen yksiin.

Kaikki suhteet vaatii aikaa, vaivaa ja toisen huomioimista. Tässä suhteessa mies soittaa booty callin kun panettaa ja kaikki vaiva on apllä kun menee toimittamaan pllunsa ukolle. Normaalisti tällaisista suhteista otetaan maksu. Vähemmän vaivaa aplle on ostaa hieromasauva ja hoidella itsensä.

Mikä sinua nyt noin kovasti ahdistaa?

AV-palstan ulkopuolella kahden ihmisen välinen seksi on yleensä molemmille osapuolille kivaa ja sitä tehdään koska molemmat haluavat, silloin kun molemmat haluavat. Tällä palstalla toki asenteet ovat sadan vuoden takaa, eikä nainen voi haluta seksiä saati nauttia siitä. Sääliksi käy kaltaisiasi mörököllejä.

Minua ei ahdistaa mikään. Minulla hyvä parisuhde, jossa on rakkautta, läheisyyttä, hellyyttä, kumppanin huomioimista ja tukemista, yhteistä arkea ja myös seksiä.

Ongelma on apllä, joka haluaisi tällaisen perinteisen oikean parisuhteeseen ja tuo mies ei halua/pysty sitä hänelle tarjoamaan. Kaikille ei se pelkkä seksi riitä. Ne joille riittää se ,että käy jonkin äijän luona pantavana silloinkin kun sitä äijää panettaa, saa minun puolestani aivan vapaasti niin tehdä. Minun mielestäni tuollainen on vaan naista alentavaa hyväksikäyttöä eikä edes molempia tyydyttävä seksisuhde.

Minusta ap ei ole missään kohtaa antanut tuollaista kuvaa suhteesta.

Seurustelin itse neljä vuotta puolisoni kanssa asuen erillään ja niin, että tapasimme vain viikonloppuisin ja joskus viikolla, jos miehellä oli asiaa minun kotikaupunkiini. Ei todellakaan ollut kyse siitä, että hän olisi halunnut vain seksiä, vaikka siltä se sinusta varmaan olisi kuulostanut, jos tuon olisin kertonut. Oikeasti olimme sitoutuneessa suhteessa, jossa tapasimme toistemme sukulaisia ja ystäviä, teimme tulevaisuuden suunnitelmia, meillä oli jopa yhteinen pankkitili yhteisiä menoja varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa taas vanha hyvä sääntö: älä kuuntele mitä mies sanoo vaan katso mitä hän tekee. Teot ratkaisevat. Ei sillä, eihän ap:n mies taida mitään puhuakaan :D

Ei tuotakaan asiaa pidä kääntää noin sukupuolittuneeksi.

Tämähän on täysin yleispätevää. Aina ne teot ovat merkittävämpiä kuin puheet. Olipa henkilöt miehiä tai naisia. Teoista näkee, miten toinen on valmis satsaamaan suhteeseen aikaa, vaivaa, tunteita, läheisyyttä jne

Miksi ihmeessä vapaaehtoinen seurustelusuhde olisi jotain työtä, joka vaatii aikaa ja vaivaa? Mikä järki sellaisessa suhteessa on? Onko tämä joku synninruntoisten suomalaisten juttu, että elämän pitää olla kärsimystä?

Hyväs suhteessa ei "satsata" mitään, vaan sitä yhteistä aikaa ja läheisyyttä yms. on silloin kun kummatkin haluavat. Ja ihanteellisesti ne halut kävisivät suunnilleen yksiin.

Kaikki suhteet vaatii aikaa, vaivaa ja toisen huomioimista. Tässä suhteessa mies soittaa booty callin kun panettaa ja kaikki vaiva on apllä kun menee toimittamaan pllunsa ukolle. Normaalisti tällaisista suhteista otetaan maksu. Vähemmän vaivaa aplle on ostaa hieromasauva ja hoidella itsensä.

Mikä sinua nyt noin kovasti ahdistaa?

AV-palstan ulkopuolella kahden ihmisen välinen seksi on yleensä molemmille osapuolille kivaa ja sitä tehdään koska molemmat haluavat, silloin kun molemmat haluavat. Tällä palstalla toki asenteet ovat sadan vuoden takaa, eikä nainen voi haluta seksiä saati nauttia siitä. Sääliksi käy kaltaisiasi mörököllejä.

Minua ei ahdistaa mikään. Minulla hyvä parisuhde, jossa on rakkautta, läheisyyttä, hellyyttä, kumppanin huomioimista ja tukemista, yhteistä arkea ja myös seksiä.

Ongelma on apllä, joka haluaisi tällaisen perinteisen oikean parisuhteeseen ja tuo mies ei halua/pysty sitä hänelle tarjoamaan. Kaikille ei se pelkkä seksi riitä. Ne joille riittää se ,että käy jonkin äijän luona pantavana silloinkin kun sitä äijää panettaa, saa minun puolestani aivan vapaasti niin tehdä. Minun mielestäni tuollainen on vaan naista alentavaa hyväksikäyttöä eikä edes molempia tyydyttävä seksisuhde.

Niin sinulla on yhdenlainen parisuhde. Sitten jostain syystä koet tarvetta raivota ja puhua törkyä ihmisistä, joita et lainkaan tunne, koska heillä on vähän erilaisia suhteita. Kuten sanoin, sääliksi käy tuollainen mörökölli.

Mitä törkyä se on, että toteaa asiat niinkuin on? AP on suhteessa, jossa toimitaan miehen ehdoilla ja vain silloin kun mies haluaa. Tunnetasollakaan AP ei saa suhteesta mitä toivoo. Yhdessä ei tehdä muuta kuin pannaan . Mies ei halua mitään yhteistä aikaa eikä tule APN kotiin eikä halua tutustua tämän lapsiin. Mies haluaa keskittyä työntekoon, ei parisuhteisiin. Sinä ja tuo mies saatte valita elää tällaisessakin parisuhteessa jos haluatte. AP ei halua vaan hän haluaa läheisempää suhdetta ja hänen ei tarvitse tyytyä roikummaan tässä suhteessa, joka ei täytä hänen toiveitaan. Suoraan sanottuna jätä se sika AP ja etsi kumppani, joka haluaa samaa kuin sinä.